Uutiset

Yleinen

Viisisataa keinoa vähentää tulvavahinkoja

Suomessa on 21 merkittävää tulvariskialuetta, joille ehdotetaan nyt suunnitelmia siitä, miten tulviin varaudutaan ja kuinka niistä aiheutuvia vahinkoja vähennetään. Suunnitelmissa on lähes viisisataa toimenpide-ehdotusta. Ehdotukset kattavat tulvien ennaltaehkäisyn, suojelutoimenpiteet, toiminnan tulvatilanteissa, valmiustoimet sekä tulvan jälkeiset toimenpiteet. Painopiste on vahinkojen ennaltaehkäisyssä ja varautumisessa. Paikoin esitetään myös tulvasuojelutoimenpiteitä kuten penkereitä ja tulvavesien pidättämistä.

Suunnitelmissa kaivataan nykyistä tehokkaampaa tiedottamista, jotta asukkaat sekä ja julkiset ja yksityiset tahot voivat paremmin varautua tulviin myös omatoimisesti. Tulvavahinkoja voidaan ennaltaehkäistä järkevällä maankäytöllä sekä rakentamisella. Tulvavesiä voidaan pidättää myös luonnonmukaisin keinoin ja suojella riskikohteita tilapäisin tulvasuojeluratkaisuin. Lisäksi ehdotetaan nykyisten vesistöjen säännöstelyiden kehittämistä ottaen huomioon erilaisten tulvatilanteiden vaarat.

Tulvariskien hallinta ja vesien hoito sovitetaan yhteen

Tulvariskien hallintasuunnitelmat vaikuttavat myös vesienhoidon suunnitteluun. Suunnitelmissa on otettava huomioon alueelliset ja paikalliset olosuhteet sekä vesienhoidon tavoitteet. Vastaavasti tulvasuojeluhankkeet on esitettävä myös vesienhoitosuunnitelmissa, jos ne vaikuttavat vesienhoidon tavoitteisiin. Eri alueiden vesienhoitosuunnitelmat ovat samaan aikaan kuultavina tulvariskien hallintaan laadittujen suunnitelmien kanssa.

– Esimerkiksi tulvavesien viivyttäminen peltoalueiden kosteikoissa ja ojitetuilla soilla voi vähentää myös ravinnekuormitusta. Uusi maaseutuohjelma sekä valmisteilla oleva Kansallinen metsästrategia edistävät osaltaan tällaisia toimenpiteitä, toteaa valtiosihteeri Risto Artjoki maa- ja metsätalousministeriöstä.

Tulvariskien hallintasuunnitelmat valmisteltiin maa- ja metsätalousministeriön nimeämissä tulvaryhmissä, joissa oli edustajia elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta (ELY-keskus) sekä maakuntien liitoista, kunnista ja pelastustoimesta. Valmisteluun osallistui myös alueiden asukkaita, yrittäjiä sekä muita etutahoja. Tulva-asiantuntemusta työhön tuovat ELY-keskukset, joita avustaa Suomen ympäristökeskus ja Tulvakeskus.

Ehdotettuihin suunnitelmiin voi tutustua osoitteessa www.ymparisto.fi/vaikutavesiin. Ehdotukset ovat nähtävillä myös kuntien ilmoitustauluilla. Palautetta annetaan ELY-keskuksille esimerkiksi sähköisellä palautelomakkeella, sähköpostilla tai kirjaamoon osoitettuna kirjeenä. Keskustelua suunnitelmista käydään Otakantaa.fi -verkkopalvelussa. Palautetta hyödynnetään suunnitelmien viimeistelyssä. Maa- ja metsätalousministeriö hyväksyy tulvariskien hallintasuunnitelmat vuonna 2015.

TP

Lue seuraavaksi