Uutiset

Yleinen

Tilakoko kasvaa – pelloista luopuva helpottaa laajentajaa

Aikoinaan Työtehoseurassa töissä olleessani kävin yhden hankkeen tiimoilta tekemässä suurten tilojen haastatteluja Saksassa, Tanskassa ja Ruotsissa. Kohteina oli kasvinviljely ja kotieläintiloja.

Kukaan haastatelluista ei pitänyt ”suuren” tilan hoitamista ongelmallisempana kuin tavallisesti pienen tilan viljelijäkään. Moni haastatelluista oli aikoinaan aloittanut pienestä ja laajentanut tilaansa portaittain.

Maatilan töiden haasteet olivat lähinnä töiden organisoinnista ja kalustovalinnoista. Maanviljelyssä on yhtä hyväksyttävää kasvattaa yrityskokoaan kuin missä tahansa muussakin liiketoiminnassa. Kun tietty kalusto on hankittu, lisähehtaarien viljeleminen onnistuu ilman suuria ponnisteluja.

Kaikilla haastatelluilla oli tarkoitus myös laajentaa ja kehittää tilaansa, kun siihen tulee sopivia tilaisuuksia. Lähes poikkeuksetta ison tilan liitännäiselinkeinona tai tukijalkana oli kiinteistösijoittamista ja vuokrausta tai traktoriurakointia. Maatilan hoito ei siis vaatinut yrittäjän kaikkea aikaa, vaan virtaa riitti muuhunkin.

Tilakoko kasvaa

Suomessa on pieni tilakoko johtuen pitkälti historiastamme, mutta myös harjoitetusta politiikasta. Pientiloilla ilman erikoisviljelyä ei ole helppo harjoittaa kannattavaa maanviljelyä. Jos kaikki jatkavat maanviljelyä, ei uuden pellon raivaamisella korjata rakenteellista vinoumaa Suomen tilakoossa.

Pellonvuokrauksen ja tilojen kasvu peltokauppaa käymällä muuttaa tilarakennetta. Tämä tarkoittaa sitä, että jonkun on luovuttavakin maanviljelystä, vaihdettava ammattia tai jäätävä eläkkeelle. Se on vääjäämätöntä ja positiivista kehitystä, jos tarkastellaan elinkeinoa kokonaisuutena. Mitä useampi henkilö saa pääasiallisen tulonsa maataloudesta, sitä vähemmän on kullekin jaettavaa. Järkevällä tilakoolla taas turvataan maanviljelystä elantonsa saavien elintaso ja tarpeelliset kalustohankinnat.

Omista intresseistä on kiinni, millaista elintasoa tavoitellaan. Elintasosta kertoo toki muukin kuin ansaittu euromäärä. Lopullinen laskenta tehdään pitkässä juoksussa verottajan kanssa. Jos verotettavaa tuloa ei kerry, ei liiketoiminta, eikä maatalousliiketoiminta ole kannattavaa. Maksetut verot oikeastaan kertovat selkeimmin vakiintuneessa yrityksessä, miten liiketoimissa on onnistuttu.

Mitoituksia kalustossa ja työvoimassa

Henkilömäärä, joka hoitaa tilaa vaihtelee vuodenaikojan mukaan. Kasvinviljelytiloilla kevät- ja syksysesonkeina tarvitaan työvoimaa, talvella taas vähemmän. Kotieläintiloilla taas nurmikorjuu työllistää kesälläkin. Joka tapauksessa tarvittava henkilömäärän vaihtelu pitäisi saada sopimaan tilan toimintoihin. Yksi vaihtoehto esimerkiksi kotieläintilalle on ostaa kaikki konetyöt urakoituna, jolloin isäntäväen työpanos kotieläintenhoidossa on vakio. Toisen ääripään vaihtoehto on palkata riittävä määrä työntekijöitä ja järjestää muuta työtä sesonkien ulkopuolelle.

100 vai 1000 hehtaaria

Mikä sitten on sopiva koko kasvinviljelytilalle 100, 500 vai 1000 hehtaaria, on hankala määrittää. Sadan hehtaarin kasvinviljelytilankin pitäisi hankkia muuta kuin viljelytyötä muuksi ajaksi kuin kasvinviljelytyön sesongiksi. Toisaalta ulkopuolista työvoimaa tarvitaan jo viimeistään parin sadan hehtaarin kokoluokassa, vaikka pellot olisivat talouskeskuksen vieressäkin.

Pellon myynti tai pellon vuokraaminen on monelle tullut yhä houkuttelevammaksi. Käytännön tosiasia kuitenkin on, että liian pienellä tilalla ei saavuteta suuruuden etuja. Pienet koneet tulevat yksikköä kohti kalliimmaksi kuin suuret koneet tehokkaassa käytössä.

Viljasato pitäisi jatkaa esimerkiksi tilalta matkaa täysperävaunurekallisilla, jotta rahdin osuus ei kasva kohtuuttoman isoksi. Kun tehdään hankintoja, vaikuttaa tilattavan erän koko samoin ostohintaan. Jos torjunta-aineita tai paalaustarvikkeita tilataan kuormalavallisia tai kontillinen, tarkoittaa se edullisempia yksikkökustannuksia.

Mielekästä yrittämistä

Joku pohtii, että kannattaako suuruuden etuja tavoitella. Kaikki eivät suuruuden tavoittelua ja uusien haasteiden ottamista miellä tavoittelemisen arvoiseksi. No, mikä sitten antaa yrittäjälle uutta potkua liiketoimintaan, mutta kuin uusien haasteiden hakeminen ja toiminnan kehittäminen tavalla tai toisella.

Mikä on suuri tila?

Jotkut päivittelevät, että 50 hehtaaria viljeltyä on paljon, toiset päivittelevät 250 hehtaaria olevan jo olevan paljon. 500 hehtaaria kuulostaa monesta jo isolta. Kysehän on oikeastaan vain ”päivittelijän” lähtötasosta.

Riippumatta hoidettavasta peltopinta-alasta, pitää homman vain toimia. Kyse on lähinnä työn organisoinnista ja koneketjujen rakentamisesta, jotta kaikki sujuu. Vaihtoehtona on palkata työntekijöitä ja hankkia kalustoa tai ostaa työn tehtynä urakoitsijalta.

Laajenemisen portaat

Peltopinta-alan kasvattamisen portaiden korkeuden vaihtelevat lähinnä kevättyökapasiteetin ja korjuukapasiteetin mukaan. Kun vaikka kuusimetrisellä kylvökoneella kylvetään noin 300 hehtaaria, tarkoittaa se sitä, että noin 900 hehtaariin tarvitaan kolme kylvökonetta. Tiukan paikan tullen saadaan kuusimetrisellä kylvettyä 400–500 hehtaariakin vuodessa, joten pelivaraa on vielä.

Puinnissa kaluston määrä pitää mitoittaa samalla tavoin. Tietty määrä puimureita pitää olla liikkeellä, jotta sato saadaan korjattua. Kuljetus- ja kuivauskapasiteetti pitää mitoittaa samoin, jotta sato saadaan kuljetettua ja hoidettua kauppakelpoiseksi.

Perheviljelmän utopia

Perheviljelmä kuulostaa idylliseltä, mutta itse asiassa se on utopiaa. Päätöksenteko saattaa olla perheen käsissä, mutta muuten työnteko on konkreettisen tekemisen lisäksi yhä useammin myös työn ”ostoa ja myyntiä”. Nykyaikainen maatila on yritys, joka ostaa ja myy resursseja, myös työtä, kuten mikä tahansa yritys. Resursseina, joista käydään kauppaa, ovat useimmiten myös maa ja kalusto.

Resurssien osto ja myynti ovat riippuvaisia tarpeista ja liikkeenjohtokyvyistä. Yrittäjä menestyy sitä paremmin, mitä tarkemmin hän pystyy hyödyntämään vaikka kalustoa ja koneita. Jos kone on omissa töissä tarpeeton, koneelle on syytä etsiä vaihtoehtoista käyttöä muualta. Varastossa seisova kone ei kuitenkaan tuota mitään.

Verkostot kuntoon

Maatilojen kuten muidenkin yritysten välillä rakennetaan verkostoja. Verkostosta on tarjolla tekijä, kone tai muu resurssi, joka auttaa pulmassa tai helpottaa työn loppuunsaattamista. Kyse on lähinnä maaseutuammattilaisten verkostosta.

Esimerkiksi maatilalla puimurin kapasiteettia saattaa olla hankittuna liikaa omiin tarpeisiin, joten puintityötä myydään. Samaan aikaan kuljetuskapasiteettia ei ehkä ole hankittu itselle ollenkaan, joten sitä resurssia ostetaan eli joku kuljettaa viljat talouskeskukseen. Sadon käsittelyyn taas ei ole välttämättä panostettu lainkaan tilalla vaan viljat kuivataan yhteisessä kuivaamossa, jossa sato myös varastoidaan.

Lue seuraavaksi