Uutiset

Yleinen

Ruokohelven viljely on kannattavaa – viljelysopimusten tekoaika käsillä

Valtioneuvostossa on tehty päätös maatalouden ympäristötuen erityistuesta. Jos viljelijä sitoutuu kasvattamaan turve- tai multamaalla nurmi- tai heinäkasveja, esimerkiksi ruokohelpiä, kymmeneksi vuodeksi, saa hän siitä lisätuen. Kasvinviljelytiloilla tuki on 114 euroa hehtaarilta.

Tämän tuen hakuaika päättyy huhtikuun lopussa 2009. Tukea ei myönnetä taannehtivasti, eikä ruokohelpeä ole saanut kasvaa samalla pellolla edellisenä vuonna.

Pitkän (jopa 15 vuotta) viljelykierron energiakasvituotanto on ympäri vuotuisen kasvipeitteisyyden ja vähäisen lannoitustarpeen vuoksi viljelijältä erinomainen ilmasto- ja ympäristöteko.

Ruokohelpin! tuotanto sopii hyvin nautakarjan pidon lopettaneille tai lopettamassa oleville tiloille, joilla hallitaan nurmiviljely ja sadonkorjuukoneet ovat jo olemassa. Helpiviljely sopii erinomaisesti osa-aikaviljelijälle tai yleensä viljelijälle, jolla on omalle osaamiselleen tuottavampaa käyttöä kuin esim. rehuviljan viljelytoimet. Urakointipalveluita on myös varsin kattavasti jo tarjolla. Tämä ”hirmuinen” energiaheinäkasvi tasaa erinomaisesti suurten peltotilojen työhuippuja.

Kate kohdallaan

Vaadittavaan panostukseen nähden ruokohelpin tuotanto on varsin kilpailukykyistä. ProAgrian vuoden 2008 hintatasojen mukaisiin laskelmiin perustuen helpin kate A (ei sisällä palkkakustannuksia) on 4-8 tonnin hehtaarisadoilla 370-393 euroa hehtaaria kohden. Helpin hehtaarituet ovat maksimissaan esim. C2 alueella kivennäismailla 574 euroa ja turvemailla 688 euroa.

Monivuotisiin viljelykokemuksiin perustuvien laskelmien mukaan viljelijä saa! työlleen 70 – 93 euron tuntihinnan kun vastaava ansio jää reh! uohralla 26 euron tasolle. Hehtaarilta viljelijälle jää katetta 350 eurosta yli 400 euroon asti.

Ruokohelpin viljely on varma ja varteenotettava vaihtoehto monen tilan viljelysuunnitelmissa. Kotimaisella bioenergialla on kova kysyntä. Sitä mukaa kun helpin saatavuus varmistuu ja poltosta saadaan kokemuksia, kysyntä voimalaitospolttoaineeksi kasvaa. Helpin valtti on sen päästöttömyys – päästökerroin on nolla. Helpiä käytetään voimalaitoksissa seospolttoaineena turpeen ja puun kanssa.

Tänä vuonna helpillä tuotetaan energiaa noin 230 GWh:ta, mikä ylittää tuulienergian määrän.

Ruokohelpitavoitteisiin on vielä matkaa: kansallinen viljelyalatavoite on 100 000 hehtaaria vuoteen 2015 mennessä. Vapon sopimustavoite on 40 000 hehtaaria. tällä hetkellä viljelyala on noin 20 000 hehtaaria, josta Vapon omia ja sopimusviljelyksiä 15 000 hehtaaria.

Lähde: VAPO

Lue seuraavaksi