Suomen Kuljetinhuolto Oy pitää Kone-Kostamon hihnat liikkeellä

Tuusulalainen Suomen Kuljetinhuolto tarjoaa nimensä mukaisesti kuljettimiin liittyvää huoltotoimintaa. Yritys on keskittynyt maarakennus- ja murskausalalla sekä jätteenkäsittelyssä käytettävien kuljetinhihnojen ja niihin liittyvien rullien ja rumpujen kunnossapitoon. Salolainen Kone-Kostamo Oy luottaa Suomen Kuljetinhuollon palveluun ja käyttääkin paljon huoltoyrityksen palveluja.

Suomen Kuljetinhuolto Oy on perustettu vuonna 2020. Yrityksellä on toimipiste Tuusulassa, mutta toiminta tapahtuu pääosin kentällä, asiakkaiden koneiden luona niiden työmaalla.

”Periaatteessa palvelemme koko Suomen alueella, mutta käytännössä huoltoautomme liikkuvat maksimissaan Jyväskylän korkeudella. Pohjoisempana meillä on yhteistyökumppaneita huoltotöiden suorittamiseen”, sanoo Juuso Saloranta Suomen Kuljetinhuollosta. Omaa henkilökuntaa yrityksellä on kuusi henkeä.

Hihnat kuntoon

Suomen Kuljetinhuollon toiminta pitää sisällään paljon itse kuljetinhihnoihin liittyviä toimenpiteitä, kuten korjauksia, paikkauksia, liitoksia ja tietenkin vaihtoja. Kone-Kostamon toimitusjohtaja Johan Kostamo antaa suuret kiitokset Suomen Kuljetinhuollolle siitä, että Kuljetinhuollon miehet kelaavat aina hihnanvaihtojen yhteydessä vanhat hihnat siististi rullalle, eivätkä jätä niitä lojumaan sikin sokin työmaalle. Rullat on näin helppo siirtää muualle säilöön.

Suomen Kuljetinhuollolla on varastossa kuljetinhihnoja aina kolmen metrin leveyteen asti. Ensisijaisena hihnamerkkinä on DBP (Dunlop Belting Products), mutta myös muun merkkistä hihnaa löytyy Tuusulan varastosta. Hihnaliitokset tehdään Salorannan mukaan ulkona työmailla kelillä kuin kelillä. Kolmemetriset liitetään yhteen kylmävulkanoinnilla ja liimalla. Paistoliitoksella suurin hihnaleveys on 1,6 metriä.

Hihnatöiden lisäksi Suomen Kuljetinhuollon toimenkuvaan kuuluu kuljettimien rullien ja laakereiden vaihdot, rumpujen kumitukset sekä kuljettimien muutostyöt. Hihnojen ohella Tuusulan varastossa on myös erilaisia kulutuskumeja, rullia, laakereita ja kiilahihnoja eli niitä yleisimpiä kuljettimissa käytettäviä osia.

Ennakointia

Suomen Kuljetinhuollossa pyritään pitämään asiakkaan kulut kurissa ennakoinnilla. Käytännössä se tarkoittaa säännöllisin väliajoin tehtäviä osien vaihtoja ja tarkistuksia. Yleensä kun kohteessa käydään jonkin tietyn kuljettimen tähden, tarkistetaan samalla myös kaikkien muiden kuljettimien kunto, niin hihnojen kuin muidenkin komponenttien osalta.

Teemu Borodulin muistuttaa heidän 24/7-päivystyspalvelustaan eli apua kuljetinongelmiin on tarjolla ympärivuorokautisesti. Teemu hoitaa Suomen Kuljetinhuollossa yleisesti huoltoon liittyviä asioita Juuson keskittyessä hihna-asioihin. Miehet kiittävät yhteen ääneen jo näin lyhyenkin toiminnan jälkeen asiakaskunnalta saatuja luottamuksenosoituksia.
”Se kannustaa ja luo uskoa toimintaan”, kiteyttää Juuso Saloranta.

Kone-Kostamo Oy

Kone-Kostamon juuret ovat 1950-luvun puolessa välissä, kun Kostamon suvun miehet aloittivat maarakennustyöt Kemijärvellä. Nykyisen toimitusjohtajan Johan Kostamon isä Aarno liittyi 15-vuotiaana mukaan toimintaan vuonna 1959. Maarakennustöitä tehtiin koko Pohjois-Suomen alueella. Kiviainesten teko käynnistyi vuonna 1964, kun ensimmäinen murskain tuli taloon.
Helsinki-Turku-moottoritietyömaa toi Johan Kostamon etelään ennen vuosituhannen vaihdetta. Ja sillä tiellä Johan edelleen on. Kemijärven pojasta on tullut salolainen, kuten myös yrityksestä. Kemijärvellä ei ole enää toimintaa, vaan kaikki toimeksiannot ovat etelässä, lähinnä Tampereen eteläpuolella.

Selkeä työnjako

Kone-Kostamo on murskaustalo keskittyen erilaisten kiviainesten tekoon. Muita toimintoja ei ole. Mursketta jalostetaan myös erikoistarpeisiin, kuten betoni- ja asfalttiasemille sekä talven hiekoituksia varten. Kiviainesten käsittelyn ollessa päällimmäisenä, kuuluu kalustoon luonnollisesti paljon kuljettimia, niin itsenäisinä laitteina kuin murskaimien ja seulojen yhteydessä. Suomen Kuljetinhuolto hoitaa Kone-Kostamon Uudenmaan alueella olevien kuljettimien kunnossapidon. Etäämmällä käytetään myös muita huoltotoimijoita. Johan Kostamo sanoo olevansa hyvin tyytyväinen Suomen Kuljetinhuollon palveluun.

”Päätös tähän toimintamalliin mahdollistaa meidän keskittymisemme paremmin varsinaiseen työhön eli murskaukseen”, sanoo Johan Kostamo. Murskaimien ja seulojen lisäksi Kone-Kostamon kalustoon kuuluu kaivukoneita, pyöräkuormaajia, erillisiä kuljettimia, muutama Barmacin keskipakomurskain ja ilmaluokitin.

Laitteet hyvinkin tarkkaan määriteltyjen kiviainesten tekoon ovat siis olemassa. Yrityksellä ei ole itsellään maa-alueita, vaan murskaustoiminta on aina niin sanottua rahtimurskausta. Murskausasemat kiertävät kohteesta toiseen Etelä-Suomen alueella. Parhaimmillaan kentällä on viisi ryhmää, joiden kokoonpanossa on aina esi- ja jälkimurskain. Murskausasemien koneiden siirrot hoidetaan alihankintana, kuten myös kohteiden louhinnat. Henkilökuntaa yrityksellä on kolmisenkymmentä.

”Meillä on paljon nuoriakin kasvamassa murskamiehiksi. Hetkessä kun näitä asioita ei opita. Kalusto ja menetelmätkin kehittyvät koko ajan, joten opittavaa riittää.”

Vihreää mursketta

Kone-Kostamolle valmistui äskettäin uusi huoltohalli Salon läheisyyteen. Kiinteistön energia-asioissa on pyritty mahdollisimman omavaraiseksi aurinkokennojen ja maalämmön hyödyntämisellä. Käytäntö on jo osoittanut, että talvipakkasillakin maalämpö riittää hyvin varikon lämmittämiseen.

Kalustopuolella ollaan vahvasti menossa niin sanottuun täyssähköiseen murskaukseen.
”Se on ympäristöystävällinen, mutta ennen kaikkea edullinen tapa toimia. Sähköistyksen avulla pystymme pitämään energiakulut kohtuullisina”, sanoo Johan Kostamo. Yrityksellä on jo useita Jonssonin murskaimia, joita kaikkia on mahdollista käyttää ulkoisella virransyötöllä dieselkäytön ohella. Murskaimet on myös varusteltu siten, että niistä voidaan ottaa virransyöttöä muille murskausasemalla toimiville laitteille, jolloin koko ketju saadaan toimimaan sähköllä.

”Vielä kun saadaan työmaille muuntajia, pystymme hyödyntämään verkkovirtaa paremmin. Olemme kehittäneet murskaustoimintaamme vahvasti sähköistämisen polulle. Kyse ei ole pelkästä sähköistämisen ihannoinnista, vaan kulujen kurissa pitämisestä”, päättää Johan Kostamo.