Vuometilta työlaitteita 20 vuotta -nyt uusi alaterä

Kun omien kokemusten perusteella suunnitellaan työlaitteita, niin tuotekehitystä ei maksateta silloin asiakkailla. Vuometin suunnittelemat työlaitteet ovat Reijo Vuoksenrannan käsialaa ja ne ovat suunniteltu ensin omaan käyttöön. 20-vuotinen työ näkyy positiivisena asiakaspalautteena.

Kun on riittävästi kokemusta auraustöistä ja rakentanut niihin sopivat työlaitteet, voi niitä työlaitteita valmistaa muillekin. Reijo Vuoksenranta on suunnittelutyön lisäksi aloitellut 90-luvun alkupuolella talvihoitourakkaa Petäjäveden taajaman ympäristössä ja valtion teillä. Talviaamu alkaa edelleen monesti auraustyöllä, mutta siitä on laitteiden suunnittelussa vain etua. Töitä tehdessä ehtii miettiä monia rakenteita ja ratkaisuja.

-Suunnittelua en toki tee kokonaan yksin vaan sitä tehdään yhteistyössä muiden kanssa. Esimerkiksi alaterän saanti tuotantokuntoon edellytti rakenteiden suunnittelun lisäksi melkoista tietoteknistä ponnistusta, Reijo toteaa. Tietotekniikkasuunnitteluun meillä on käytössä yhteistyökumppani.   

-Teemme toki yhteistyötä monen muunkin yrityksen kanssa ja esimerkiksi valmistusyhteistyö Polanneterän kanssa on jatkunut yli kymmenen vuotta. Heidän kanssaan on tehty myös tuotekehitystä, Reijo valottaa.

Reijon rooli suunnittelun lisäksi on alaterien asentaminen traktoreihin, kun alaterien asennukset tehdään Vuometilla. Alaterät ovat olemassa uuteen T4- Valtraan eli Stage 5-päästöluokan T-sarjan traktoreihin ja edelliseen mallisarjaan. Jotta alaterä kannattaa laittaa, painoa peruskoneessa pitää olla riittävästi.

-Kyselyjä on tullut muihinkin traktorimerkkeihin, mutta toistaiseksi keskitytään vain Valtran T-sarjaan. Kaikki alaterät asennetaan meillä. Osa alateristä on tilattu samalla kun traktorikin on ostettu ja osa asiakkaista tilaa asennukset suoraan.

Vuometin alaterän rakenteita on suojattu patenteilla.

-Suunnitteluun on kuitenkin käytetty melkoinen määrä panoksia ja tunteja ja halusin, ettei suunnittelutyötä noin vain kopioida. Patentteja voidaan toki kiertää, mutta kiertäminen on monesti hankalaa, eikä tuote välttämättä toimi kuten alkuperäisessä ideassa. Valmistusmäärät esimerkiksi alaterissä ovat suhteellisen pienet, joten tuotekehityskulut yksikköä kohden ovat isot.

-Valtrat ovat valtamerkki Suomessa, joten olemme keskittyneet niihin. Alaterän tekeminen huolella vaatii isoja panostuksia ja siksi aikoinaan alaterä suunniteltiin edelliseen T-sarjaan ja S-Valtraan.  

-Kun vuosi sitten esiteltiin Valtran uusi T4-mallisarja, niin alaterän suunnittelun aloittamisessakin meni useampi kuukausi miettiessä sen toteutusta. Traktorin rakenteisiin alaterä oli aikaisempaa hankalampi ja kalliimpi kiinnittää. Koko alaterän runko meni uusiksi. Tarkemman suunnittelun aloitin, kun suunnittelin itse viime kevättalvella koneenvaihtoa, Reijo muistelee. 

Traktorin oma hydrauliikka ei mahdollista alaterään automatiikkaa, siksi Vuometin alaterät toimivat omalla hydrauliikallaan. Se vastaa asiakastoiveitakin, kuten tarvetta saada automatiikka terän nostoon, kun pakki kytketään päälle. Traktorin ohjelmistoihin automatiikkaa ei voinut kytkeä.

-Siitä lähti käyntiin oman, uuden hydrauliikan suunnittelu. Kun ohjelmistoa kehitettiin T4:ään, sieltä karsittiin vanhaa turhaakin pois ja tavoitteena oli saada aikaan käyttöliittymä, johon ei ohjekirjaa juuri kaivata. Kaikki parametrit voidaan vaihtaa, jolloin kuljettaja saa haluamansa tuntuman ohjaukseen.

Uusien T-Valtrojen lisäksi alaterää asennetaan pitkään vielä vanhaankin malliin. Vaihtokoneena käyttöön tulee traktoreita, jotka ovat vähillä tunneilla ja jotka ovat olleet muussa käytössä. Tiehoidossa tuntimäärät ovat yleensä suuremmat kuin monella muulla alalla ja tiehoito vanhentaa traktoria eri tavalla kuin vaikka hakkurityö.

-Asensin juuri vuoden vaihteessa alaterän käytettyyn edellisen mallisarjan koneeseen, ja yksi asiakas siirsi itsekin kaksi alaterää pienemmillä tunneilla olleisiin traktoreihin. Yleensä alaterätraktorille vain on käyttöä enemmän kuin vaikka pelkälle auraus- ja hiekoitustraktorille, Reijo muistuttaa.

Moni tiehoitaja pohtii alaterää vaihtoehtona toki jollekin nostolaitteisiin asetettavalle koneelle. Alaterässä on omat positiiviset puolensa, kuten muuhun käyttöön vapaaksi jäävät nostolaitteet, mahdollisuus painottaa lähes koko traktorin painolla ja tarkkuus.

Vuometin myydyin tuote on kartioaura, jossa on hyvät heitto-ominaisuudet. Valikoimissa on myös kärkiaura, mikä toimii auratessa syvään lumeen. Kärkiauralla hankeen pukattaessa kone ei normaalisti kampea mihinkään suuntaan. Kärkiauraa on toimitettu etenkin Pohjois-Suomeen, missä lunta on enemmän aurattavaksi.

Kartioaurojen asiakkaat ovat pääasiassa traktorilla kylä- ja valtionteitä auraavia asiakkaita. Vähälumisuudesta huolimatta auroja myytiin syksyllä normaaliin tapaan. Vuodenvaihteen jälkeen myyntimäärät Etelä-Suomeen kuitenkin taittuivat. Alkusyksyn menekki oli osittain seurausta edellisen talven runsaasta lumesta. Syksyllä varauduttiin tulevaan talveen ja kysyntä jatkui vuodenvaihteeseen.

-Kun ensimmäinen alaterä julkaistiin 2015 vuoden lopussa, joka toimi traktorin hydrauliikalla ja kun katsoo tuotetta nyt, niin pitkä suunnittelutie on kuljettu, Reijo muistelee.

-Aikoinaan vaatimukset eivät itselläkään ehkä olleet riittävän kunnianhimoiset, Reijo muistelee. Toisaalta kun esimerkiksi omaan hydrauliikkaan lopulta päädyttiin 2016 ja alaterään saatiin peruutusautomatiikka ja paremmat varotoiminnot, niin tuotteeseen saatiin käyttäjän kannalta aivan uusia ominaisuuksia. Kun Stage 5:een lopulta myös pienempi, minijoystick, niin työkoneen hallinnassa päädyttiin aivan uudelle tasolle. Vanhan mallin koneisiin uusi ohjain on myös tulossa saataville.

Kun ohjain on kyynärnojassa kuljettajan ergonomian kannalta parhaassa paikassa, työpäivä ei tunnu pitkältä. Käsi lepää kyynärnojalla ja ohjaus on tarkkaa. Uuteen minijoystickiin on saatu kuusi toimintoa, jolloin normaalisti terä on ohjattavissa helposti. Jos paineita tai asetuksia valikossa halutaan muuttaa, pitää ne tehdä ohjaimesta.

Alaterän valmistus maksaa enemmän, kun sen ohjaus hoidetaan omalla hydrauliikalla, mutta toiminnallisuus on parempi. Käyttäjää kiinnostaa toki alaterän toimivuus, mutta myös helppokäyttöisyys. Nyt alkuasetusten jälkeen ei ohjaimeen välttämättä tarvitse paljoa koskea. Automatiikka pitää painatuksen paineen vakiona maanpinnasta huolimatta. Tarvittaessa käyttäjä voi toki ottaa alaterän käsiohjaukseen ja esimerkiksi muuttaa painetta portaattomasti.

-Työmaan mukaanhan koneella ajetaan ja terää painatetaan. Normaalisti, jos tiellä tasoitetaan ja karhennetaan pintaa, käytössä on esimerkiksi 25-35 baria painetta. Kun siivotaan vaikka huoltoaseman pihasta paksua polannetta, niin painetta saa olla reilusti enemmän.   

Alaterässä on suojaus ja käyttäjän asetettava paineraja, jolla suojataan traktoria ja alaterää. Painerajan ylittyessä terä vapautuu. Teräasetuksen asetuspaine voidaan muuttaa 5 barin välein ja esteeseen osuessa paine vapautuu kokonaan. Painerajan ylitys kuitataan palauttamalla terä normiasentoon.

-Minijoystickissä on kuusi toimintoa ja asiakkailta on saatu ratkaisusta positiivista palautetta. Käyttäjätuntuma ratkaisee, miten herkkyyttä pitää säätää. Aikoinaan omassa S-sarjan Valtrassa ei ollut automatiikkaa lainkaan ja alaterää ohjattiin on/off-venttiileillä. Niilläkin ohjaus onnistuu, mutta automatiikka toki helpottaa työtä. Automatiikka hoitaa nopeasti muutokset ja automatiikan käyttö on suositeltavaa. Alaterää voidaan ohjata myös manuaalisesti, Reijo kertoo.

-Erona ehkä kilpailijoihin on se, että vaihdettaessa uuteen auraan, Reijolle tarjotaan usein muun merkkisiä auroja. Vieraita merkkejä emme vaihdossa ota, kun niiden menekistä ei aina ole takuita. Käytetylle Vuometin auralle meillä on yleensä seuraava käyttäjä jo tiedossa, Reijo muotoilee. Kauppoja menee toki ohi, kun vaihtokoneiksi ei oteta kuin omia auroja, mutta osa kaupoista tulee takaisin mutkan kautta.

-Erona ehkä kilpailijoihin on se, että vaihdettaessa uuteen auraan, Reijolle tarjotaan usein muun merkkisiä auroja. Vieraita merkkejä emme vaihdossa ota, kun niiden menekistä ei aina ole takuita. Käytetylle Vuometin auralle meillä on yleensä seuraava käyttäjä jo tiedossa, Reijo muotoilee. Kauppoja menee toki ohi, kun vaihtokoneiksi ei oteta kuin omia auroja, mutta osa kaupoista tulee takaisin mutkan kautta.

Tuotekehitystä tehdään myös traktorin ympärillä. Reijon omista ja ehkä monen muunkin tarpeita silmällä pitäen on rakennettu ohjaamon katolle suojakehikko. ”Keppiviidakkoon” auratessa suojakehikkoa tarvitaan, jotta ohjaamo ja katolla olevat varusteet pysyvät ehjänä. Monesti tuiskun jälkeen tien päälle on kaatunut puita lumen painosta. Suojakehikkoon voidaan kiinnittää esimerkiksi kuvassa näkyvät Seekerin lisäkaukovalot, paineilmaohjattu ely-kilpi ja varoitusvilkut joka suuntaan. Kyseinen paketti tullee Valtran Unlimited-varusteeksi lähiaikoina.