Uutiset

Yleinen

Yrjö Rauniston vauhti ei hellitä – Croco-klapikone syntyi tarpeeseen

Vuonna 1993 perustetun Movax Oy:n ja myöhemmin Unisto Oy:ksi muutetun yrityksen tunnetuin tuote on Movax -pontiniskijä. Pontiniskijää ja muita Uniston tuotteita oli vuonna 2006 viety jo 42 eri maahan. Toimintansa aikana Unisto sai monia kansainvälisiä palkintoja tuotteidensa innovatiivisuudesta.

Unisto Oy:n Raunisto myi pois vuonna 2006, ja yritys valmistaa edelleen mm. pontiniskijöitä maailmanlaajuisille markkinoille. Vuonna 2007 ideariihestä putkahti jälleen uusia tuotteita. Uusi yritys Aponox Oy tuli markkinoille Unisto Oy:n aikana kehitetyllä kaivukoneen pikakiinnittimellä ja myöhemmin varsin omaperäisellä NOX -kauhanpyörittäjällä. Kesällä 2009 Raunisto myi tämänkin yrityksen tuotteineen saksalaiselle Kinshoferille.

Mutta tämänkään jälkeen mies ei ole levännyt laakereillaan.
”Keväällä 2010 yksi tuttu urakoitsija soitti. Pyysi ideoimaan kaivukoneen lisälaitteeksi klapikoneen.  Perusteiksi kertoi, että nykyisillä klapikoneilla ei voi käsitellä isoja tukkeja tai ainakin tarvitaan jokin kone niitä nostamaan ja miehiä lisää. Halkaisupään vaihdon mainitsi olevan vaikeaa ja aikaa vievää  sekä traktorikäyttöisten klapikoneiden korjaamisen normikäyttäjälle hankalaa. Muutama muukin käyttäjä arvosteli markkinoilla olevia koneita ja mm. niiden runkojen vahvuutta”, aloittaa Raunisto.

Isotkin puut klapeiksi

”Hankimme sitten markki­noilta yhden tehokkaimmista ja parhaimmaksi mainituista klapikoneista koekäyttöön. Nostelimme ensin 2–3 metrin pituisia tukkipuita syöttöhihnalle, mutta äkkiä siinä hommassa kyllä voimat ehtyi. Pöllit oli pakko lyhentää kertaalleen moottorisahalla. Vino­syöttö myös tukki halkaisijan tuon tuosta ja lekaa ja rautakankea tarvittiin. Hikistä hommaa, johon täytyi löytyä helpompikin keino”, pohti Raunisto haalarivarustusta keventäessään.

Lähtökohdaksi Raunisto kehityskumppaneineen laittoi sen, että klapikoneen pitää olla paitsi yhden miehen käytettävissä myös kaivukoneeseen asennettava pöllien noston helpottamiseksi. Halkaisu­päästä pitäisi tulla helposti vaihdettava silpun, liian isojen tai pienten klapien välttämiseksi. Rungon pitää myös olla vahva ja koko konstruktion helposti korjattavissa.

”Käyttäjäkokemusten perusteella sitten päädyimme laitteeseen, jolla voidaan klapittaa yli 400 millimetrin halkaisijan omaavia tukkipuita suoraan niitä ennakkoon pätkimättä. Kaivukoneeseen asennetulla ja normi iskuvasarahydrauliikkaan liitettävällä  laitteella voidaan myös puu nostaa ylös ja klapit saadaan suoraan kasalle tai traktorin lavalle. Crocossa on myös revolverityyppinen halkaisupää, josta saadaan klapikoko 50 millimetrin portain. Halkaisusylinterien yhteisvoima on prototyypissä 36 tonnia eli sillä halkeaa kyllä sitkeinkin tyvipölli”, jatkaa Raunisto.

”Laitteessa ei tarvita monimutkaisia turvajärjestelmiä, sillä koneen käyttäjä istuu suojassa ohjaamossa. Tarvittavat korjaukset rajoittuvat hydrauliletkun tai katkenneen sähköjohdon vaihtoon.”
Rauniston mukaan koivusta saa klapina paremman hinnan kuin kuitupuuna, joten halkaisijaltaan 300–400 millimetrin puita tullaan jatkossa käyttämään enemmän polttopuun raaka-aineena.
Eikä Raunisto olisi entisensä, jos ei hän olisi jo ideoinut traktorikäyttöistäkin mallia sekä useita lisälaitteita kaivukonemalliin. Oksien karsinta, kaarnan rikkominen kuivattamisen nopeuttamiseksi ja vielä kuutioiden mittausjärjestelmä muhivat jo lippalakin alla.

10 tonnin peruskone

Kuvan prototyypissä Croco 420 puun maksimi halkaisija on tyyppinumeron mukainen 420 millimetriä ja maksimi pituus noin 10–12 metriä. Klapin pituuden säätö tapahtuu induktiivisen anturin avulla. Klapikonetta hallitaan joko kaivukoneen omilla kaivuvivuilla tai puoliautomaattisella ohjaksella. Tällöin sykesylinterien leukojen ja puristuksen liikkeet ovat automaattiset. Kuljettaja vain sahaa ja hoitaa revolverin aina tukin keskipisteeseen.
Protomallissa on neljä halkaisijapäätä, mutta jatkossa määrä nousee kuuteen. Raunisto muistuttaa, että jo 400 millimetrin halkaisijan omaava puu tarvitsee 24 klapiin halkovan pään. Halkaisijapää kannattaa vaihtaa, kun puun läpimitta muuttuu 50 millimetriä. Näin estetään silpun synty ja taataan, että klapi on tasalaatuista.

Katkaisun tekee harvestereista tuttu ketjusaha, joka katkaisee molempiin suuntiin. Mikäli peruskoneen tuotto ei riitä, voidaan laitteeseen asentaa myös ns. moottorisahan ketju.
Peruskoneelta vaadittava työpaino on vähintään 10 tonnia (kaivukone) tai 7–8 tonnia (kaivurikuormaaja). Työpaine on 300 baaria ja harvesterisahalle tuottoa tarvitaan 60–80 litraa minimissään. Crocon sarjatuotanto alkaa tammi-helmikuussa 2012.

Katso lisätiedot ja video

Lue seuraavaksi