Sykettä metsänhoitoon

Joensuulainen Pentin Paja Oy suunnittelee ja valmistaa koneellisen puunkorjuun laitteita. Naarva-tuotenimellä markkinoitavia kaato- ja harvesteripäitä voidaan helposti liittää puukuormaajalla varustettuihin traktoreihin tai vaikkapa kaivukoneisiin. Yksi tällainen Naarva S23C -sykeharvesteri on päätynyt Euraan Toivolan veljesten metsämaille. Urakointiuutiset kävi tutustumassa tämän yksinkertaisen rakenteen omaavan kaatopään toimintaan kevättä ennakoivassa talvisäässä.

Pentin Pajan ensiaskeleet otettiin jo reilu viisikymmentä vuotta sitten, kun ilomantsilainen Pentti Häikiö toimi kyläseppänä Pohjois-Karjalan Naarvan kylässä, josta myös nykyinen tuotemerkki juontaa juurensa. Pentiltä ei ideoita puuttunut. Hän pyrki aina kaikessa tekemisessään luomaan arkisia toimia helpottavia ratkaisuja. Alun autojen, traktoreiden ja erilaisten maatalous- ja metsäkoneiden korjaus ja lisävarustelu johti 1980-luvulla yhteistyöhön sen aikaisen Nokka-yhtiön kanssa. Häikiö suunnitteli ja valmisti alihankintana metsäkäyttöön tarkoitettuja lisälaitteita traktoreihin. Ensimmäinen Naarva-tuote, Häikiön patentoima Naarva-giljotiini, näki päivänvalon vuonna 1993. Samaan aikaan syntyi myös ensimmäinen energiakoura, jollaiseen tämä giljotiinikin liitettiin. Muutamaa vuotta myöhemmin putkahti Pentin aivoista ulos ensimmäinen sykeharvesteri. Tavoitteena oli ja on edelleen sen helppo liitettävyys erilaisiin työkoneisiin sekä yksinkertainen ja kestävä rakenne.

Ilomantsista maailmalle
Perheyritys on sittemmin siirtynyt Naarvan kylästä Ilomantsin keskustaan sekä nykyisin myös Joensuuhun. Tuotteet ovat pitkälti omaa valmistetta. Osavalmistus ja hitsaus tehdään Ilomantsin pajassa. Kokoonpano sekä tuotekehitys tapahtuvat Joensuun toimipisteessä, josta myös myyntiä ja markkinointia johdetaan.
”Pyrimme koko ajan kehittämään tuotteitamme niin omia ideoita tuottaen sekä entistä enemmän käyttäjien kokemuksia kuunnellen”, sanoo kolmannen polven tekijänä yrityksen markkinoinnista vastaava Joonas Häikiö. Hän vastaa myös yrityksen viennistä. Vuonna 1997 alkanut vientitoiminta muodostaa tänä päivänä jo puolet yrityksen liikevaihdosta. Vientikohdemaita on alun Saksan ja Ruotsin ohella nyt jo yhteensä 34. Suurimpia vientimaita nykyisin ovat Kanada, Ruotsi, Tsekki, Norja ja Ranska. Eksoottisinta maata tiedusteltaessa on vastaus Intia. Löytyypä Naarvan tuotteita myös Islannista, vaikka siellä on nähty puita melko harvakseltaan. Venäjän läheisyydestä huolimatta Naarva-tuotteet eivät ole löytäneet tietänsä itärajan taakse.

”Suurin syy tähän lienee itänaapurin erilainen puunkorjuukulttuuri. Siellä metsää kaadetaan usein suurpiirteisesti vain jyräämällä kaikki puskukoneella nurin”, sanoo Joonas.
Nyt jo edesmenneen Pentti Häikiön käynnistämä metsälaitteiden suunnittelu ja valmistus työllistää tänä päivänä yhteensä vajaat parikymmentä henkeä Joensuun ja Ilomantsin toimipisteissä. Pentin suuresti korostama kotimaisuusaste on edelleenkin korkeaa luokkaa Naarvan tuotteissa.

Urakointia omilla mailla
Euralaiset veljekset Antti ja Heikki Toivola hankkivat pitkällisen harkinnan päätteeksi Naarva S23C -sykeharvesterin puolisentoista vuotta sitten niin sanotusti omaan käyttöön. Veljekset ovat viettäneet ruuhkavuotensa konepajoissa ja puusepänverstaissa. Nyt varttuneemmalla iällä he ovat keskittyneet sukunsa metsien hoitoon maatalousyhtymän nimissä. Peltoakin tilalla on, mutta ne on vuokrattu muiden viljeltäväksi.

”Harkitsimme pitkään käytetyn motokoneen hankintaa, mutta päädyimme kuitenkin yksimielisesti traktorikäyttöiseen kevyempään ratkaisuun. Traktorille kun löytyy aina maatilalla muutakin käyttöä metsätöiden lisäksi. Motolla ei tehdä kuin sitä yhtä työtä”, sanoo Heikki Toivola. Traktoriksi valikoitui käytetty lisähydrauliikalla varustettu Valtra 6400 metsäohjaamolla ja taka-ajolaitteella. Puukuormaajana on Patu 925, johon Naarvan sykeharvesteri oli helppo liittää. Toisena koneena veljeksillä on Valmet 705 Nokan 3567 -nosturilla varustettuna perässään metsävaunut.
Heikki Toivola sanoo merkittäväksi seikaksi sen, että Naarvan harvesteripäähän oli mahdollista saada teräketjulla toteutettu katkaisumenetelmä. Lisäksi siihen on saatavana langattomalla Bluetooth-tekniikalla toteutettu mittalaite, joka mahdollistaa myytävän puun laajamittaisemman tuotannon. Kiitosta sai myös koko laitteen helppo liitettävyys niin puukuormaajaan kuin mittalaitteen näyttöpäätteeseen. Näyttölaitteena toimii mikä tahansa Android-käyttöjärjestelmällä toimiva tablettitietokone.

Toivoloiden metsätilalla Euran Savikon kylässä toimitaan metsänhoitosuunnitelman mukaisesti, tavoitteena metsän paras kasvu. Veljekset ovat rakentaneet metsätilalle kattavan metsätieverkoston, jonka hoito työllistää silloin, kun ei ole puunkorjuun aika. Jonkun verran suoperäinen maasto on aikanaan ojitettu, joka aiheuttaa hieman lisähommia ajouria suunniteltaessa.

Puuta moneen osoitteeseen
Täsmällisesti toimiva mittalaite on mahdollistanut useiden eri nimikkeiden tuotannon. Lähtökohtaisesti Naarvan harvesteria käytetään Toivoloilla ajourien tekoon, ojanreunojen perkuuseen ja harvennukseen. Ajouria tehdään ulkopuolisten urakoitsijoiden motokoneita koneita varten. Niillä kaadetaan suurimmat puut, vaikka Naarvallakin voi käsitellä jopa halkaisijaltaan 30 sentin runkoja. Heikki Toivolan mukaan juuri Naarvan mittalaitteen myötä on mahdollista saada puustosta paras hyöty, kun voidaan toimittaa juuri oikean mittainen arvopuu sille parhaiten soveltuvaan osoitteeseen. Toivolat myyvät puuta säännöllisesti lähes kymmenelle eri toimijalla. Kuitu- ja tukkipuu päätyy peruskaupalla UPM:n tehtaisiin. Sahatavaraa menee muillekin toimijoille, myös pienemmille sahoille. Maantieteellisesti kohteena on länsirannikko Raumalta Pietarsaareen. Edellä mainittujen lisäksi metsästä otetaan myös polttopuuta sekä energiapuuta lähialueen käyttäjille.

Helppokäyttöinen

Veljekset ajavat vuorotellen harvesterikonetta. Miesten mukaan käyttöönotto oli helppoa ja perustoiminnot oppi nopeasti. Laitteen mukana tuli hyvät ohjeet niin ohjelmointiin, kalibrointiin kuin huoltoon. Kalibrointi on välttämätöntä, koska kaikki koneet joihin harvesteri liitetään, ovat teknisiltä arvoiltaa hieman erilaisia. Heikki arvostaa suuresti hyvää puheyhteyttä tehtaan suuntaan.
”Alkuhässäkkää meillä toki oli, mutta tehtaan tuki oli silloin vertaansa vailla”, sanoo Heikki Toivola.
”Eikä se siihen loppunut, tehtaalta saadaan edelleen tukea ja neuvoja”, lisää Toivola. Ensimmäisen ajokauden jälkeen laite kävi tehtaalla huollossa ja samassa yhteydessä siihen asennettiin paksuuden mittalaite. Nyt sillä voidaan tuottaa näppärästi viiden esiohjelmoidun pituusmitan lisäksi tiettyä paksuutta.
Veljekset ovat erittäin tyytyväisiä, kun nyt voi tehdä harvennusta ja ojanperkuuta mukavasti lämpimässä hytissä istuen. Heidän mielestään Naarvan sykeharvesteria voi myös suositella pienimuotoiseen urakointiin. Onnistuupa sillä jopa vesakon raivaus ohjaamosta käsin. Vanhempi veli Antti puolestaan muistuttaa traktorin helposta huollosta ja kunnossapidosta motokoneeseen verrattuna. Hänelle on myös syntynyt kehitysideoita hytissä touhutessaan.

Langatonta tiedonsiirtoa
Laitteen käyttöönotto on helppoa sen minimaalisten liitäntöjen johdosta. Hydrauliikka saadaan suoraan pyörittäjästä. Lisähydrauliikka ei tarvita. Viime vuoden uutuutena esiteltiin paksuuden mittausmenetelmä, joka perustuu kouraan liitettyyn induktiiviseen anturiin. Näin puusta saadaan tarkka halkaisijatieto, ja mittapyörältä puolestaan tulee tarkka pituustieto. Mittaustiedot siirretään langattomalla Bluetooth-tekniikalla ohjaamossa olevaan keskusyksikköön, tässä tapauksessa pienikokoiseen Android-tablettiin. Harvesterin ja ohjaamon välillä ei ole mitään sähköistä liitäntää, vaan harvesteripään mittalaitteet saavat virtansa 12 voltin akusta. Akku kestää noin yhden työpäivän ja sen vaihto käy käden käänteessä, jos mukana on vara-akku. Naarva S23C -sykeharvesterin sahalaite on vaihdettavissa maastossa giljotiiniksi niin tarvittaessa.
”Sahalaitteen teräketjun vaihto tapahtuu puolestaan minuuteissa”, toteaa päätteeksi Heikki Toivola.