Uutiset

Yleinen

Ruukin Kiinteistöhuolto – huoltoa kohta 20 vuotta

– Olen maatalosta lähtöisin ja tottunut tekemään töitä yleensä kelloon katsomatta, Juha aloittaa. 1980-luvun alkupuolella, taisi olla vuosi 1982 tai 1983, kun olin täällä Ruukissa parin viikon yrittäjäkurssilla, ja silloin jäi orastamaan ajatus, että olisiko tuossa kiinteistöyrittämisessä minun alani. Siitä kurssista tuli sen verran potkua, että päätin lähteä koittamaan, Juha muistelee.

– Kiinteistöhuoltoyrittäjänä aloitin toukokuussa 1991 ilman kalustoa. Tein töitä ensin pelkästään huoltomiehenä. Ensimmäinen hankittu kone oli päältä ajettava ruohonleikkuri, joka olisi pitänyt kyllä säästää. Silloin raha oli tiukassa ja vaihtokoneena se piti antaa pois, että sai paremman koneen tilalle, Juha pahoittelee.

Ruohonleikkuuta tehdään edelleen, mutta vain paljon enemmän, yksityisille, taloyhtiöille ja kunnille.
Kunnollinen ajettava ruohonleikkuri on omaan käyttöön hankittuna kuitenkin kohtalaisen kallis investointi, kun miettii normaalin omakotitalon ruohonleikkuuta.
– Useimmat yksityiset asiakkaat ovat vanhempia henkilöitä, jotka eivät enää jaksa itse leikata ruohoa, Juha kertoo.

Valmetilla alkuun

– 604 Valmet oli ensimmäinen traktorini, jolla tein lumitöitä ja harjauksia ja sillä myös pääsin kesäksi turvesuolle kääntöhommiin. Päivät tein siis kiinteistötöitä ja illat olin turvesuolla.

Kymmenen vakituista

Vuonna 1994 on yritykseen palkattu ensimmäinen vakituinen työntekijä, josta toiminta on sitten laajentunut oikeastaan vuosittain. Toimialoja on myös tullut aina vain lisää.
– Meillä on nyt läpi vuoden palkkatöissä 9 kokopäivätoimista ja osa-aikaisia on tilanteesta riippuen 4–5. Meillä työllistää etenkin talvi, jolloin koko kalusto on valmiudessa. Kesällä ehditään sitten hieman lomailla ja muutamina vuosina yksi traktori on ollut vuokralla turvesuolla, Juha luettelee.

– Joskus olen pohtinut, että pitäisikö kesäksi ottaa kokonaisurakka jostain pienemmästä suosta, kun meillä kuitenkin on kalustoa vapaana, Juha pohtii.
– Kun nyt on kavereita ja kalustoa töissä, joudun tekemään jo kohtalaisen paljon toimistotöitäkin ja sopimaan kuka tulee ja menee mihinkin. Siinä mielessä toimistotöitäkin pitää tehdä, että se jouduttaa rahan kiertoa. Laskut on kuitenkin syytä laittaa ajallaan liikkeelle, jolloin asiakkaatkaan eivät unohda, mitä on tehty. Ja kyllähän vakituisten kanssa sietää kuitenkin olla palkkapäivänä jo hieman rahaa tilillä, Juha perustelee.

Lumitöitä talvella

Kun lunta on satanut tai sitä sataa, lähtö on pikkutunneilla. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että kolmen aikaan lähdetään viidellä Valtralla liikkeelle.
Lumitöitä tehdään yksityisille, kunnille ja kiinteistöyhtiöille. Suurin osa on vuosia jo hoidettuja kiinteistöjä, joissa tehdään myös kesähoitoa. Osa asiakkaista saattaa tilata talvella vain aurauksen tarpeen mukaan, jos joku tie, vaikka metsäautotie, halutaankin aukaista.

Takuukorvaus lumitöistä

– Kuntaa laskutamme kerran kuussa ja urakoissa on sovittu takuuhinta. Tällöin talvina, jolloin ei aurata kertaakaan, saamme kuitenkin palkat maksuun ja lyhennettyä velkaa. Yksityisiä laskutamme tehtyjen töiden mukaan kauden päättyessä tai sopimuksen mukaan, Juha esittelee.

– Pelkästään puhtaasti tuntihommina lumitöitä tekevät olivat jo alkutalvesta hieman hädässä, kun rahaa ei tullut. Aurauskertoja tällä alueella on vuodessa keskimäärin noin 30. Lumen määrä on viimeisen 10 vuoden aikana kyllä pudonnut puoleen, mutta aurauskerrat ovat pysyneet vakiona.
– Kahdessa koneessa meillä on etunostolaite, jotka ovat kätevät tieaurauksessa. Jos sitten hoidellaan pihoja ja parkkipaikkoja, on etukuormaajasovitteinen aura usein kätevämpi, Juha perustelee.

– Vuosiin en ole ehtinyt itse osallistua enää isommalti auraamisiin, kun olen ollut järjestelemässä pojille töitä. Nyt kun käytössä on uusi Valtra Direct, olen tuolla testimielessä ajanut polanteita pois. Tällä kiinteistötyöt ovat kyllä sujuvampi tehdä kuin portaallisella traktorilla, Juha kehuu.
– Aikainen herääminen ei oikein minulle enää sovi, kun illalla työt kuitenkin venyvät, Juha nauraa.

Lumen siirtoa

– Tämän lisäksi, että aurataan, ajamme myös lunta pois keskustasta, jossa tulee näkemäesteitä. Osa ajetaan automaattisesti osa, vasta kun siihen annetaan lupa. Lunta kuitenkin lähdetään siirtämään, vasta kun on aurattu ja lumensiirto tuokin hieman lisätienestiä, kun se ajetaan kuutiohinnalla, Juha luettelee.
– Paavolan kylän hiekoituksista huolehdimme me, mutta Ruukissa hiekoittaa kunta. Ohjeena on että hiekoitukseen pitää panostaa eli mieluummin hiekoitetaan hieman liikaa kuin liian vähän, Juha muistelee ohjeita.

Luistinradat kuntoon

Ruukin Kiinteistöhuolto jäädyttää luistinradat ja jääkiekkokaukalot vuosittain Ruukissa.
– Aloitamme työt soralta, kun lumi on satanut ja on pakkasta. Tällöin käymme ensimmäisen kerran tamppaamassa pohjat ja siitä yritetään mahdollisimman nopeasti saada luistelijoille tasainen kenttä, Juha esittelee.
– Aikoinaan hommasin Jäämatti-jäädytyskoneen hieman talkoomielessä, kun täällä pelattiin kaukalopalloa ja halusin tarjota kunnon jään. Kun hommasin koneen, loppui kaukalopalloinnostus, mutta jäädyttäminen jäi meidän työksi. Nyt hoidamme alueella kaukalot ja jääkentät kuntoon; Paavolassa kaksi kenttää, Ruukissa kolme kenttää ja Revonlahdessa. Kentänhoito työllistää talvikautena yhden miehen oikeastaan kokonaan päiviksi, Juha kertoo.

Kun jäädytystä tehdään, tuodaan lämmin vesi paikalle itse. Nyt kun esimerkiksi jäädytetään kenttää Paavolassa, tuodaan lämmin vesi 1000 litraa etukuormaimella ja jäädytyskoneessa vesi säiliössä Ruukin lämpökeskuksesta.

Yleensä kentät jäädytetään kaksi kertaa päivässä, kun kentät ovat kovalla käytöllä; aamulla ennen luistelijoiden tuloa ja iltapäivällä ennen iltaluistelijoiden tuloa. Jää on heti jäädytyskoneen jälkeen valmis luistelijoille.
– Meillä on sopimus, jossa pohjatöistä, lumenpuhdistuksesta ja jäädyttämisestä laskutamme euroa/kenttä. Kunta pystyttää kaukalon, Juha jatkaa.

Haketusta 14 vuotta

– Haketushommat aloitin vuonna 1996, kun sille puolelle oli kysyntää. Kysyntä on kyllä vaihdellut melkoisesti vuosittain, Juha pahoittelee
Haketustilauksia oli viime vuoden lopulla vähän ja joulukuussa ei tehty haketusta kuin nimeksi.
Juha jatkaa, että toisaalta se oli hyvä, niin saatiin tehdä loppuvuoden lumityöt rauhassa ja pojat saivat pitää pyhät lomaa. Nyt tammikuussa haketus onkin alkanut taas ripeästi.
Kovimpien pakkasten aikana haketus keskeytetään, kun silloin metalli on äreää. – Etenkin kovia pakkasia silmälläpitäen on tehty haketta varastoon, jotta saadaan toimitukset pelaamaan.

– Haketamme kenen tahansa rankoja, mutta useimmiten tilaajana on Pohjois-Pohjanmaan Metsämarkkinat, joka ostaa haketettavaa metsänhoitoyhdistyksien kautta. Haketta kuljetetaan terminaalin kautta tai suoraan alueen lämpölaitoksille.

Kaksi hakkuria

– Vuosi sitten hankin uuden Keslan rumpuhakkuri, mutta toki muitakin merkkejä oli mielessä ja ne ovat potentiaalisia, vaikka varaosahuolto Keslassa on kyllä toiminut hyvin. Seuraavaksi päiväksi tarvittava osa on yleensä tullut, eivätkä urakat ole jääneet varaosien puutteen vuoksi tekemättä. Vaihtohan se tuohonkin jossain vaiheessa tulee eteen ja silloin arvioidaan taas muitakin merkkejä, Juha pohtii.
Juha jatkaa, että autohakkurin osien kanssa onkin pitänyt olla hieman kärsivällisempi. Sellainen ei oikein toimi, kun meidänkin pitäisi hakata pääsääntöisesti kahdella koneella, jotta saadaan riittävästi kasoja hakkeeksi toimitettua.
Traktorihakkurin edessä oleva Valtra T190 on hankittu 2005 ja siihen on tunteja kertynyt 10000.

– Yhdet ulosoton pakan levyt on vaihdettu normaalien tehtyjen huoltojen lisäksi. Se on mielestäni aika vähän tuohon tuntimäärään, Juha kehaisee.
– Hieman korkeampi traktori saisi olla hakkurin edessä, jotta kasalle ja syöttöpöydälle näkisi hyvin, kun oikein haetaan huonoja puolia. Valtran metsäohjaamo pelastaa kuitenkin paljon, jolloin ei tarvitse istua mutkalla. Aikoinaan pohdittiin S-Valtran hankintaa, mutta sen valjastaminen taas vain hakkurin eteen olisi hieman kallista, Juha pohtii.

Hake analysoidaan

Kuorma-autohakkurin ketjussa on ajossa kuorma-autoja ja niillä haketta ajetaan kauemmaksi, kuten Ouluun Toppilan voimalaitokselle. Toppilaan meneviä kuormat punnitaan Toppilassa. Muut kuormat analysoidaan ja punnitaan tavalla tai toisella muuten.

– Ajamme vaaka-aseman kautta, jos sellainen sattuu reitille. Yhteen etukuormaajaan on nyt asennettu vaakalaitteet ja kahteen sellaiset asennetaan, Juha esittelee.

Haketuspaikat aurataan etukäteen

Hakkurin edessä oleva traktori oli aikoinaan aina varustettu etunostolaitteilla. Aiemmin hakkuritraktorilla aurattiin kärkiauralla kasojen vierustat ja kulkuväylät.
– Nyt käymme katsomassa maaston jo reitit noin kuukautta aiemmin. Etukäteen aurataan ja sotketaan pohjat polanteelle, jotta haketus onnistuu sujuvasti.
– Joskus, kun haketuspaikka on huono, joudutaan peruuttelemaan hakkurin alle vaunun kanssa vaikka kilometri. Silloin ajetaan kuormat kuorma-autolla, jolla on nopeampi peruuttaa, Juha kertoo.

Kun kasa on pikkupuuta ja matala, se hidastuttaa osaltaan haketustyötä, kun hakkuria ja perävaunua joudutaan välillä siirtämään. Jos kasassa on pöllejä, saadaan kuorma paikalta.
– Lähes poikkeuksetta kasat on peitetty suojapaperilla, joka saadaan vipattua kätevästi lumen kanssa pois eikä kasa ole jäässä, mikä nopeuttaa hakettamista. Peitetyt kasat ovat mukavampia hakata ja ne palavat puhtaammin, kun vettä on vähemmän, Juha perustelee.
Kaivu-urakkaa ja kierrätystä
Kalustona Ruukin Kiinteistöhuollolla on myös kolme kaivukonetta, joista kaksi on pyörivää. JCB:llä tehdään myös lumitöitä.

– Tuon jätevesijärjestelmien rakentamisen odotamme taas ensi kesänä vilkastuvan. Viime kesä oli hiljainen, mutta edellinen kesä taas oli vilkas sillä sektorilla, Juha muistelee.
Tuohon kierrätyspuoleen olemme nyt hieman panostaneet ja hoidamme tämän alueen metallijätteen keräyksen. Meillä on sopimus Kuusakosken kanssa, että keräämme metallijätteen ja toimitamme ne yhdellä koukkulava-autolla Ouluun Kuusakoskelle.
Kuljetamme kaatopaikalle kertyneet puutavaran eteenpäin jatkokäsiteltäväksi.

– Katsotaan nyt miten tuolla kierrätyspuolella työt lisääntyvät, kun ainakin kaatopaikalle kertyvän jätteen määrä on vähenemässä, Juha pohtii.

Pilkkeiden teko mietinnässä

– Tuohon pilkkeiden valmistamiseen ja pilkekauppaan otin myös myyjänä aikoinaan osaa, mutta siitä en oikein saanut liiketaloudellisesti kannattavaa, Juha tunnustaa.
– Kun puuhun vallitettavasti pitää tarttua vähintään kerta käsin ja yleensä enemmän, jotta sen saa asiakkaalle saakka, ei homma oikein kannata. Mukavana harrastuksena se menee, mutta pilkkeestä olisi pitänyt saada lähes 100 euroa heittomotti, jotta raaka-aine, työ, kalusto, kuljetus ja etenkin vuoden varastointi olisi tullut maksettua, Juha laskee. Kuivaamon kautta pilke saadaan nopeasti kiertämään, mutta siinäkin on kustannuksensa.
– Me tehtiin pilkkeet häkkeihin ja häkkejä liikutettiin koneellisesti, mutta sekin oli hieman hankalaa.

www.ruukinkiinteistohuolto.fi
www.valtra.fi
www.kesla.fi
www.rp-koneet.fi

Lue seuraavaksi