Sipi Lähteenmäen leipä tulee puusta

Yrityksen käytössä on lukuisia henkilönostimia ja traktoripohjainen kalusto miehistöineen tekee maisemanhoitotöitä pensasaitojen leikkuista puitten hoitoon ja kaatoon. Myös erilaiset maalaustyöt ja vaikkapa katon korjausta voi tilata Lähteenmäen kännykästä. Turussa ja ympäristökunnissa työllistäjinä ovat mm. kunnat ja seurakunnat. Myös yksittäisten ihmisten puutarhoista poistetaan ongelmapuita ja hoidetaan puuvanhuksia. Kevät on kiireistä aikaa, mutta töitä riittää kyllä läpi vuoden. Lähteenmäen mukaan juuri ennen iltakahdeksaa ei työmailta koskaan kotiin ehdi. Välillä työmaita on useita päivässä ja joskus pesti kestää kuukausiakin.

”Opiskelin nuorena miehenä 80-luvun taitteessa Vehmaan maatalousoppilaitoksessa, mutta en sitä oikein tuntenut omakseni. Kuppiloitten kiertäminen opiskelijaporukoissa ei sekään oikein kiinnostanut. Lehdessä haettiin myyntimiestä maaleille ja siihen tartuin. Maalimyynnin seuraava askel oli niitten sutiminen seinään, mistä en kieltäytynyt kun pyydettiin.

Nautakarjaopista nostokoriin

Nautakarjaopin tunnilla aloin sitten piirtää paperille luonnosta ensimmäisestä 11 metrin nosturista traktoriin ja siitä lähti sitten tämä yläilmoissa taiteilu liikkeelle. Vuonna 1982 hankin ensimmäisen liftin, jonka valmisti Hakme. Naantalin kaupunki tajusi välittömästi nostimen mahdollisuudet puunhoidossa ja niin pääsin hullun tuurilla heti Naantalin kaupungille töihin. Ensimmäinen nostin ei riittänyt suurille puille, mutta pienille ja keskikokoisille kyllä. Puitten hoidolla tarkoitan kuivien oksien karsimista, harventamista sekä osittain lahojen puitten tuulikuorman pienentämistä oksia poistamalla. Kaikessa puun muotoilussa tulee kunnioittaa sen omaa muotoa”, aloittaa Lähteenmäki.

”Sen alun jälkeen niitä liftejä on sitten ollut erilaisia, sekä ulkomailta tuotuja että kotimaasta ostettuja. Ja nykyään myös vuokraan laitteita muille. Varsinaiset hakkuuhommat rajoittuvat tontteihin. Jos tehdään isompia savottoja, niin käytetään alihankkijaa ja varsinaista hakkuukonetta. Kalustossa on tällä kahdeksan nostinta, joista suurin autoalustainen Bronto nostaa 35 metriin ja sivu-ulottuma on 26 metriä. Traktoreita on niitäkin seitsemän ja myös hiekkapuhallusvehkeet, joilla on puhallettu mm. kirkon kattoja.”

Patruunan testausta

Patruuna 12+ -metsäperävaunu, joka on varustettu 8,5 metrin sivu-ulottuman kuormaimella, on ollut Lähteenmäellä protoyyppinä käytössä parisen vuotta. Nyt kyseinen vaunu on toki jo Junkkarilla sarjatuotannossakin. Vetotraktorina oleva Valtra on nelisen vuotta vanha ja tuntimittariin oli juoksutettu toukokuun alussa rapiat 5500 tuntia.

”Tämä meidän homma on perävaunulle ja kuormaimelle aika rajua kun kokonaisia puita vedetään välillä oksineen päivineen. Runko ym. on kovilla. Olen tietenkin kertonut tehtaalle päin omia huomioitani. Esimerkiksi valojen sijoittelu on tehty tässä uusiksi. Mitkään käännettävät valopylväät eivät minulla kestä. Pieni yksityiskohta on myös vaijerien varassa riippuva kolmio, mikään muu systeemi ei ole pitkäikäinen”, esittelee Lähteenmäki.

Patruunalla kulkee mitä tahansa

Lähteenmäellä on paljon ideoita ja niitä on toteutettu omissa töissä.

Yksi tällainen idea on käyttää erilaisissa irtotavaran kuljetuksissa metsäperävaunussa ”laatikkoa”. Monessa kuljetustehtävässä jo aiemmassa perävaunussa ryvetetty säiliön puolikas on Lähteenmäen mukaan Varsinais-Suomen rumin, mutta tekee tehtävänsä edelleen. Isompikin laatikko Patruunan kärryyn sopisi ja sellainen onkin kuulemma työn alla. Edellinen perävaunu kun oli Lähteenmäen mukaan kapeampi ja siihen sai sovitettua myös lisälaidat, jotka tähän uuteen ei sovi.

Kaikkea laatikkoon

”Tähän laatikkoon kauhon esimerkiksi kaislat rannoilta ja saan kuljetettua ne muualle. Myös lehtipuhaltimella kokoon puhalletut lehdet on kätevä tällä kuljettaa pois. Käytän tätä apuna myös peltokalkituksessa kun sekoitan lantakärryyn jo kalkin mukaan. Erillistä ylläpitokalkitusta ei tarvita. Myös ajoratojen välistä peratun pensaitten ja puitten kerääminen käy nopsasti. On tällä tuotu myös haketta esimerkiksi hautausmaille ja ripoteltu leikattujen pensaitten juurikatteeksi. Nosturilla kykenen nostamaan halkoja täynnä olevan säiliön pystyyn eli kippaamaan tyhjäksi”, valistaa Lähteenmäki monipuolista työnkuvaansa.

”Ei näillä metsäperävaunuilla yleensä tällaisia tuntimääriä tehdä, kun puuhommat yleensä ajoittuvat talveen. Minä teen kuitenkin ympärivuotista keikkaa. Asiakas soittaa ja puu pitää olla poissa vaikka jo seuraavaksi aamuksi”, jatkaa Lähteenmäki työnsä luonteesta.

”Ja vaikka teemmekin monipuolisesti näitä hoitotöitä, niin yhteistyö muitten yrittäjien kanssa takaa myös apua jos tarvitaan. Esimerkiksi haketuksen annan sovinnolla muille. Oma nostolaitesovitteinen haketin on liian pieni ja hidas. Kaikkea ei tarvitsekaan itse tehdä. Omia risukasoja on nytkin vähän ympäri maakuntaa odottamassa haketusta:”

Jutunteon hetkellä Lähteenmäen miehet olivat Lemun kirkkomaalla pätkimässä satavuotiasta lahoa vaahteraa latvasta käsin. Metsäperävaunulla pilkottu puu kuljetettiin polttopuiksi kirkon naapuriin.

Lähteenmäen mukaan kyseessä oli varsin tyypillinen työ. Seurakunnat ovat olleet Lähteenmäelle hyviä työnantajia. Nyt alkukesästä listalla on paljon maatilojen pää- ja ulkorakennusten maalausurakoita. Viime kesän merkittäviä urakoita olivat mm. Ukin kirkon ja Turun vanhan pääkirjaston kattomaalaukset pikkuremontteineen.

Urakoitsijan mukaan työt pyritään aina tekemään mahdollisimman kustannustehokkaasti ja asiakkaan eduksi. Pelit ja vehkeet pitää olla sellaiset, että homma käy. Kalusto saa Lähteenmäen mielestä olla mieluummin hieman ylimitoitettua kuin toisinpäin.