Yhteistyö ja verkostoituminen koneurakoitsijoiden kiikarissa

Yhdeksän kymmenestä koneurakoitsijasta haluaisi lisätä yhteistyötä ja verkostoitumista lähialueen muiden urakoitsijoiden kanssa. Jonkin verran verkostoja on jo syntynyt. Reilut 40 % vastanneista käyttää ainakin osassa urakoinneista muita urakoitsijoita. Kolmasosa tekee urakointitöitä itse aliurakointina ja muutama vastaaja kertoi toimivansa pelkästään aliurakoitsijana.

Tämä selvisi kyselyssä, joka tehtiin TTS Työtehoseuran, Uudenmaan maataloustuottajaliittojen MTK-Uusimaan ja NSP:n yhteistyönä tänä keväänä. Kysely oli osa Uudenmaan ELY-keskuksen rahoittamaa URAKKA-hanketta, jonka yhtenä tavoitteena on kehittää urakointipalveluiden verkostoja ja yrittäjien välistä konkreettista yhteistyötä. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää, minkälaisia hyötyjä ja palveluita uusimaalaiset koneurakoivat maatilayrittäjät haluaisivat verkostoitumisen kautta saada.

Kyselyyn suhtauduttiin myönteisesti ja siihen vastasi yhteensä 50 maatilayrittäjää. Vastaajista 60 % piti tärkeänä koneyrittäjien omaa verkostoa Uudellamaalla. Kyselyn mukaan koneurakoitsijat tarvitsevat verkostoitumista erityisesti urakointipalveluiden näkyvyyden parantamiseen ja markkinointipaikaksi. Myös tilapäisen työvoiman saanti konetöihin nähtiin tärkeänä tarpeena verkostoitumiselle.

Puolet vastaajista piti tärkeänä sitä, että verkostoitumalla voitaisiin hankkia isompia koneurakointitöitä ja saada mahdollisesti parempaa hintaa urakoista. Kaksi kolmesta vastaajasta piti tärkeänä tai erittäin tärkeänä sitä, että verkostoitumisen kautta saataisiin urakointipalveluille helpommin varmistettua yhteinen laatunäkemys ja –taso. Lähes puolet vastaajista piti tärkeänä myös sitä, että verkostolla on palkattu vastuuhenkilö, joka vastaa verkoston toiminnasta ja sen kehittämisestä.

Urakoitsijoilta kysyttiin kiinnostusta erilaisiin yhteistyön ja verkostoitumisen toimintamalleihin. Selvästi mieluisimpana verkostoitumismuotona vastaajat pitivät Ruotsin mallin mukaista konerengastoimintaa. Siinä periaatteena on, että konerengas tarjoaa, suunnittelee, myy ja laskuttaa urakat, ja urakoitsija tekee työn aliurakoitsijana konerenkaalle. Ruotsissa konerenkaat tarjoavat jäsenille työnvälityksen lisäksi myös esimerkiksi laskutuspalveluita ja koneurakointiin liittyvää koulutusta.

Noin viidennes vastaajista piti yhdistysmallia toimivana tapana verkostoitua toisten urakoitsijoiden kanssa. Nykyisin Uudellamaalla on olemassa Uudenmaan konerengasyhdistys, jolla on noin 50 jäsentä. Yhdistyksen toiminta on kuitenkin vähäistä ja konerengas ei käytännössä tällä hetkellä välitä töitä jäsenilleen.

Lähes kaikki vastaajat olivat valmiita maksamaan verkostolle jäsenmaksua. Tämän lisäksi selvästi suurin osa vastaajista oli valmis maksamaan välityspalkkiota verkoston välittämistä urakointitöistä. Puolet vastaajista olisi valmis maksamaan myös verkoston tarjoamista laskutus, kirjanpito- ja markkinointipalveluista, jos niitä olisi verkoston kautta saatavilla kilpailukykyiseen hintaan.

Kyselyn keskeiset tulokset

• 90 % urakoitsijoista haluaa lisätä yhteistyötä muiden koneurakoitsijoiden kanssa
• Nykyisin suurin osa koneurakoitsijoista tekee urakoinnit omana yrityksenä eikä käytä muita urakoitsijoita urakointitöissä
• Verkostoa tarvitaan urakointipalveluiden näkyvyyden parantamiseen ja markkinapaikaksi
• Verkostoitumalla mahdollisuus isompiin urakoihin ja parempaan hintaan
• Verkoston avulla voitaisiin varmistaa urakointipalveluiden yhtenäinen laatunäkemys ja -taso
• Verkostoitumista laskutuksen ja kirjanpidon hoidossa ei pidetä kovin tärkeänä
• Ruotsin mallin mukainen konerengastoiminta kiinnostaa eniten koneurakoitsijoita
• Lähes kaikki olivat valmiita maksamaan jäsenmaksua ja suurin osa välityspalkkiota urakoista

TP