Suomen pelloista puolet viljalla

Peltoalasta yli miljoona hehtaaria oli vuonna 2018 viljan viljelyssä Luken mukaan. Vilja-alasta yli kolmannes oli rehuohraa ja lähes kolmannes kauraa. Rukiin osuus jäi alle kahteen prosenttiin koko vilja-alasta. Tattarin viljely on lisääntynyt ja sitä oli viime vuonna noin 2 200 hehtaarin alalla – 0,2 prosenttia vilja-alasta.

– Viljan viljelyala on viime vuosina vähentynyt hieman. Viime kesänä pelloilla oli erityisen vähän syyskylvöistä ruista ja vehnää, koska syksyn 2017 sateisuuden vuoksi kaikkea suunniteltua syysviljaa ei pystytty kylvämään, kertoo yliaktuaari Anneli Partala Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

Rehunurmien osuus kokonaisalasta on viime vuosina kasvanut. Kolmannes eli noin 763 000 hehtaaria pelloista oli rehunurmena. Ala oli lähinnä säilörehua, jonka ala kasvoi noin 20 000 hehtaaria.

Kuminaa viljelyssä enemmän kuin rypsiä

Kuminaa viljeltiin vuonna 2003 noin 7 000 hehtaarin alalla. Sen jälkeen kuminan viljely on laajentunut ja viime vuonna se saavutti ennätysalan eli 27 700 hehtaaria. Ala on selvästi suurempi kuin perunan, herneen tai härkäpavun ala ja ylittää niukasti rypsin viljelyalan.

– Somero ja Salo ovat suurimmat kuminanviljelykunnat. Somerolla kasvoi viime vuonna kuminaa noin 750 hehtaarilla. Kuminaa viljeli Somerolla 38 maatilaa, Partala jatkaa.

Tilaston taustaa

Luken Käytössä oleva maatalousmaa -tilaston tiedot tarkentuivat vuoden 2018 osalta lopullisiksi.  Stat.luke.fi-tilastotietokannassa on nyt saatavilla kasvikohtaisia aloja ja tilalukumääriä kunnittain ja ely-keskuksittain vuosilta 2013–2018. Tilastotietokanta sisältää myös koko Suomen osalta vuosittaisia viljelyaloja vuodesta 1920 alkaen. Kesäkuussa saatavilla on vuoden 2019 ennakollisia viljelyalatietoja.

Lue lisää Junttilan sertifioiduista siemenistä.