Uutiset
Pääkirjoitus – Uusi aika, mutta vanhat ongelmat
Seppo Pentti
Päätoimittaja
Urakointi Uutiset
Tässä lehdessä on esimerkkejä siitä, miten olosuhteita seuraamalla, oman yrityksen toimintaa seuraamalla ja laskemalla, voidaan välttää karikoita yritystoiminnassa. Esimerkit ovat sellaisilta yrittäjiltä, jotka haluavat kehittää toimintaansa. Kun tosiasiat laitetaan paperille ja lähdetään miettimään menetelmiä, niiden aiheuttamia kustannuksia, tuotoksia ja hävikkiä, saadaan laskennallisia lopputulemia. Kaikkea ei ole mahdollista laskea tarkkaan, mutta suuntaviivat kustannuksista selvitetään ainakin vertailukelpoisesti. Laskelmissa on syytä muistaa myös ihmistyön ja traktorin käyttötunnin hinta. Valitut menetelmät eivät toki pelkästään pelasta tai kaada liiketoimintaa vaan lopputulokseen vaikuttavat erittäin paljon, ei vain menetelmät vaan myös yrittäjän ja työntekijöiden panos ja sitoutuminen. Itse asiassa työn oikealla ja oikea-aikaisella tekemisellä saattaa olla suurempi vaikutus kuin itse menetelmällä.
Joskus muutokseen tarvitaan ulkopuolinen, joka laittaa muutoksen liikkeelle; joku saapuu paikalle konkreettisen mittarin tai idean kanssa. Lämpiääkö rehuseinä enemmän revittynä vai leikattuna? Vastaus on nähtävissä mittarista numeroina. Muutoksen jälkeen havaitaan konkreettisesti uuden menetelmät vaikutus kotieläinten terveyteen ja lopulta myös talouteen.
Verkostot kuntoon
Suomalainen maatalous tarvitsee verkostoitumista naapureiden ja kauempana olevien ammattilaisten kanssa yhä enemmän. Rahasta tekee monilla tiukkaa, mutta tekemällä töitä yhdessä, kuten esimerkit tässäkin lehdessä kertovat, on mahdollista saada positiivinen tulos. Kimpassa voi töitä tehdä monentyyppisten ammattilaisten kanssa. Kumppanuuksia pitäisi hakea ennakkoluulottomasti, koska kimpassa tekemällä saadaan aikaan enemmän.
Tässä lehdessä on esimerkkejä, miten valitaan yrityksen kannalta toimivia ja taloudellisia ratkaisuja. Kyse ei toki ole vain yhdestä ratkaisusta vaan ratkaisujen jatkumosta, jolle ei ole loppua näkyvissä. Tulopuolella eurot ovat tiukassa, joten menopuolella pitää myös miettiä, miten raha saadaan riittämään.
Järkeviä investointeja
Jos ei oma raha riitä investointiin, rahoittajilla on toki hyvä syy rahoittaa kannattavaa investointia. Kannattamatonta ei kannata rahoittaa, koska silloin säästäjien rahat menevät haaskuun. Säästäjien rahat ja niiden säilyttäminen ovat kuitenkin pankeille olennainen osa liiketoimintaa.
Investointiin tarvitaan aina rahaa, mutta investointi kannattaa tehdä, jos sille on taloudelliset perusteet. Investointi voi lisätä tuotosta, tai vähentää kustannuksia toisaalla. Usein investointi vähentää työmäärää yhtäällä, jotta voidaan ohjata työmäärää toisaalle. Moni jurruttaa mielessään vastaan laajentamista ja oletettua kasvanutta työmäärää. Kun mittakaava kasvaa, voidaan ottaa käyttöön toimivampia menetelmiä, jolloin on mahdollista saavuttaa mittakaavaetuja. Kuten esimerkit osoittavat, isommillakin tiloilla on mahdollista saavuttaa merkittäviä mittakaavaetuja kimpassa töitä tehden. Silloin ei haaskata resursseja.
400 hehtaaria vajaassa viikossa
Moni päivittelee mielessään 1200 hehtaarin korjuumäärää noukinvaunulla eli 400 hehtaaria korjuukerralla. Se on kuitenkin tehtävissä 5–6 päivässä tai paremminkin vuorokaudessa, kun on olemassa tahtotila ja tekijät. Koko ketju pitää korjuuaikana olla kunnossa, jotta sato saadaan niitettyä, karhotettua, korjattua karholta, kuljetettua, tasattua varastopaikalla ja tiivistettyä. Kun kokonaisuus toimii, rehun mahdollisuus pilaantua on mahdollisimman pieni. Riippumatta millaisella irtokorjuuketjulla rehu korjataan, siilon tai auman täytössä kannattaa olla ripeä ja tiivistämisessä tarkka. Ripeällä toiminnalla saadaan ruokintaan laadukkaampaa rehua kuin hitaammin tehden.
Merkitys tekemiselle
Riippumatta yhteistyökumppaneiden koosta tai kokoerosta, hyötyjä on saatavilla monella tapaa. Yleensä etua saadaan toimivasta koneketjusta, joka hyödyttää niin isoa kuin pientäkin kumppania. Kukin osallistuu kimppaan resurssiensa mukaan. Toimiva koneketju voidaan järjestää monella tavalla. Sillä on toki merkitystä, kuka raudan omistaa, mutta tärkeämpää on se, ketkä kaikki töihin osallistuvat. Kaluston laatu ei voi korvata työntekijöiden ammattitaitoa, mutta kaluston sopivuudella ja etenkin toimintavarmuudella edesautetaan laadukasta työtä.
Lue seuraavaksi
