VTT selvitti kivihiilen käytön korvaamista uusiutuvilla energialähteillä

Kivihiiltä voitaisiin korvata jonkin verran myös peltobiomassoilla, kuten oljella ja ruokohelvellä. Näin todetaan VTT:n taustaselvityksessä, joka on luovutettu työ- ja elinkeinoministeriölle.

Uusiutuvan energian velvoitepaketissa keväällä 2010 esitettiin useita toimia, joilla täytettäisiin Suomelle asetettu EU-tavoite lisätä uusiutuvien energialähteiden käyttö 38 prosenttiin energian loppukulutuksesta vuoteen 2020 mennessä. Yhtenä lisäselvityksiä vaativista toimista oli kivihiilen korvaaminen biomassalla sähkön ja kaukolämmön yhteistuotannon pölypolttokattiloissa.

– VTT:n selvitys osoittaa, että kivihiili on jo lähivuosina osittain korvattavissa uusiutuvilla biomassoilla. Tämä on myös osoittautumassa hyvin taloudelliseksi tavaksi edistää uusiutuvan energian käyttöä, arvioi elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen. Asian valmistelu jatketaan nyt selvityksen pohjalta ministeriössä, mutta päätökset jäävät seuraavan hallituksen tehtäväksi.

Kivihiilipölykattiloita on Helsingin Energia Oy:llä Hanasaaressa ja Salmisaaressa, Vantaan Energia Oy:llä Martinlaaksossa, Fortum Power ja Heat Oy:llä Espoon Suomenojalla ja Naantalissa, Lahti Energia Oy:llä Lahden Kymijärvellä ja Vaskiluodon Voima Oy:llä Vaasassa. Laitokset käyttävät vuosittain yhteensä noin 14 TWh kivihiiltä.

Selvityksen mukaan eri voimalaitosten mahdollisuudet korvata kivihiiltä ja korvaamisesta aiheutuvat kustannukset vaihtelevat erittäin paljon. Nykyiset kivihiilivoimalat ovat melko vanhoja. Osa on rakennettu jo 60- ja 70-luvulla ja loputkin 80-luvun puoliväliin mennessä. Lisäksi EU:n teollisuuspäästöjä koskeva ns. IE-direktiivi edellyttää lähivuosina useilla laitoksilla investointeja rikki- ja typpioksidi sekä hiukkaspäästöjen vähentämiseksi. Näin biomassaratkaisut voivat kytkeytyä päästövähennysinvestointeihin. Kivihiililaitosten käyttöä sähkön ja lämmöntuotannossa vähentävät myös rakenteilla olevien jätteenpolttolaitokset Vantaalla, Lahdessa ja Vaasassa.

Selvityksen mukaan kivihiilen korvaaminen edellyttäisi sähkön tuotantotukea peltobiomassoille, pelleteille ja muille jalosteille. Peltobiomassoilla tuotetulle yhteistuotantosähkölle tuki olisi sama kuin nykyinen metsähakkeen muuttuva sähköntuotantotuki, joka päästöoikeuden 15 euron hintatasolla on 11 euroa/MWh. Pellettien käyttöönotto voidaan aloittaa nopeasti pienehköillä kivihiilen korvaus-osuuksilla ilman suuria investointeja voimalaitoksissa. Teollisuuspelleteillä ja muilla jalosteilla tuotetusta sähköstä maksettavan tuen suuruuden tulisi muuttua kivihiilen ja päästöoikeuden hinnan mukaan. Selvityksen mukaan tuki nykyisellä kivihiilen hinnalla ja päästöoikeuden 15 euron hintatasolla olisi noin 28 euroa/MWh. Kaikki nämä tuet olisivat yhteensä noin 10–12 miljoonaa euroa vuodessa.

Sähkön tuotantotukien lisäksi tarvitaan uuden teknologian investointitukia arviolta 40 miljoonaa euroa kaasuttimille ja vaihtoehtoisesti erillisille kiinteiden biomassojen syöttölinjoille, jotka mahdollistavat metsähakkeen, peltobiomassojen ja puhtaan purkupuun käytön suurina osuuksina kattiloissa. Uusien biojalosteiden, kuten biohiilen ja bioöljyjen, ensimmäisiin suuriin tuotantolaitoksiin esitetään selvityksessä yhteensä 40 miljoonan euron investointitukia.

Ehdotetut tukitoimet lisäisivät biomassojen kysyntää ja käyttöä energiasektorilla, mutta eivät nostaisi kivihiililaitosten biomassasta maksukykyä muita käyttäjiä olennaisesti korkeammalle tasolle. Linjaukset tulisi tarkistaa vuoteen 2015 mennessä, jolloin uusien jalosteiden tuotannon ja käytön mahdollisuudet ovat selvillä ja jolloin myös muut EU-maat ovat linjanneet toimenpiteensä vuoteen 2020.

VTT:n selvitys löytyy työ- ja elinkeinoministeriön verkkopalvelusta:
www.tem.fi > Energia > Uusiutuvat energialähteet > Kivihiilen korvaaminen