Energiastrategian päälinjat ovat oikeat

Energia- ja ilmastostrategiassa on riittävät ja kustannustehokkaat keinot, jotka ottavat huomioon runsaat biomassavarat ja joilla saavutetaan Suomelle asetetut tavoitteet. Bioenergia säilyttää johtavan roolin Suomen siirtyessä fossiilisesta energiasta kohti vähäpäästöistä energiajärjestelmää.

Valtioneuvosto esitteli 24.11.2016 selontekonsa kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta. Strategiassa kuvataan, miten Suomi aikoo panna toimeen EU-tasolla sovitut toimet energiajärjestelmän kehittämiseksi ja päästöjen vähentämiseksi.
”Strategian lähtökohta on oikea: siinä on löydetty riittävät ja kustannustehokkaat keinot, jotka ottavat huomioon runsaat Suomen biomassavarat ja joilla saavutetaan Suomelle asetetut tavoitteet. Olemme tyytyväisiä siihen, että bioenergia säilyttää johtavan roolin Suomen siirtyessä fossiilisesta energiasta kohti vähäpäästöistä energiajärjestelmää”, toteaa Bioenergia ry:n toimitusjohtaja Harri Laurikka.

Strategia kasvattaa bioenergian käyttöä noin 35 % vuoden 2015 tasolta. Uusiutuvien puupolttoaineiden käyttö kasvaa yli 30 %:iin Suomen energiankulutuksesta vuoteen 2030 mennessä ja on edelleen yli 80 % kaikesta uusiutuvasta energiasta. Liikenteessä biopolttoaineiden energiasisällön fyysinen osuus nostetaan 30 %:iin vuoteen 2030 mennessä. Biokaasu on nostettu sähkön rinnalle liikenteen vaihtoehtoisena käyttövoimana ja hallitus pyrkii kaasukäyttöisten autojen määrän nostamiseen 50 000 autoon vuoteen 2030 mennessä.
“On hienoa, että liikenteessä hyödynnetään biopolttoaineiden tarjoama mahdollisuus nopeisiin päästövähennyksiin. Suomen biomassavarojen ja -osaamisen arvo on ymmärretty. Jakeluvelvoitteen lisäksi on hyvä, että hallitus selvittää mahdollisuudet keventää vähäpäästöisten autojen hankintaverotusta”, Laurikka sanoo.

Hallitus pyrkii säilyttämään edellytykset yhdistettyyn sähkön ja lämmön tuotantoon osana toimitusvarmaa, energiatehokasta ja vähäpäästöistä energiajärjestelmää ja huomioi sen tärkeän roolin talven kysyntähuipuissa kovilla pakkasilla. Metsähakkeen käytön yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa katsotaan edellyttävän nykytilanteessa tukijärjestelmää ja edistävän kustannustehokkaasti hakkeen käyttöä sekä vahvistavan hakkeen toimitusketjua.
“Pidämme hyvänä, että tukijärjestelmä säilytetään nykyisenä ainakin vuoden 2021 alkuun asti. On myös hyvä, että hallitus on luvannut selvittää metsäenergiaa hyödyntävien pienten CHP-voimalaitosten ottamista mukaan uuteen tukijärjestelmään ja mahdollisuuden hyödyntää purua ja kuorta polttoaineena. Toivomme myös, että jatkotyössä mietitään konkreettisia toimia, joilla estetään sähkön ja lämmön yhteistuotannon väheneminen”, Laurikka jatkaa.

Lue myös:
Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030