Palin Granit Oy – vahva raakakiven louhija

Yli 90-vuotias Palin Granit Oy on reilun vuoden aikana tehnyt yrityskauppoja, joiden seurauksena se profiloituu yhä vahvemmin raakakiven louhijaksi ja merkittäväksi graniitin viejäksi. Sisustuskiviliiketoiminta myytiin viime vuoden toukokuussa Suomen Muotokivelle. Vuoden 2011 lopussa Palin Granit Oy kauppasi hauta- ja rakennuskiviliiketoimintansa Loimaan Kivi Oy:lle. Samana vuonna myös koko Sinocraft Oy:n osakekanta ja Virolahden sekä Luumäen louhimot siirtyivät yrityskaupan myötä Palin Granitille, mikä vahvisti edelleen yrityksen asemaa raakakiven tuotannossa Suomessa.

Kuvan Parkkola Ylämaalla on Pohjoismaiden ja samalla Palin Granitin suurin louhimo, joka tuottaa ns. Ylämaan Ruskeaa kiveä (Baltic Brown). Ottoalue on 25 hehtaaria ja alueella on louhittu kiveä jo 80-luvun alusta.

Pääpaikka Palinilla on edelleen Turussa – koko toimintahan alkoi vuonna 1921, kun kiertävä kivenhakkaaja Antti Palin asettui perheineen Loimaalle ja perusti kiviveistämön. Nykyään yrityksen toimitusjohtajana toimii Heikki Palin. Kyseessä on vahvasti perheyritys ja sellaisena se aiotaan pitääkin.

Itä-Suomen sivukonttori sijaitsee Lappeenrannassa. Kuten myös yrityksen korjaamo, jossa työskentelee kahdeksan asentajaa. Laajan ja järeän konekannan suuret remontit tehdään Lappeenrannassa. Eri louhimoilla asentajat kiertävät nykyaikaisesti varustettujen huoltoautojen kanssa.

Metsäkoneen alustalle rakennettuja porausyksiköitä on käytössä useita ympäri Suomen eri pisteissä.

Tuotantopäällikkö Pauli Salmela kertoo, että kaikesta tuotannosta noin 90 prosenttia menee vientiin. Ylivoimaisesti suurin kohdemaa on Kiina, jonne maailman kiven jalostusta on siirtynyt viime vuosina. Kiinalaiset käyvät varaamassa Suomessa kivet suoraan louhimoiden varastoista.

Kiinalaiset ostajat vierailevat Suomessa katsastamassa hankintansa etukäteen. Vasta valinnan jälkeen ne viedään laivattaviksi. Kaikkiin käyttötarkoituksiin ei ykkösluokan kiveä tarvitse valita, sillä virhekohdat jäävät usein jalostusvaiheessa pois tai niistä ei kaikissa käyttökohteissa tarvitse välittää. Tosin esimerkiksi rakennusten julkisivuihin pitää valita ykkösluokkaa.

”Kyllä täältä kaikenlaista peruskalliosta löytyy, kultaa tosin ei vielä koskaan ole löytynyt”, naurahtaa pesupaikalta tavoitettu Parkkolan louhimon työjohtaja, vuonna 1987 Palinilla aloittanut Esko Parkko (vasemmalla). Hän kertoo reklamaatioita kertyvän todella vähän.

”Ykköskivissä palaute on viime vuosina ollut vähäistä. Joskus kiven sisällä on ”oksa”. jota ei voi havaita ennen kuin kivi on sahattu”, tietää Parkko.

Toinen pitkän linjan palinilainen on, niin ikään Ylämaalla sijaitsevan, Mätön louhimon  työnjohtaja Reijo Savolainen, joka kertoo aloittaneensa alan kiviset hommat vuonna 1981. Mies on kiertänyt kivitöissä pitkin ja poikin maailmaa.

Palinilla kaikki myyntiin menevät kivet pestään virheiden havaitsemiseksi.

Porauskaluston lisäksi louhittujen kivilohkareitten käsittelyssä tarvitaan järeitä pyöräkuormaajia. Pääasiallisesti Palinin kuormaava kalusto koostuu Caterpillarin kasipareista Block Handler versioina. Tuoreina pyöräkuormaajahankintoina on kaksi 988H –mallia. Mallimerkintähän Catilla on nyt muuttunut pyöräkuormaajissa jo K-kirjaimeksi, joten jatkossa H-malleja ei enää uutena saa.

Kuvassa kuljettaja Pete Niemi kuljettaa Mätön louhimolla (numero 14) Ylämaalla 26 800 kilon painoista lohkaretta, jonka järjestysnumero on 5464 ja laatuluokka B.

Kaikilla Itä-Suomen louhimoilla myös sivukiven ajo tehdään nyt omalla kalustolla ja siihen hankittiin kaksi Cat 770 –kiviautoa, joiden hyötykuorma on 40 tonnia. Toinen autoista tuli käytettynä viime vuonna ja uuden auton kunniaksi käsipäivää paiskattiin tammikuun lopussa. Kuvassa ovat kuljettajat Pasi Kurko (vas.) ja Jouni Salmela. Palin Granit Oy:n toimitusjohtaja Heikki Palin kättelee koneet myynyttä Heikki Koskemaa (Wihuri Oy Witraktor). Oikealla vielä tuotantopäällikkö Pauli Salmela.

”Täällä Mätön louhimolla Kiukaisten Asennuspalvelu Oy tekee meille louhinnan, tosin meidän omistamillamme koneilla. Käytössä on nyt uusimpana heidän tekemänsä poraus- ja suuntausautomatiikalla varustettu riviporauslaite. Se kykenee poraamaan reiät täysin automaattisesti ennalta asetettujen arvojen mukaan. Kuljettaja voi porauksen aikana tutkia jo seuraava lohkaretta ja näin työn kierto tiivistyy”, opastaa Salmela.

Kiinaan laivattavan lohkareen maksimi koko on 28 400 kiloa (7-8 hyötykuutiota), suurempia ei merikontteihin oteta. Suurimmat nostettavat kivet painavat kuitenkin noin 40 tonnia ja sellainen on vielä lastattavissa lavettiinkin.

Autot vievät kaksi kiveä kerralla Mussalon satamaan ja ajavat kukin kolme reissua päivässä.

Tuotantoprosessi on vaativa niin kalustolle kuin miehillekin. Kivi irroitetaan poraamalla noin kahdeksan metrin vaakareiät ja kuuden metrin pystyreiät. Normaali reikäväli on 200 millimetriä. Kerralla irrotetaan 10-100 pitkä, noin 8 leveä ja 6-7 metriä korkea  kami, josta sitten kaadetaan noin 3-10 metriä leveitä ja 6-7 metriä korkeita ”paaseja.

Tämä pilkotaan sitten vielä kiven laadun mukaan erikokoisiin osiin. Kiven koostumus määrittää pilkkomisessa syntyvien lohkareiden koon. Tästä käyttökelpoiset kivilohkareet kuljetetaan pesuun ja siitä edelleen varastoon.

Lue koko juttu Lehtiluukusta tai Konepörssistä 3/2013.