Uutiset

Yleinen

Salaojitus ja maanmuotoilu samalla kerralla

Ensi vuoden salaojitushankkeita pitäisi suunnitella jo tai ainakin suunnittelijoilla olisi oiva tilaisuus tutustua ojitettaviin kohteisiin vielä sulan maan aikana ja katsoa suunnitteluun olennaisesti vaikuttavat tekijät, kuten maastomuodot, vanhat ojat ja maalajien muutokset. Mahdollinen tukipäätös salaojitukselle tulisi myös hakea hyvissä ajoin. Tavoitteena on saada aikaan asiakkaalle toimiva ojitus, jolloin pellon peruskuivatus toimii vuosia. Suunnitteluun voidaan ottaa mukaan maanpinnan muotoilut, jollain asiakkaalle saadaan kerralla toimiva kokonaisuus.

Kun ojitusta suunnitellaan, mahdollisuuksien mukaan huomioidaan vanha ojitus ja uusi salaojitus tehdään hieman ristiin vanhan ojituksen kanssa. Uusi päätyösuunta pitää myös olla selvillä. Olisi myös hyvä tietää, mikä on kyntösuunta tulevaisuudessa. Ojalinjoilla pitäisi katkaista rinteet suuntaisesti valuvat vedet ja saada ne ojiin mahdollisimman nopeasti, jotta vesi ei kuluta maata.

Kokoojaojat sijoitetaan nykyisin yhä useammin pellon alavimpaan kohtaan. Salaojakoneilla on kätevä ajaa imuojat kokoojaojan yli, jolloin lähtömonttuja ei tarvitse kaivaa.                                                                             

Savon Salaojan aliurakoitsija kaivukonekuski Jaakko Rautiainen, Jouni Kolehmainen ja urakoitsija Jari Keränen lanan kanssa ovat ensimmäistä kertaa samalla työmaalla. Kuvassa oikealla salaojateknikko Veikko Karioja Maveplanilta. Tavoitteena kaikilla on toimiva ojitus ja hyvä lopputulos viljelijälle. Säätösalaojituksesta on ollut paljon puhetta ja sellaisten rakentamista tehdään yhä useammin. Tällä lohkolla ei olisi säätösalaojitus onnistunut, koska korkeuserot olivat niin suuria. 

Kesä oli kuiva ja se suosi salaojitusta. Märkäkään vuosi ei estä salaojitusta, mutta tällöin tulee ottaa pellon kantavuus huomioon. Sarkaojia ei tällöin tule kyntää umpeen ennen urakoitsijan saapumista. Piiriojat on hyvä perata ja tuoda kaivuu maat sarkaojien viereen, joilla ojat saadaan umpeen kun urakoitsija saapuu kohteeseen. Jos kohteena on turvepelto, joka on ollut kesannolla tai nurmella ei sitä kannata ruiskuttaa hyvin paljon ennen urakointia, koska pelto pysyy kantavana nurmen juuren ansioista.

Työmaa Puolangassa oli ollut käynnissä kuvaushetkellä toista viikkoa ja ojitus oli loppumassa seuraavana päivänä. Putkea oli piilotettu parikymmentä kilometriä ja maata siirretty kuutioittain. Osa ojitetusta pellosta oli ollut viljelyssä kymmenkunta vuotta ja samaan lohkoon liitettiin myös uutta raiviota. Ojituksen toimivuuden kannalta on hankala, jos maata siirretään runsaasti soritetun ojan päälle jälkeenpäin. Tällöin veden kulku salaojaan hankaloituu, eikä vesi välttämättä osaa ojaan oikeassa paikassa mahdollisimman nopeasti. 

https://www.youtube.com/user/SavonSalaojaOy

Tämän kohteen ojituksen suunnitteli Maveplan Oy:n salaojasuunnittelija Veikko Karioja. Tarjouspyyntö suunnitteluun tuli edellissyksynä. Viime kesänä laadittiin suunnitelma ja maasto kepitettiin. Savon Salaoja sai kaksi kuukautta ennen työmaan alkamista tiedon, miten ojitus tehdään. Soraa ojitukseen ajettiin 10 kilometrin etäisyydeltä noin 1500 m3.

Jouni Kolehmainen vasemmalla ja Jari Keränen oikealla. Jouni on tällä työmaalla tänään ojitusta avustavissa töissä, kuten siirtämässä putkia salaojakoneelle ja siitä salaojakoneen telineisiin. Hän käy myös etukäteen katsomassa seuraavat työmaat, minne ollaan siirtymässä.

-Ojituksessa ja sen suunnittelussa kannattaa huomioida, että ollaan ajoissa liikkeellä. Esimerkiksi putkien hankinnassa kannattaa hyödyntää hintaportaat. Edellisenä vuonna tilatut putket ovat yleensä edullisempia, kun vuoden vaihteessa hinnat monesti nousevat. Kun suunnitelma on olemassa, kannattaa miettiä jo mihin salaojasorat ajetaan. Talvella niiden ajo onnistuu jäisellä maalla parhaiten, pelto ei tiivisty ja tietkin pysyvät kunnossa, Jouni pohtii.

-Salaojittajan tarjouksen hinta riippuu luonnollisesti ojametreistä, mutta myös siitä, miten kaukaa sora joudutaan koneella noutamaan. Keskeisille paikoille sijoitetut sorakasat vähentävät odottelua ja jouduttavat kohteen toteutusta.

-Kantavammilla mailla sateisenakaan vuonna salaojien teko ei ole ongelma. Asiakkaan ja suunnittelijan kanssa katsomme yhdessä, miten ojitus toteutetaan. Tela-alustaiset sorastuskoneet mahdollistavat työskentelyn myös vaikeammissa kohteissa. Ojitettavalta pellolta tulisi saada kaikki seisova vesi pois ennen ojitusta. Tukossa olevat päisteputket tulisi poistaa ja sarkaojat saada mahdollisimman tyhjäksi vedestä.

Asiakas tilaa yleensä pelkän ojitustyön, koska peruskuivatus pitää saada kuntoon. Tätä ennen ojitettavalla alueella on hoidettu piiriojat kuntoon, jotta vedellä on purkupaikka. Piiriojien kunnostus ennen salaojitusta on hyvä tehdä, samoin kuin mahdollisten uusien rumpujen rakentaminen, mistä pellolle päästään kätevästi. Rumpujen paikat, kuten myös reitit, mitä pellolla kuljetaan, on syytä ottaa salaojasuunnittelussa huomioon. Kulkureittien paikat joutuvat vuosien varrella kovemmalle koetukselle kuin muu pelto ja niissä kuivatus pitäisi olla myös pykälää parempi.

Muotoilut samalla

Työn tilaaja, Jukka Tolonen Maitopisara Oy:stä jutteli salaojitusta tekevän Kolehmaisen Jounin kanssa ja Jouni oikeastaan ehdotti maan tasaamista lanalla.

Käräsen Jari on tasoittanut pellot etukäteen. Tasaisempi pelto on mukavampi kulkea soravaunun kanssakin. Tässä saa katsoa, että viistää vain oikean määrän. Äänestä kuulee, milloin 80-90 % moottoritehosta on käytössä. Kun kierroksia on enemmän, ei kopissakaan ole mukavaa. Pohjamaa on hieman kivistä. Jarin työkeikat lanaamisessa ovat parista päivästä kuukauteen. Joku asiakas on aloittanut yhden ongelmalohkon lanauksesta ja lopulta lanataan kaikki lohkot kuntoon. Monesti yhden asiakkaan tilaus ja tehtävä työ saa muutkin alueen viljelijät kiinnostumaan ja tilauksia tulee heti tai vasta parin vuoden päästä. Tämä 40 hehtaarin lohko on toki suurin yksittäisen asiakkaan tilaama yhtenäinen alue, missä maa muotoillaan uusiksi.

-Minulla oli kyllä itsellä ensin mielessä, jotta hankin oman lanan ja tasoitellaan pelto sillä. Jounin neuvoista kuitenkin innostuneena soitin Keräsen Jarille, Jukka kertoo.

Asiakkaan kannalta olisi paras vaihtoehto, kun pellolla tehdään ojat, niin myös koko pelto muotoiltaisiin uudelleen, jos siihen on tarvetta. Tämä tarkoittaa sitä, että vanhat avo-ojat täytetään, mutta myös painanteet täytetään, jotta niihin ei muodostu lammikoita. Pellon pitäisi siis olla kauttaaltaan hieman kallellaan, jotta vesi ei jää mihinkään monttuun seisomaan.

Tämä Puolangalla sijaitseva ojitustyömaa ojitusta ja maan muotoilua tehtiin samaan aikaan. Keräsen Jari tela-Case IH:lla ja Maran lanalla oli noin puoli päivää ojitusporukkaa edessä. Jari tasoitteli etukäteen avo-ojat ja montut, jotta ojitustyö kävi sutjakkaammin. Etukäteen sarkaojien ja painanteiden täytössä on myös ojitusta parantava vaikutus. Jos salaojan päällä oleva sora ulottuu ensin lähelle maan pintaa ja painanteet täytetään jälkeen päin, saattaa soran päällä olla tämän jälkeen puoli metriä maata. Vesi ei tässä tapauksessa heti löydäkään ojaan ja ojitus ei toimi halutulla tavalla.

Maata voidaan pahimpiin paikkoihin tuoda kuormakaupallakin, jolloin lopputasoitus on nopeampaa. Pintamaan kuorinta ja siirto painanteisiin herättää monissa epäileviä ajatuksia, jos kasvukerros on ohut. Jos pintamaata halutaan säästää, kuormien ajo on yksi ratkaisu siihen. Pitää myös muistaa, että myös maanparannus pellolla pitää tehdä maansiirtojen jälkeen.

Putkilinja ajetaan auki ensin auralla ja vasta toisella kerralla aurataan hieman syvempään putken kanssa.

Liittämiseen tarkoitetut salaojaputket ovat tähän mennessä aina löytyneet montun pohjalta. Satulaliitos on kätevä asentaa kokoojan ja imuojan liittymään.

-Nyt kun sorastus tehdään lähelle tulevaa pellon pintaa, vesi löytää heti oikeaan paikkaan, kertoo Jouni. Teknisesti ainoa haittapuoli ojitustyölle on, etteivät vanhat ojalinjat näy niin selkeästi maastossa, jolloin sorasilmän paikka vanhan ojan kohdalle pitää katsoa tarkemmin, Jouni pohtii.

Kun karkea tasoitus on tehty ja isoimmat montut täytetty, ojitetaan alue. Periaatteessa esitasoitettavat alueet ovat olleet parin hehtaarin luokkaa. Maansiirtoa ei tarkoituksella tehty liikaa valmiiksi, jotta ajoittainen sade ei olisi liettänyt ja huonontanut kulkua työmaalla. Sitä mukaan, kun ojastoa saatiin valmiiksi, Jari jatkoi maan tasausta edelleen loppuun.

-Kun ojitus tehtiin välissä, ei maata siirretty lopussa kuin 10-15 senttiä enää notkoihin, jolloin sora ei jäänyt liian syvälle. Kun maata muokataan, niin sora vaihtaa pinnassa joka tapauksessa paikkaa.

Kun maata viistetään vähitellen korkeammista töyryistä, alkaa maan alta paikoitellen paljastua myös kiviä.

Ennen lanaamista pellosta käydään mittaamassa lanan kanssa korkeuspisteet. Pellon korkeuskäyrien perusteella tehdään maansiirtosuunnitelma. Karttapohjassa viistopaikat ja pudotuspaikat näkyvät eri väreillä. Kuljettaja ohjaa yhdistelmää siten, että maa siirtyy mahdollisimman tehokkaasti. Karttapohjan kuvaa voi myös joissain paikoissa soveltaa, jolloin maansiirtotyö hieman vähenee. Tavoitteenahan on kuitenkin tehdä pellosta sellainen, ettei peltoon jää painanteita.

Lanan kanssa maata viistetään harjanteelta vähitellen, jolloin harjanne säilyttää oikean muotonsa. Lanan ottavuutta säädetään käsin ohjaamosta. Samoin pudotuspaikalla lanaa nostetaan oikeaan korkoon hydrauliikalla.

-Moni kuvittelee, että lanalla voi ottaa kerralla ison mällin, kauhallisen ja siirtää sen monttupaikkaan, Jari kertoo. Lanaamisen toimintaperiaate on toisenlainen. Jotta kone liikkuu koko ajan ja saa maata liikutettua, otetaan kerralla muutaman sentin viistettä ja kerätään siten lana täyteen. Irtonaisen kasan kanssa voidaan sitten ajaa monttupaikkaan ja purkaa kuorma jälleen vähitellen. Telatraktoreilla ajetaan mielellään pitkää suoraa, mutta tässä työssä edellytetään usein kääntymistä, vaikka mielellään suoraan kuitenkin ajetaan. Reittejä voidaan toki suunnitella siten, että yhdellä ajolenkillä on monta viiste- ja purkupaikkaa. Tällöin ajo on joustavampaa. 

Tolosen Jukka toteaa, että nyt pelto on kynnetty. Kun ensi vuonna ojitettuun ja tasattuun peltoon kylvetään yksivuotinen kasvi ja katsotaan, miten maa painuu notkoista, pelto ehkä lanataan uudestaan.

Suunnittelija-Veikon kanssa oli myös puhetta, jotta onnistuuko hänen ottaa samalla kerralla koordinaatit myös Jarin laitteeseen. Ei kuulemma onnistu eli saman valmistajan järjestelmät eivät tässä tue toisiaan. Sinänsä ylimääräinen kuljeskelu aiheuttaa aina pellolle kuormitusta ja järjestelmien yhteensopivuus ei olisi lainkaan huono asia.

Asiakas:

Maitopisara Oy, tilasi työn ja sorat.

Suunnittelu:

Maveplanin osuus salaojituksessa on salaojituksen suunnittelu, salaojakarttojen teko ja paalutus maastossa. Suunnitteluvaiheessa korko mitataan maastossa mönkijällä ja tieto siirretään sähköiseen muotoon. Samaa korkotietoa ei tällä hetkellä vielä pystytä käyttämään maan tasauksessa.

Salaojitus:

Savon Salaoja Oy, joka tilasi paikalle myös tarvittavan määrän putkea.

Maantasaus:

Jari Keränen

Katso lisää videoita maantasauksesta

Lue seuraavaksi