SaMASZ:n uusi tehdas

Puolalainen SaMASZ on rakentanut uuden tehtaan. Myös uusiin koneisiin on investoitu ja esimerkiksi maalauslinja on laitettu kokonaan uusiksi. Toki osa kalustosta on otettu mukaan vanhasta tehtaasta. SaMASZ:n perustajan ja hallituksen puheenjohtajan Antoni Stolarskin unelma on käynyt toteen, kun pienestä yrityksestä on kasvanut yritys, mikä toimii maailmanlaajuiseksi. Tavoitteena on vielä kasvattaa tuotantoa ja parantaa laatua. Suomeen SaMASZia tuo Agri-Kymi Oy.

Kuvassa vasemmalta SaMASZin markkinoinnista vastaava Monica Hryniewicka-Rzędzian, varatoimitusjohtaja Matzek Stolarski, toimitusjohtaja Antoni Stolarski, Export Manager Lukasz Lapinski.

SaMASZin uusi tehdas sijaitsee noin kahden tunnin ajomatkan päässä Varsovasta itään Zabludówin taajamassa. Valko-Venäjän raja on lähellä ja Via Baltica. Tehtaan sijainti Manner-Euroopan markkinoita ajatellen on toki ihanteellinen, kun tuotteet voidaan toimittaa maarahtina. Suomeen rahti sisältää joka tapauksessa Via-Baltican lisäksi myös merimatkan. Yhteydet tehtaalle ovat toki sujuvat ja sesonkina tavaraa toimitetaan Suomeen lähes viikoittain ja sesonkien ulkopuolella parin viikon välein.

-SaMASZ tuotteet olivat toimivia ennenkin, mutta uusi tehdas tuo yhä enemmän laatunäkökulmaa tuotantoon, toteaa Juha Järvinen. Juha on Agri-Kymin toimitusjohtaja. Puolalaiset tuotteet on mielletty monesti laadultaan heikommiksi kuin Länsi-Euroopassa valmistetut. Moni asia on viime vuosina kuitenkin muuttunut ja esimerkiksi niittokoneen teräpalkkia toimitetaan muillekin nurmikoneita valmistaville tehtaille Länsi-Eurooppaan, joten laadussa ei siinä mielessä ole puutteita.

-Meillä reklamaatioiden määrä SaMASZista on ollut minimaalinen ja niiden määrä luultavasti vähenee edelleen, Juha toteaa.

Kun suomalaisen vierailijaryhmän vierailupäivä talvella oli SaMASZin kanssa sovittu, ei tehdas ollut vielä toiminnassa. Suomalainen ryhmä oli ensimmäinen tehtaalla vieraillut asiakasryhmä ja vierailupäivänämme 11. huhtikuuta tehdas oli toki vielä käynnistysvaiheessa mutta kuitenkin toiminnassa. 13. huhtikuuta oli virallinen avajaispäivä ja tehtaalle oli tulossa maahantuojia, yhteistyökumppaneita ja paikallisia vaikuttajia noin 400. Osa työstökoneista oli vielä sijoittamatta ja tuotantolinja ei toiminut täysillä. Investointeja konekantaan tehdään vähitellen, kun tuotanto on jälleen saatu käyntiin.

Uusi tehdas on ollut koko yritykselle valtava satsaus, kun aivan uuteen paikkaan sijoitetun tehtaan investointikustannus on ollut noin 20 miljoonaa euroa.

Tehtaan logistiikka

Uuden tehtaan logistiikka perustuu mahdollisimman sujuvaan materiaalivirtaan yhdessä isossa tehdashallissa, minkä koko on neljä hehtaaria. Toisesta päästä tulee pitkää rautaa sisään ja toisesta päästä valmiita koneita ulos. Välivaiheena on metallin leikkaamista, työstöä, pintakäsittelyä ja kokoonpanoa. Suuri osa metallista leikataan levyistä itse tai katkaistaan tangoista. Tällä hetkellä leikkauskalusto ei aseta rajoituksia tuotannossa olevan kaluston rakentamiseen.

Käytössä on edelleen vanhaa mutta toimivaa prässikalustoa

Laser-leikkausta tehdään omalla konekannalla yötä päivää, mutta tarjolla on myös alihankkijoiden tarjoamaa työtä. Kaikki hydraulisylinterit ja vaihteistot ja hammasrattaat ostetaan alihankkijoilta. Samoin suojapeltejä ostetaan ulkopuolelta.

Suuri osa hitsauksista tehdään käsin, kun saumat ovat lyhyitä. Kuvassa hitsataan niittokoneen teräpalkkia. Hitsareiden loosit ovat kahdessa rivissä ja hitsattavat komponentit syötetään käytävältä hitsattavaksi vaunuilla. Hitsausrobottejakin on jo tuotannossa ja niille on valittu lähinnä isoja hitsaustöitä, missä kappaleita ei tarvitse olla jatkuvasti vaihtamassa.

Tehtaan logistiikkaan on otettu lähtökohdaksi Lean-järjestelmä. Jokainen työntekijä voi osaltaan osallistua tuotannon suunnitteluun ja sen parantamiseen ja se on toivottavaa. Toisaalta laadunvalvonnassa voidaan valmistusta seurata taaksepäin ja jäljittää mahdollisia ongelmia ja jopa henkilöitä, jotka olivat työvuorossa. Valmistettavien kappaleiden pitäisi sopia toisiinsa ilman pajottamista, jolloin tuotanto etenee odotetusti.

Työntekijät valvovat omilla koneillaan koko ajan laatua. Uusista laatua parantavista ideoista keskustellaan ja silloin ollaan myös laatuosaston kanssa tekemisissä. Tavoitteena kaikilla on toki valmistustyön sujuvuuden helpottaminen ja laadun parantaminen.

Uudessa tehtaassa on tehty töitä pari kuukautta, joten aivan kaikki ei ole vielä toiminnassa hioutunut. Jopa työstökoneille haetaan vielä paikkoja. Toisaalta myöhemmin hankittavat uudet koneet muuttavat järjestystä edelleen. Tehtaassa on vielä osittain käytössä konekantaa, mikä edellyttää paljon ihmistyötä.

Teräpalkki olennainen

Teräpalkki on niittokoneen sydän. Tehtaan ylpeys on juuri teräpalkki, mitä ei käytä ainoastaan SaMASZ itse.

Teräpalkin koneistettavat osat koneistetaan yhdellä koneella ja teräpalkin osat, etenkin akselit ja laakeripukit, mitataan jokainen erikseen. Kuvassa teräpalkkeja menossa kokoonpanoon.

Teräpalkin osien sorvaaja merkitsee puumerkillä sorvaustyönsä ja teräpalkin sorvaustöistä otetaan vielä laaduntarkastuksen mittaukset. Mittatarkkuus on teräpalkissa tärkeä. Rattaat ostetaan alihankkijalta. Teräpalkin rungon kaikki osat hitsataan yhdessä jigissä ja tämän jälkeen osat maalataan ja kasataan.

Teräpalkkiin voidaan asentaa kolmentyyppisiä suojia alle. Koko suoja voi olla kulutusterästä, tavalliseen teräslevyyn voidaan hitsata tai pultata kulutusteräksinen vaihtopala. Suomessa käytetään pääasiassa kulutusteräksestä tehtyjä suojia, missä on hitsattava vaihtopala. Se voidaan vaihtaa avaamalla saumat ja hitsaamalla uusi kulutusteräslevy kiinni. Jos koko teräslevy on vääntynyt, niin monesti pitää vaihtaa koko rungon suoja, jolloin levy asettuu oikein teräpalkkiin.

Normaalissa teräpalkissa on laitimmaisen lautasen kohdalla voimansiirto.Niittokoneisiin on saatavilla haastaviin rinneolosuhteisiin säädettävää teräpalkkia, mitä ohjataan ohjaamosta. Kallistettavan mallin erottaa, kun katsoo teräpalkkia ja sitä, miten voimansiirto on järjestetty. Kallistuvassa mallissa voimansiirto on toisen terälautasen kohdalla, jolloin nivelakselilla on enemmän pelivaraa liikkua murtokulmien kuitenkin pysyessä mahdollisimman pieninä.

Kokoonpano on vastaava kaikille muillekin osille; leikatut ja työstetyt kappaleet hitsataan ja hiekkapuhalletaan. Hiekkapuhallus voidaan tehdä kolmessa erilaisessa kaapissa. Yksi kaappi on pitkille kappaleille ja kappaleet rullaavat kaapista läpi. Kaksi muuta kaappia toimivat eräperiaatteelle eli kappaleet laitetaan telineissä kaappiin ja otetaan pois puhallettuna.

Nyt tehtaalla käytössä on maalauslinja, jota nykyaikaisempaa teknologiaa ei tällä hetkellä oikein ole, kun autotehtaat käyttävät samaa menetelmää. KTL-maalauksessa kappaleet puhdistetaan kemiallisesti ja kappaleet pohjamaalataan sähköupotuksena, jolloin pohjamaalia on kauttaaltaan myös onteloissa. Tämän jälkeen kappaleet huuhdellaan, jolloin käsittelyjä on yhteensä kolmetoista. Lopuksi kappaleet kuivataan ja lämmitetään uunissa. Sitten kappaleet saavat jauhepinnoitteen ja kappaleet lämmitetään taas, jonka jälkeen pinta on valmis.

Tämän jälkeen komponenteista kasataan valmis työlaite tuotantolinjalla, missä koneet etenevät vaiheittain liukuhinnalla eteenpäin. Jokainen työryhmä kiinnittää oman työpisteensä komponentit kiinni ja kone jatkaa matkaansa seuraavaan pisteeseen.

Kun kaikki koneen osat ovat kiinni ja kone on valmis, kytketään laite traktoriin. Tärkeä osa tuotantoa on koekäyttö ja jokainen kone koekäytetään kokoamisen jälkeen, jolloin nähdään laitteen moitteeton toiminta. Tehtaalta ei lähde tarkastamatonta konetta asiakkaalle.

Laatua seurataan

Laadunvalvonta on tärkeä osa tuotantoa ja piirustusten mukaisen mitat tuotannossa ovat ehdoton edellytys toimiville tuotteille. Tietyt kriittiset komponentit päätyvät kaikki mittaukseen ja osassa tehdään mittauksia tietyn syklin perusteella. Uuteen tehtaaseen rakennettiin laadunvalvontalaboratorio, missä voidaan mitata esimerkiksi kappaleen kolmiulotteista rakennetta ja verrata sitä piirustuksiin.

Tuotantoa valvotaan työstöpisteillä, mutta laadunvalvonnassa on tarkemmat mittarit. Valmiit työstetyt, hitsatut ja maalatut komponentit voidaan ottaa linjalta mittaukseen ja verrata arvoja suunniteltuihin arvoihin.

Mittauksia tehdään käsikäyttöisillä mittareilla mutta käytössä on myös automaattimittareita, joissa lavallinen komponentteja sijoitetaan robottikäden ulottuville ja kone tekee mittaukset automaattisesti tuottaen myös raportit. Kun mittaus tehdään automaattisesti, poistuu inhimillinen tekijä mittauksesta vallan. Niittopöydän akselit mitataan kaikki erikseen ja tehtaalla on ylipäätään noin 50 erilaista osaa, joista mitataan jokainen yksilö. Monet osat ovat niittolaitteista kuten kesanto- ja piennarmurskainten osia.

Kuvassa automaattimittari, joka mittaa kappaleiden mitat lava kerrallaan.

Laadunvalvontalaboratorion tehtävä on myös tuottaa materiaalia suunnitteluun, miten tuotteet voidaan rakennetta muuttamalla saada toimivammaksi esimerkiksi pintakäsittelyssä. Uudet pintakäsittelylinjat edellyttävät aina yleensä muutoksia myös itse tuotteissa. 

Luottavaisesti tulevaisuuteen

Työtä tehdään nyt kahdessa vuorossa. Päivävuorossa työntekijöitä on enemmän ja iltavuorossa on työntekijöitä suunnilleen 2/3 päivävuoroon verrattuna. Tulevaisuudessa automatisoidaan levyleikkaus ja levyjä voidaan silloin leikata yötä päivää. Tällöin vähenee myös tarve ostaa työtä alihankkijoilta.

Tehtaalla on 2000 neliön tilat tuotekehitykselle. Tehdas on kokonaisuus, jossa suunnittelu, tuotannon ohjaus, valmistus ja esimerkiksi työkalusuunnittelijat ovat tärkeässä roolissa. Siksi tuotantoa lähellä olevat ihmiset on sijoitettu lähelle tuotantoa ja heidän toimistonsa ovat tuotantopuolella tehtaan sisällä. Tehtaan viereen on tulossa oma koekenttä, missä koneita voidaan testata maastossa.

Käytössä on kolme hiekkapuhalluslaitetta. Yksi on pitkiä esineitä varten ja puhallettava kappale rullaa laitteesta läpi. Kaksi muuta on kammiotyyppisiä.

SaMASZilla on käytössä pulverimaalaus. Kone maalaa ensin ja vaikeat paikat täydennetään käsimaalauksessa. Maalauksen jälkeen kappaleet siirretään noin 200 asteiseen uuniin.

Pintakäsittelyalue on nyt kahdeksan kertaa isompi kuin vanhassa tehtaassa, mikä kertoo osaltaan muutoksesta. Kun pintakäsittely on nyt samanlainen kuin autoteollisuudessa, niin se kertoo osaltaan suhtautumisesta pintakäsittelyyn ja ylipäätään myös muuhun kuin tuotannolliseen arvoon asiakkaalle. Maalauksen optimointi on kuitenkin suuri haaste, kun käsiteltävät kappaleet ovat erilaisia, toteaa Lukasz Lapinski. Lucas jatkaa, että laatuhaasteet ovat teollisessa toiminnassa toki aina olemassa.

Tulevaisuuden visio on se, että esimerkiksi SaMASZ valmistaa komponentteja vaikka niittokoneiden teräpalkkeja entistä useammalle muulle merkille, jolloin panostukset saadaan hyödynnettyä paremmin, Lukasz pohtii.

Tuotantolinjan päässä joka ikinen yksilö testataan traktorilla, jolloin asiakas saa käyttöönsä toimivan laitteen.

Kaikki pihalla olevat koneet ovat myyty, kun kausi alkaa olla jo päällä. Vanhalla tehtaalla ”toimitusmäärä” oli neljä rekkaa päivässä. Uudessa tehtaassa on mahdollisuus päästä 12 rekkalastillisen toimituksiin. Se kertoo osaltaan tuotannon tehostumisesta. Kysyntä työkoneissa on kasvanut ja heinäkoneilla toimitusaika on useampi kuukausi.

Agri-Kymi Oy on tuonut Suomeen SaMASZin heinäkoneita ja tiehoitovälineitä reilun kymmenen vuotta. Tuotteista lähinnä heinäkoneet ovat olleet Urakointi Uutistenkin sivuilla esillä tuona aikana useaan otteeseen. SaMASZin perhoset ovat olleet käytössä vuosia esimerkiksi kuvassa oikealla olevalla Noukkalan Eetulla Kouvolan seudulla. Eetu niittää kahden ajosilppurin edestä heinää nuriin 1200-1500 hehtaarilta vuodessa. Eetulla SaMASZin kanssa on jo kymmenes vuosi takana. Nyt niitetään perhosella, kun työ alkoi aikoinaan etukoneella ja nostolaitesovitteisella takakoneella. Vasemmalla on Jyvä-Maatalous Oy:n myyjä Matti Lahtinen.