Uutiset

Kuljetuskalusto

Hiilenkuljetus Oy:n resepti: Scania, AM ja Elg

Pääkaupunkiseudulla operoivan Vantaan Hiilenkuljetus Oy:n kasettiyhdistelmän rakentamisessa on huomioitu usean eri suoritealan asettamat vaatimukset. Monikäyttöisellä ajokilla sopii lähteä niin hiilirinkiin, asvalttiasemalle kuin kierrätysmetallin ajoon.

Pääkaupunkiseudun asukkaat ovat vasta aloittelemassa aamutoimiaan Vesa Länkisen jo ohjastaessa uutuuttaan hohtavaa kasettiyhdistelmää Kehä III:lla kohti Kirkkonummea ja Kantvikin hiilisatamaa. Keväällä käyttöönotetun viisiakselisen Scania R 730:n perässä seuraa syyskuun alussa liikenteeseen otettu neliakselinen kasettiperävaunu.

Reilun vuoden ajan Vantaan Hiilenkuljetus Oy:n palveluksessa olleen Länkisen kuittiyhdistelmän suunnittelussa ja rakentamisessa on otettu huomioon niin kuljettajan kuin monien eri suoritealojen kalustolle ja sen yksityiskohdille asettamat vaatimukset. Lopputuloksena on moneen eri ajotehtävään soveltuva ajokki, jonka ominaisuuksiin kuuluu myös tyylikkään hillitty ulkonäkö.

Talvikaudella, tai pikemminkin lämmityskaudella Vantaan Hiilenkuljetus Oy:n päätoimena on nimensä mukaisesti kivihiilenajo Kantvikin satamasta Vantaan Energian Martinlaakson voimalaitokselle. Kiivaimman lämmityskauden aikaan Suomeen laivattua kivihiiltä kiskotaan voimalaitokselle seitsemän yhdistelmän voimin.

Irtotavaran käsittelyyn erikoistuneen Kantvikin sataman kautta laivataan maailmalle huomattava määrä rautarouhetta, joka matkustaa Kuusakosken käsittelylaitoksilta satamaan Vantaan Hiilenkuljetus Oy:n autokyydillä. Kalle Väreluodon luotsaaman kuljetusyrityksen kalustolla ajetaan myös voimalaitosten sivutuotteena syntyvää tuhkaa ja kuonaa jatkokäyttöön. Kesäkaudella merkittäväksi työllistäjäksi on noussut Asfalttikallio Oy:n Vantaan Senkkerissä sijaitseva asvalttiasema.

”Ajamme yksinomaan massatavaraa, joka on lajista riippumatta varsin kuluttavaa. Hiili ja rautarouhe ovat kumpikin teräviä ja siten lavoja kuluttavia”, kertoo Länkinen.

”Voimalaitoskuona taasen on emäksistä, mikä edistää teräksen ruostumista”, tietää Länkinen, jonka mukaan Elgin valmistamissa lavoissa on käytetty yksinomaan kulutusterästä käyttöiän jatkamiseksi. Laidoissa materiaali on paksuudeltaan viisimillistä, vetäjän lavassa käytetään kahdeksan millin ja kasetissa kuuden millin levyä.

Massatavaran kuljettamiseen erikoistuneessa yrityksessä tullaan vähitellen siirtymään aiempaa raskaampiin yhdistelmiin, mikä osaltaan muuttaa myös kaluston luonnetta. Varsinkin hiilenajossa on aiemmin nojattu kippaaviin perävaunuihin, jotka vähitellen saavat tehdä tilaa kasettiperävaunuille lähinnä kippausvakaudesta johtuen. Länkisen mukaan hiilikuormia joudutaan kippaamaan myös kasan päällä, missä alusta on usein epätasainen.

”Kippaavan perävaunun lavapituus nousee nykyisillä painoilla kymmenen metrin tuntumaan, jolloin pystyssä pysymisen edellytyksenä on kova ja tasainen alusta”, pohtii Länkinen kääntäessään ajokkiaan Kantvikin satamassa. Viisiakselisesta veturista ja neliakselisesta perävaunusta koostuva, pituudeltaan reilun 22 metrin yhdistelmä on osoittautunut oletettua ketterämmäksi käänneltäväksi.

”Vetäjän takaohjaava teli yhdessä perävaunun yhden nostettavan akselin kanssa lisäävät ketteryyttä”, tuumaa Länkinen siirtyessään Scanian ohjaamosta hiilikasan luona odottavan Volvo-pyöräkuormaimen ohjaamoon.

Reilun vartin kauhomisen jälkeen 48 tonnia kivihiiltä on siirtynyt varastokasasta pyörien päälle. Länkisen mukaan lavojen 58 kuution vesitilavuus on mitoitettu juuri suurta tilavuutta vaativan kivihiilen mukaan.

”Kivihiilen kuutiopaino vaihtelee verrattain paljon lähtömaan ja kosteuden mukaan ja kosteudesta johtuen hiili tahtoo talviaikaan jäätyä kiinni kylmään lavaan”, tietää Länkinen mustan polttoaineen ominaisuuksista. Kiinnijäätymisen riskiä pyritään vähentämään pyöreäpohjaisilla ja eristetyillä lavoilla, joiden ominaisuuksista on etua myös asvaltinajossa.

”Helppohoitoisen rosteripellin alla on 50 millin mineraalivillakerros, joka on vähentänyt tarvetta ainakin lavalämmityksen käytölle. Kokemusten perusteella pressulla peitetty asvalttimassa pysyy oikeassa lämpötilassa varsin pitkään”, kiittelee Länkinen Koski TL:ssä toimivan Protecmatic Oy:n toteuttamaa eristystä ja pellitystä.

Täysilmajousitettu yhdistelmä aloittaa määrätietoisen etenemisen tiemäärärahojen puutteesta kärsivällä tieverkollamme kohti Martinlaaksoa. Länkisen mukaan tämä on Hiilenkuljetuksen ensimmäinen täysilmajousitettu vetäjä, aiemmin käytössä on ollut takailmajousitettuja vaihtoehtoja.

”Täysilmajousitettu alusta ja kierrejousitettu ohjaamo ovat mielestäni oikea valinta”, kiittelee Länkinen, jonka mukaan ajokista tuli kerralla juuri toivotunlainen. Ainoa joulupukin toivelistalle jäänyt seikka on hidastin, joka omalta osaltaan säästäisi pyöräjarruja. Voimalinjasta puuttuvan hidastimen vuoksi pääkaupunkiseudun kiivaassa liikenteessä vaaditaan ennakointia ja pelisilmää.

Ensimmäisen puolen vuoden perusteella kulutuslukemat ovat asettuneet 54-56 litran tuntumaan, mikä on verrattain kohtuullinen lukema lyhyessä ajossa. Länkisen arvion mukaan noin 70 prosenttia ajosta ajetaan kuorma päällä, satunnaisesti jopa enemmän.

”Ajomatkat ovat pääasiassa lyhyitä ja reitti on tuttu, mikä omalta osaltaan auttaa ennakoinnissa. Henkilöautojen suuri määrä taasen tuo mukanaan omat haasteensa pääkaupunkiseudun kumpuilevassa maastossa tapahtuvaan ajoon”, selventää Länkinen, jonka mukaan vauhdin hiipuminen alle sallitun nopeusrajoituksen synnyttää ohitustarpeen monen autoilijan mielessä.

”Alamäessä 76 tonnin massa nostaa nopeuden kuitenkin nopeasti takaisin sallitun rajoihin”, pohtii kolme vuosikymmentä kuljettajana työskennellyt Länkinen Kehä III:lle siirryttäessä.

Väreluodon perinteikkäässä kuljetusyrityksessä on nojattu ruotsalaiseen osaamiseen ajoneuvoja hankittaessa. Kallen isän, Ville Väreluodon perustamassa yrityksessä on kerran kokeiltu Sisua, muutoin tien päälle on lähdetty aina Scanialla. Perävaunuissa ja vetoautovarusteluissa yritys on jo usean vuoden ajan nojannut perniöläisen Automäkisen osaamiseen, kasetointivarusteet ja lavat taasen syntyvät Nurmijärvellä Elg Oy:n hallissa.

Vesa Länkisen mukaan kantavuudeltaan 24-tonninen, viisiakselinen vetäjä on osoittautunut tehokkaaksi työvälineeksi myös nuppiajossa.

Elgin valmistamat lavat on verhoiltu kyljistä 50 millin mineraalivillalla ja rosteripellillä. Vesa Länkisen mukaan eristys pitää asvalttimassan oikeanlämpöisenä, rosteri taasen on helppohoitoinen materiaali, joka pysyy siistinä pitkään jo pelkällä huuhtelulla.

Ilmajousitus on viimein ajanut lähtemättömästi suomalaisyrittäjien suosioon. Vesa Länkisen kokemusten perusteella mukavuudeltaan ylivertainen ilmajousitus soveltuu myös kippiautoon ja kasettiperävaunuun. ”Ilmapusseja ei tarvitse tyhjentää kasetoinnin tai kippauksen ajaksi”, vakuuttaa Länkinen.

Omamassaltaan 28 tonnin yhdistelmä tarjoaa 48 tonnin kantavuuden. Hiilenajoon tarvitsemme kooltaan suuret lavat, jotka nostavat omamassaa. ”Kuljettamamme materiaalit ovat myös verrattain kuluttavia, joten materiaalipaksuuksistakaan ei voida tinkiä”, tietää Vesa Länkinen.

”Automatisoidut vaihteistot ovat lähtökohtaisesti tilanteen tasalla toimien kuljettajan toivomalla tavalla. Kytkinpoljinta kaipaisin lähinnä asvalttiajossa, levittäjän eteen ylämäkeen peruutettaessa. Pieniin ylämäkiin vaihdan manuaaliasennolle tarpeettoman vaihtamisen välttämiseksi. Iso vinkkeli kun jaksaa monet Kehä III:n mäet vaihtamatta”, perustelee Länkinen polttopainetaloutta parantavaa toimeaan.

Ari Perttilä

Lue seuraavaksi