Uutiset
Traktoriurakointia 15 vuotta – uudesta Starkin nivelaurasta positiiviset kokemukset
– Minulla on traktoritöissä vakituiseen kolme kaveria ja kymmenkunta rakennuksilla. Muiden yrittäjien kanssa meillä on tämän lisäksi verkostot kunnossa, jolloin pystymme ottamaan vaikka isommankin rakennusuran pohjatyöt. Olemme kuitenkin yrittäneet tehdä töitä tässä lähellä. Jos hommia otetaan kaukaa, niiden hallinnointi on aina hankalampaa, Petteri kertoo.
Yrittäjänä aloitin 1996, kun otin urakan hautausmaan ja Vääksyn kanavan vihertöistä. Ruohoa leikkasin vuosittain noin 400 tuntia ja parin työntekijän kanssa hoidettiin istutuksia ja viheralueita muuten. Siitä liiketoiminta lähti ja laajeni hieman kuin pullataikina. Osa oli tarkoitushakuista ja osa tuli sattumalta. Tehty työ kuitenkin puhui puolestaan.
– Koneurakointia traktorilla aloitettiin lumitöistä talvella 1996, jolloin ostin auran. Sitten tulivat hankintaan hiekotin, harja, alaterät ja pesuvehkeet. Koneurakoinnin isoimpia asiakkaita ovat olleet Destia, YIT ja Lahden alueen kuntien Kuntatekniikka Oy, jolle on monta vuotta urakoitu alueen Asikkalan kunnan alueurakkaa. Hoitelemme myös piennarten niittoa ja kiinteistöjen aurauksia noin 60 kiinteistölle, jolloin ostajana on paikallinen kiinteistönhoitoyhtiö, Petteri luettelee.
Haasteellisia talvia
Kuntatekniikan urakkaa on nyt tehty kaksi kovaa lumitalvea, jolloin kokonaisurakka ei ole ollut oikein kannattava. Jo vuosia sitten aloitetut muut urakat taas ovat olleet alkuvuosina lumen puolesta helppoja. Yrittäjä on tässä tapauksessa ilmastopuskurina.
– Yrittäjät ovat olleet viime aikoina myös veropuskurina, kun nousevia polttoaineiden hintoja, ei oikein ole saatu vielä urakkahintoihin, Petteri pahoittelee.
– Parina viime talvena ei ole paljon hallia ehditty siivoamaan, kun ei ole ollut joutoaikoja, Petteri nauraa.
– Meillä on tässä taajaman pääkatujen lumitöissä ollut lähtöraja 5 senttiä ja sivukaduilla 8 senttiä, mikä on jo paljon lunta, Petteri pohtii. Jos lunta annetaan sataa niin paljon, polannetta joudutaan poistamaan auraamisen sijaan. Kaverit on laitettu liikkeelle siivoamaan katuja monta kertaa viime talvenakin etukäteen, Petteri kertoo.
Traktoriurakointia
– Minulla on kolme traktoria käytössä, joilla tehdään työt maatilalla ja urakoinnissa. Talvella koneet ovat kiinni lumityökoneissa. Keväällä työkoneet vaihtuvat harjoiksi, pesulaitteiksi ja maataloustyökoneiksi. Kesä hoidetaan hiekkateitä kahdella lanalla ja niittoyksiköillä. Lanahommaa on paljon Päijänteen ympärillä Sysmään saakka. Käymme lanaamassa myös Kouvolan lähellä ja Artjärvelle. Syksyllä korjataan sato ja viritellään jälleen koneet talvea varten, Petteri luettelee.
Kun työntekijöitä on palkattu, niin tavoitteena on ollut tarjota ympäri vuoden töitä. Nyt alkaa olla töitä vähitellen niin paljon, ettei edellisestä ehdi toipua kun pitää aloittaa jo seuraavaa.
– Meillä on pitkään ollut kolme traktoria ja tähän mennessä ne on ostettu Suolahden organisaatiolta. Tällä hetkellä kaikki ovat Valtroja. Pari vuotta sitten käytössä oli yksi linkku, joka oli hieman suuri meidän töihin. Nyt kahdessa koneessa on LHLink- kääntyvä etunostolaite, jolla saadaan tarkkuutta ja tehoa aurauksiin ja harjaukseen.
– Ei kääntyvä etunostolaite kuitenkaan joka paikassa vastaa linkkua, Petteri muistuttaa.
Uudehkoa kalustoa
Käytössä on melko tuoretta kalustoa ja huollot hoidetaan Valtran kautta.
– Kun olemme sitoutuneet urakoihin, pitää koneiden olla liikkeellä, kun työt ovat kesken. Huollossa työn osuus on kuitenkin niin pieni verrattuna tarvikkeisiin, että en saa omaa huoltotyötä oikein kannattamaan. Ja ammattilainen tekee monesti sen vartissa, jota asiaan vihkiytymätön pähkii monta tuntia, Petteri muistuttaa.
– Käytännön töihin en enää muuten itse monesti ehdi, mutta aura-autoa ajan monesti itse. Kaikki työt olen kuitenkin itse aikoinaan tekemällä aloittanut, jotta suunnilleen tiedän, miten hommat tehdään, Petteri kertoo. Maatilan työt hoidan pääasiallisesti itse, jolloin myös vastaan että kylvö ja ruiskutukset hoidetaan tavallani ja ainakin vastaan niistä.
Kokeilussa nivelaura
– Lumitöissä on ollut käytössä kahden auravalmistajan auroja, eikä niistäkään ole pahaa sanottavaa. Minulla oli kuitenkin hieman epäilyksiä etukäteen nivelauran sopivuudesta meidän töihin, kun sitä meille kokeiluun tarjottiin, Petteri muistelee ja jatkaa, että yllätys oli kuitenkin positiivinen.
– Kokeilussa meillä oli viime talvena Starkin uusi NL-nivelaura, joka oikeastaan yllätti ominaisuuksillaan. Aura oli kiinni Valtra N142:ssa, jossa on LHLIink. Nivelaura on parhaimmillaan pihoilla, joilla lumi saadaan siirrettyä kasalle. Lunta saadaan samalla auralla kerättyä keskellä, toiselle sivulle tai pukattua molemmille sivuille, jolloin väylän aukaisu onnistuu vaikka kevyen liikenteen väylällä tai metsäautotiellä. Auralla saadaan pihaa siivottua kaista kerrallaan tai kerättyä vaikka seinän viereen jäänyt lumipatti, niin ettei lumi leviä enää kerran siivotulle alueelle, Petteri esittelee.
Heittääkin
– Nivelaurassa oli uutta heitto-ominaisuudet tiellä, vaikkei kyseinen aura mikään maantieaura varsinaisesti olekaan, Petteri kehuu ja jatkaa, että lumi ei kuitenkaan pöllynnyt silmille.
Käytössä oli 280 leveä aura, mutta kätevämpi koko olisi Peterin mukaan ollut 320 leveä aura, jolla valmista olisi saatu enemmän.
Nivelauraa käytettiin keväällä myös penkan pudotuksessa. Siitäkin kokemukset olivat hyvät, kun LHLinkillä siipi saatiin riittävän sivuun, jolloin penkka oikeasti putosi.
Lue seuraavaksi
