Uutiset

Maa- ja metsätalous

Traktoritöitä ympäri vuoden

– Olin työntekijänä isälläni Matilla vuodesta 1998, jolloin aloiteltiin kadunhoitourakoita kahdella traktorilla Hollolassa ja Lahdessa. Työt olivat silloin käytännössä samoja kuin nykyäänkin. Yrityksen omistus vaihtui 2004, jolloin aloitin itsenäisenä yrittäjänä ja isäni jäi eläkkeelle. Isä osallistuu edelleen töihin, kertoo Antti.

Hoidettavana Antilla on myös kasvinviljelytila, jossa omaa viljeltyä on 23 hehtaaria ja vuokralla reilu 70 hehtaaria. Samaa traktorikalustoa käytetään tilan töissä.
– Tuosta vuodesta 2004 lähtien kalustoa on vaihdettu melko säännöllisesti ja työlaitemerkit ovat vaihtuneet pääasiassa Roteen ja Valtraan. Ensimmäinen Valtra vaihdettiin juuri 2004 eli sinä vuonna, kun aloitin yrittäjänä, Antti jatkaa.

Pari vuotta työllistimme itsemme kuten aikaisempinakin vuosina. Vuonna 2007 hoidettavia alueita kuitenkin tuli lisää ja piti päättää, miten töitä tehdään. Yritykseen otettiin kaksi työntekijää, Marko Lehtonen ja Vesa Huppunen, jotta urakoista selvittäisiin. Nyt työntekijöitä on kolme, kun Marko Karppinen on palkattu. Traktorit olivat jo vaihtuneet Valtroiksi, mutta uusien urakoiden myötä myös traktoreita tarvittiin lisää.

Traktorikaluston piti myös tulla raskaammaksi, kun Destian 60 kilometrin urakassa edellytys oli alaterä ja alaterä taas edellyttää toimiakseen raskaampaa peruskonetta. Alateräkoneeksi hankittiin Valtran T190, joka vaihdettiin kolmen vuoden jälkeen T202:een Versuun. Parissa vuodessa traktoriin on tullut vajaa 3500 tuntia. Auran ja alaterän kanssa traktorin renkaissa on nastat, jotka parantavat pitoa. Nyt toinen T202 on portaattomalla vaihteistolla varustettu Direct.

Kalustoa tienhoitoon

– Meillä on lumitöissä käytössä neljä traktoria. Lumenajos­sa on yleensä auraamisen välillä kaksi traktoria perävaunujen kanssa. Viime talvena kun aurausten välillä käytiin ajamassa lunta, ei kotona ehtinyt paljon käydä kuin nukkumassa. Onneksi joulun aikaan oli hieman rauhallisempaa, Antti muistelee.

Destian sopimuksessa on maininta, että kun kevyen liikenteen väyliä ja ajorataa aurataan, pitää alaterä olla käytössä, jolloin pohja saadaan samalla karhennettua. Meilläkin 16 tunnin lenkillä alaterä on melkein aina käytössä ja väylää karhennetaan aina auratessa.
– Polanteen poisto lisääntyy koko ajan ja se on hyvä, kun keväällä kadut ovat paremmassa kunnossa ja loskaa on vähemmän, Antti kertoo.
Isot koneet hoitavat pääasiassa isoa tietä, jota on hoidossa ne Destian noin 60 tiekilometriä. Pikkukone N-sarjalainen 141:nen hoitaa talvella Kuntatekniikalla kevyenliikenteenväyliä ja teitä. N-sarjalainen on riittävän lyhyt, jotta sillä mahtuu kääntymään asuntokadun päässä, vaikka autoja on tiellä ja kääntöpaikkakin saadaan siivottua. Kääntyvät etunostolaitteet on ollut jossain vaiheessa haaveissa hankkia myös pikkukoneeseen, jolloin kadut olisi kätevämpi siivota.

Antti luettelee muita ”välitöitä”. Kaiken maailman kourakuormaajahommia tehdään Kronoksen kuormaajalla. Keväällä harjataan kolmella avoharjalla ja keräävällä harjalla. Kesällä työllistää tienhoito ja siihen on käytössä kaksi Roten tielanaa ja hoidettavana on noin 260 tiekilometriä. Lanausalue on Lahden lähiseudulla ja etäämmällä Kouvolan piirissä saakka.
– Meillä oli vuosia käytössä Roten tielana ja se vaihdettiin uuteen. Kaupat oli jo tehty ja jonkun piti jo hakea vanha lana pois. Kouvolasta minulle sitten soitettiin ja kysyttiin kiinnostusta sorateiden kunnostukseen siellä. Lopulta töitä oli sitten kahdelle koneelle ja vanha tielana jäi meille töihin, Antti muistelee.
– Kesällä niitetään tienvarsia lähialueella. Asfaltin paikkausta teemme myös ja liikennemerkkien oikaisua ja pesua. Liikennemerkkien pesun hoidamme Transitin päällä olevalla pesurilla. Keväällä har­jauksen lisäksi teemme myös katujen pesua.
Kaivutöitä Länkkärillä

– Omasta takaa on myös yksi Länkkäri vuosimallia 1989, jossa on kuormaaja ja kaivulaite. Koneen mittarissa on jo 30000 tuntia. Jos kukaan muu ei ehdi kuormaamaan, niin sillä saamme ainakin työn käyntiin, Antti toteaa. Yleensä sen kanssa on töissä isäni, mutta tarvittaessa joku muukin.
Länkkäriä tarvitaan etenkin kevättalvella, kun kaivetaan rumpuja ja viemäreitä auki. Viime keväänä rumpuja haettiin yötä päivää pitkin Lahden seutua. Kaivukone oli liikkeellä silloin yhtäjaksoisesti useamman päivän. Perässä tuli sitten höyrykalusto, jolla rummut aukaistiin.

– Onneksi nyt laitetaan jo rakennusvaiheessa useimmiten rummun päähän joku metallilätkä, jonka pystyy hakemaan metallinpaljastajalla tai keppi.

Kuljetetaan lunta

Lunta siivotaan urakan mukaisella korvauksella, mutta lunta ajetaan pois tuntihinnalla. Käytössä on perävaunut, joissa on 20 ja 10 kuution tilavuus tasalaitaan. Lumilaitaa voisi olla enemmänkin, mutta vaunun pääkäyttötarkoitus oli hankintahetkellä kuitenkin raskaampien massojen siirrot.

Lunta kuljetettiin talvella noin viiden kilometrin etäisyydelle Aikkalan vanhalle kaatopaikalle, joka nykyään on pienjäteasema. Jäteasemaa käytetään myös lumenkaatopaikkana, kun aiemmin lumenkaatopaikka oli 12 ja 54 tien risteyksessä eli Lahti–Tampere tieltä Riihimäelle käännyttäessä.
Kuormia on tehty sekä kuormaamalla kauhalla, jolloin työtä tekee työn tilaajan kuormaaja tai lunta lastataan Antin omalla Alatalkkarin poikittaisruuvilingolla, jolla tehdään kuormaa edessä kulkevaan perävaunuun tai sivuun. Lingolla lunta voidaan myös tyhjentää kauemmaksi maastoon.

Mukavuutta työpaikalle

Yhtä asiaa Antti hieman nykytraktoreissa moittii. Säilytystilaa ei tarvikkeille oikein tahdo löytyä. Kun traktorilla sitten törmää kanttikiven kulmaan, kaikki irtotavarat ovat taas leväällään ohjaamossa.
Ajomukavuutta nykyään arvostaa aivan toisella lailla kuin ennen. Nyt kun tunteja vuodessa kertyy paljon, haluaa myös itse pysyä kunnossa ja siksi traktoreissa ja työlaitteissa arvostaa ergonomisuutta. Toinen asia, mikä kiinnittää huomiota on polttoainetalous. Jos työtä pystyy tekemään isommalla vaihteella ja pienemmillä kierroksilla, polttoainetta kuluu vähemmän. Vuodessa säästö on iso, kun monta konetta kuluttaa polttoainetta.
– Viimevuotista polttoaineen veronkorotusta ja kalliimpaa hintaa en ole saanut kokonaisuudessaan urakkahintaan, Antti tunnustaa. Polttoaineen hinnanmuutokset tuntuvat tällä alalla kyllä reilusti ja vähitellen korotukset näkyvät myös tienhoidon kustannuksissa.
Huolto ratkaisee

– Meillä kun traktoreiden kanssa pitää työt saada tehtyä, pitää myös huollon toimia. Herralan konehuollolla palvelu on kyllä pelannut, vaikkei pojille aina keskellä yötä kehtaakaan soitella, Antti kertoo.
– Kerrankin kun suunnanvaihtopakasta meni pakkivaihde, ja huoltomies oli katsellut ikkunassa ”nilkutusta”, aamulla kun soitin pajalle, minulle ilmoitettiin, että aika on jo varattu. Osat oli tilattu jo valmiiksi ja iltapäivällä kone oli taas kunnossa. Antti jatkaa, että vaikka varakoneita olisikin saatavilla, niiden varusteet eivät ole kuitenkaan suunniteltu näihin hommiin ja päivän seisomista ei oikein siedä.
– Kyllä tuo huollon toimivuus on ratkaiseva, kun kalustoa meille hankitaan, Antti toteaa.

www.valtra.fi
www.fmg.fi

Lue seuraavaksi