Traktoriurakointia Etelä-Pohjanmaalla – hake päätuotantosuuntana

Haketus on Koskilahdelle selkeä päätyö, mutta sen lisäksi keväisin ja syksyisin hän ajaa kuivalantaa Tebbe HS180 -levitinvaunullaan. Kesällä hän ajaa niittokonetta rehuntekoporukassa, turvetta suolla ja tekee maansiirtourakointia jos ehtii. Aivan yksin Kalle Koskilahti ei toimi, sillä hänen veljensä on ollut työntekijänä hänellä toista vuotta. Oman yrityksen Koskilahti perusti vuonna 2008, mutta sitä ennen hän oli tehnyt traktoritöitä useissakin eri paikoissa.

Hakeurakointiin liittyen Koskilahdella on 45 kuutiometrin ketjupurkukärry, jolla haketta ajetaan haketuspaikoilta käyttöpaikoille. ”Yleensä oma traktori on kärryn kanssa vain yhtenä ajoporukassa, jossa yleensä on useampiakin kuorma-autoja. Toisaalta joskus, kun ei ole kiirettä, ajan yksin siten, että haketan kuorman ja vien sen itse toisella traktorilla eteenpäin”, kertoo Koskilahti. Pääosa hakkeen ajosta on alle 25 kilometriä, mikä on sopiva matka ajettavaksi traktorikalustolla.

Hakekärryn edessä on viime tammikuussa tullut Valtra T151. Kesäkuun alkupuolella tämä oli varustelussa turveajoa varten, mitä sillä tehdään Kaijansuolla Soinissa aliurakkana. Tammikuusta kesäkuuhun oli T151:n mittariin kertynyt jo 800 tuntia, joten tarvetta traktorille on ollut. ”Olemme käyneet pyörittämässä myös yhtä murskainta. Siinä pääsemme seuraavalla kerralla testaamaan tämän matalakierrosominaisuuksia, sillä myllyn pyörittäminen tapahtuu pienillä kierroksilla.”

Valtra on varustettu Quicke Q75 -etukuormaimella. ”Tuolla ylettyy kuormaamaan Tebben vaunuun. Tämä on tärkeää, sillä usein kuormaamme levittämämme lannan itse.”

Haketta Mus-Maxilla

Mus-Max-hakkuri tuli Koskilahdelle viime vuoden huhtikuussa. Tämä on Koskilahden ensimmäinen hakkuri. Haketusurakointi lähti liikkeelle kysynnästä. ”Isännät kyselivät haketuspalvelua ja olin sitä jo hieman katsellut aiemminkin. Päätös hakkurin hankkimisesta syntyi ja valinta osui Mus-Max Wood Terminator 8 XL –hakkuriin. Siinä vaiheessa lähinnä järeys miellytti”, muistelee Koskilahti.

Tähän kesään mennessä hakkurilla on tehty noin 40 tuhatta mottia haketta. ”Hakkuri on pelannut täysin, mitään ongelmia ei ole ollut. Kaikkea saa tällä haketettua, mutta pelkän oksan syöttäminen on hankalaa. Onneksi sellaista ei juuri ole ollut haketettavana. Hakkurin ohjaus on toteutettu sähköllä Can-väylää pitkin ja sekin on toiminut moitteitta.”

Mus-Max Wood Terminator 8 XL –hakkurin peruskoneen tehotarpeeksi valmistaja antaa 130-200 hevosvoimaa. Koskilahden Case MXM 155 Pro:sta on kutiteltu noin 300 hevosvoimaa, joten tehoa on reilusti yli ilmoitetun tarpeen. ”Tällainen hakkuri ottaa kyllä tehoa niin paljon kuin sitä antaa”, sanoo Koskilahti. ”Casen on virittänyt viritykselle omistautunut Ari Jääskeläinen. Ahdin ja pakoputki on muutettu, mutta pumppu ja suuttimet ovat vielä vakiotavaraa.”

Haketuskapasiteetiksi Mus-Max 8 XL:lle tehtaalta ilmoitetaan 90 kuutiometriä tunnissa. Koskilahdella keskituotos jää alle sadan motin tunnissa, vaikka nopeimmillaan 45 kuution kärry on tullut täyteen vartissa. Tämä ennätys on tietysti tehty isoille laitoksille menevällä karkealla hakkeella seulaverkon ollessa 100 mm reikäkoolla. Koskilahti on ajatellut kokeilla hakettamista ilman seulaverkkoa, jolloin haketta saataisi tulla vielä hieman reippaampaan tahtiin, mutta tämä kokeilu on vielä tekemättä. ”Hieman mietityttää ehtiikö puhallin enää tuossa vauhdissa työntää kaiken tavaran ulos, joten on olemassa tukkeutumisvaara”, miettii Koskilahti.

”Kortejärveläisen Korpiforestin kanssa olemme tehneet yhteistyötä viime syksystä, kun he kaipasivat aliurakoitsijaa. He toimittavat haketta muun muassa Lapuan Energialle, Valiolle ja Seinäjoen voimalaitokselle (SEVO). Keväällä heidän iso autohakkurinsa oli hetken pois käytöstä ja sen aikaa teimme kaiken hakkeen tällä. Ei homma siinäkään hakkurista ollut kiinni…”

Hyvää haketta

Suurin syöttöaukkoon sopiva pölkky on vahvuudeltaan 60 senttimetriä, sillä syöttöaukko on tuon verran korkea. Leveyttä syöttöaukolla on 640 mm. Mus-Maxin rumpu on iso; se on halkaisijaltaan 920 mm ja painaa 1300 kg. Rummussa on kahdeksan terää, jotka ovat suorassa kulmassa pyörimissuuntaa vastaan. Terät saadaan teroitettua paikoillaan ja ne saadaan vaihdettua kohtuullisella työllä saman avattavan kannen alta, kun mistä seulaverkon vaihtokin tehdään. Seulaverkko on erittäin helppo vaihtaa, sillä se voidaan vain nostaa pois kannen ollessa avattuna ja yhtä helposti asettaa toinen verkko paikoilleen.

”Suorien terien ansiosta tylsilläkin terillä tulee vielä kohtuullista haketta, vaikka tylsillä terillä ei kyllä ole järkevää ajaa. Isoille laitoksille teen satasen seulalla, mutta pienempiin hakelämmityslaitoksiin käytän 50 mm seulaa ja pienimpiä stokereita varten on vielä 40 mm seula. Tuolla 50 mm seulallakin tulee varsin pienikokoista haketta ja se käy lähes kaikkiin järjestelmiin.”

Lietson siivekkeissä on vaihdettavat ja käännettävät kulutuslevyt samoin kuin putkessa, mikä mahdollistaa pitkän käyttöiän helpolla kulutusosavaihdolla. Koskilahti on asentanut lisäksi rumpukotelon seinämiin muovilevyt ehkäisemään talvella märän tavaran jäämistä pintoihin. Hake kulkee syöttöruuvien avulla lietsoon. Puhallusvoimaa on riittävästi täyspitkän rekan täyttämiseen takaapäin.

Nosturina on Kesla 500. Sitä käytetään traktorin omalla hydrauliikalla, jossa pumpun tuotto on 115 litraa minuutissa. ”Ainakin tässä vaiheessa tuo nopeus riittää minulle aivan hyvin”, toteaa Koskilahti. ”Ohjaukseen hankin Parker Iqan -sähköohjauksen ja se on kyllä aivan mahtava, siinä on muun muassa ohjelmoitavissa käyttäjäkohtaiset säädöt. Täysin sähköinen väyläohjaus mietitytti tässä, mutta ei ole ollut ongelmia kuitenkaan sen kanssa.”

Juha Kuusjärvi