Uutiset

Uutiset

AML löytää muoviputket maan uumenista

Kaikilla maansiirtoalalla toimivilla on varmasti kokemusta siitä, kuinka muovisten putkien etsiminen maan alta on usein työn ja tuskan takana. Putkien sijainnista ei ole useinkaan tarkkoja tietoja ja niitä etsitään hatarien muistikuvien varassa. ”Tuosta nurkalta se vejettihin!”

”Tätä on odotettu kauan. Siitä saakka, kun ensimmäiset muoviputket on maan alle kaivettu”, Maanrakennus Dahlbackan toimitusjohtaja Johan Dahlbacka toteaa ja pyörittelee käsissään kilonpainoista, keltaista laitetta, joka muistuttaa rotevaa ikkunalastaa.

Kauan kaivattu laite on AML (all materials locator), jonka valmistaja Subsurface Instruments Inc. lupaa laitteen löytävän maan alta melkein mitä tahansa.

”Laite ei osaa sanoa, mitä se on löytänyt, mutta se havaitsee maaperässä olevien materiaalien tiheyseron. Kappaleen muodon perusteella voi sitten päätellä, mistä on kyse”, toimitusjohtaja Joe Weiland kertoo.

USA:n hallitus on käyttänyt laitteen kehitykseen miljoonia dollareita. Vuonna 1999 alkaneen projektin tavoitteena oli kehittää vuoden 2004 Mars-lennolle laite, jolla voisi selvittää Marsin maaperän koostumusta ja tiheyttä. Laite valmistui vasta 2007 ja NASA myi rojalteja vastaan laitteen oikeudet wisconsinilaisyritykselle, joka on kehittänyt laitetta yhä edelleen ja löytänyt sille runsaasti erilaisia käyttömahdollisuuksia. Valtaosa asiakkaista on kaasu- ja öljy-yhtiöitä, USA:ssa lähes jokaiselta vesilaitokselta löytyy AML.

Joe Weiland kertoo, että ensimmäiset vuodet AML-laitteen käyttö on levinnyt pikkuhiljaa kotimarkkinoilla, viimeisen puolentoista vuoden aikana päteväksi havaittu laite on aloittanut maailmanvalloituksen.

”Vielä pari vuotta sitten veimme vain Australiaan, nyt maita on pian 50. Suomessa maahantuontikumppanimme on Dahlbacka. ”

Markkinoille on tulossa myös uusi AML Pro -versio, jossa on mukana GPS. Sillä voi esimerkiksi merkata löydöspaikan suoraan kartalle tai laittaa merkin, mistä kartoitusurakka jatkuu seuraavana päivänä.

Miten AML toimii?

AML lähettää 2,45 gigahertzin taajuudella maaperään kartionmuotoisen radioaallon, joka heijastuu takaisin laitteeseen törmätessään materiaaliin, jonka tiheys poikkeaa muusta maaperästä. Laitteessa on kaksi valoa, oikea ja vasen, ja valo syttyy löydöksen puoleiseen valoon. Laitetta kääntämällä on tavoitteena saada molemmat valot palamaan. Kun tämä onnistuu, kuuluu myös äänimerkki ja käyttäjä näkee mihin suuntaan putki kulkee.

Putken löydyttyä voi rauhallisella, imurointia muistuttavalla liikkeellä pyyhkiä edestakaisin putken reunalta toiselle. Äänimerkki, valot ja maassa näkyvä punainen laserpiste auttavat saamaan selville putken halkaisijan, sillä laite piippaa joka kerta pyyhkäistessään putken reunan yli. Putken suuntaan kulkien ja maaperää edestakaisin pyyhkien saa selville putken kulun maaperässä.

”Totta kai voi olla, että löydös on jotakin aivan muuta kuin muoviputki, vaikkapa puun juuri. Yleensä on kuitenkin niin, että etsijöillä on jokin käsitys siitä, mitä pitäisi löytyä. Tiedetään esimerkiksi putken halkaisia. Jos löydös esimerkiksi kapenee tai mutkittelee, on syytä olettaa löydöksen olevan juuri – ja jatkaa etsintöjä.

Monipuolinen laite

Toimitusjohtaja Joe Weiland kertoo asiakkaittensa usein yllättävän hänet. Laitteen käyttäjät

löytävät jatkuvasti uusia tapoja hyödyntää AML:ää.

”Olen oppinut asiakkailtamme varmasti enemmän kuin he minulta. AML on erittäin monikäyttöinen laite, sillä voi etsiä maaperästä melkein mitä tahansa. FBI on käyttänyt sitä mm. ruumiiden etsimiseen, sillä luun tiheys on erilainen kuin maaperän tiheys. Kotikaupungissamme sattui muutama vuosi sitten surullinen tapaus nuoren naisen kadottua kotimatkallaan. Poliisit päättivät kokeilla AML-laitetta naisen kotimatkan varrella olleen, sameavetisen järven kartoitukseen. Laite löysi pohjalta auton muodon ja sen sisältä kadonneen tytön”, Weiland kertoo surullisen esimerkin.

Mielenkiintoista

AML:n maahantuonnin aloittavan Maanrakennus Dahlbackan konttorille laitteeseen on tullut tutustumaan joukko asiasta kiinnostuneita asiakkaita, valtaosa alueen vesilaitosten henkilökuntaa.

Kokkolan Veden Juha Alho on hyvin kiinnostunut. ”Kyllä sitä tähän mennessä on aika skeptiseksi oppinut, mutta hyvältähän tämä vaikuttaa. Vaatii toki opettelua. Pitää ehdottomasti päästä itse laitetta testaamaan.”

Nykarleby Kraftverkin Misha Knutarille tulee mieleen tuore työtilanne, jossa AML:stä olisi ollut paljon iloa. ”Viime viikolla kaivettiin yksi vanha pihamaa ihan pilalle, kun putken paikkaa neuvonut vanhempi mies muisti sijainnin ihan väärin. Tällä laitteella olisi säästynyt sekä aikaa että monta pihamaata”, Knutar tuumaa.

Ei liian suuria lupauksia

Weiland on asialleen omistautunut, innokas AML:n esittelijä, mutta on varovainen lupauksissaan. ”Laite vaatii opettelua ja ensimmäisenä päivänä uusi käyttäjä voi olla ihan pihalla. Parissa päivässä homma alkaa sujua ja viikossa on jo vanha tekijä. Mitä enemmän laitetta käyttää, sitä paremmaksi oppii. Minäkin opin koko ajan. En voi luvata, että laite löytää jokaisen putken, mutta eikö 80–90 prosenttia ole jo aika hyvä”, Weiland kysyy.

Weiland kertoo, että tähän mennessä on aina käynyt niin, että mikäli putki ei ole AML-laitteella löytynyt, on syy siihen jälkeenpäin selvinnyt. Käyttäjästä kiinni.

”Neuvon aina kaikille, että mikäli AML ei löydä putkea, mutta se löydetään jollakin muulla menetelmällä, niin pitäisi mennä laitteen kanssa takaisin etsintäpaikalle ja käydä läpi oma toimintatapansa. Yleensä silloin hoksaa sen, mikä meni pieleen ja voi ottaa asian opikseen seuraavia etsintöjä varten.”

Laitteella on löydetty jopa 13 metrin syvyydessä olevia putkia.

”Se, kuinka syvältä putken voi löytää, on kiinni maaperästä. Esimerkiksi hiekka heijastaa radioaaltoja huonommin takaisin kuin kallio.”

Laitteen lähettämän radioaallon taajuus on aina sama: 2,45 GHz, mutta nappia kääntämällä laite rajaa käyttöaluetta ja jättää huomioimatta liian syvällä olevat löydökset.

”Jos esimerkiksi etsitään 1–2 metrin syyvyydessä olevaa 400 mm putkea, ei ole mitään iloa löytää viidessä metrissä kulkevaa 600 mm putkea. Se vain sekoittaa etsintää.”

Putkista puhuttaessa kiinnostaa totta kai myös syvyys. AML ei kerro, kuinka syvällä putki on, mutta kun tuntee kulmat ja ymmärtää kolmion päälle, saa syvyydenkin nopeasti selville.

”Kun on ensin kohtisuoraan paikantanut putken sijainnin, voi kallistaa laitteen 45 asteen kulmaan ja lähteä peruuttamaan. Kun laite löytää putken uudelleen, on putki yhtä syvällä kuin peruutusmatka kohtisuoralta sijaintipaikalta.”

Haukkuu hintansa

Tutustumispäivän päätteeksi Kannuksen Vesiosuuskunnan Tuomas Harmaala ja viemärihuoltourakoitsija Janne Reinikka jäivät vielä Dahlbackalle laitetta testaamaan. Pihamaata ”imuroidessa” tekniikka paranee koko ajan, tuntumaa saa nopeasti.

”Mielenkiintoinen. Ei niin yksinkertainen käyttää, kuin aloittelija toivoisi, mutta periaate on toimiva ja ehdottomasti haluan laitteen testiin. Kyllä tälle tekniikalle olisi paljon käyttöä. Meillä Kannuksessa tehdään parhaillaan linjanrakennustöitä ja tonteilla kulkevien putkien näyttö on asiakkaan vastuulla. Vuosikymmeniä vanhojen putkien paikkoja on usein vaikea muistaa ja työssä täytyy olla hyvin varovainen. Tällä laitteella voisi tehokkaasti kartoittaa linjoja etukäteen ja käyttää tietoa töiden suunnittelussa”, Harmaala tuumaa.

Monesta suusta kuului päivän aikana kommentti, että AML:n ei tarvitse kovin montaa putkea löytää hintansa haukkuakseen, sen verran kalliiksi putkirikot tulevat.

Löytyneet putket voi kaivaa ylös ajoon.fi-palvelusta löytyvällä kalustolla.

Lisää samasta aiheesta