Uutiset
Ruoantuottajien talous kuntoon
Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala joutui päättyneellä vaalikaudella muita hallinnonaloja rajumpien leikkausten kohteeksi. Kansallisten tukien leikkaukset, sosiaaliturvan heikennykset ja veron korotukset olivat yhteensä yli 300 miljoonaa euroa. Tämän päälle vielä tukien maksatusten myöhentäminen ja edelleen jatkuvat poliittiset kauppapakotteet sekä kiintiöiden poistuminen maitosektorilta. Tilannetta pahensi erittäin haastava ja tuottajahintoja rankasti laskenut markkinatilanne, jonka tuloksena maatilojen taloustilanne on huonoin 25 vuoteen. On aika siirtyä siilipuolustuksesta hyökkäykseen, kehotti MTK:n valtuuskunnan puheenjohtaja Tommi Lunttila valtuuskunnan kokouksessa 22.4.2015 Helsingissä.
− Tässä tilanteessa on erittäin tärkeää, että uusi hallitus ottaa käyttöön sopeuttamistoimenpiteet, jotka kantavat viljelijät tämän kuopan yli, sanoo Lunttila.
Maatalouden rakennekehitys on ollut nopeaa ja tänä vuonna vastaan tulevat maksuvaikeusongelmat ovat monilla tiloilla jouduttaneet päätöstä lopettaa tuotanto kokonaan. Tuotannon säilyminen riittävänä kansallisiin tarpeisiin edellyttää, että käytettävissä on riittävästi varoja maaseudun investointien tukemiseen.
− Viime vaalikaudella syötiin tulevatkin eväät investointien rahoitukselta. Uuden hallituksen on löydettävä noin 200 miljoonan lisämääräraha, jotta ruoantuotanto Suomessa säilyy. Tässä taloustilanteessa tehtävä on erittäin vaikea, mutta se ei saa olla mahdoton. Suomeen tarvitaan aitoa ruokapolitiikkaa, jossa eri politiikkasektorit toimivat saumattomasti yhteen ja pyrkivät yhteisten tavoitteiden toteuttamiseen. Yhteistyöllä pystytään suomalaisesta ruoka-alasta tekemään todellinen kasvuala, muistuttaa Lunttila.
Suomen hyvinvoinnille kestävästi hoidetuilla metsillä on iso merkitys. Koko Suomen kansantuotteesta metsäteollisuus tuo yli 4 prosenttia.
Yhtenä kasvualana Lunttila näkee puurakentamisen ja ehdottaa, että julkiseen rakentamiseen asetettaisiin Ranskan mallin mukainen puunkäyttöpakko.
− Asuntorakentamiseen tarvittava puuraaka-aine kasvaa Suomen metsissä yhden kesäpäivän aikana, kertoo Lunttila.
MTK on laatinut yhdeksän kohdan toimenpideohjelman puun käyttöä lisäävien investointien edistämiseksi. Ohjelmasta löytyy esityksiä niin metsätilojen sukupolvenvaihdosten huojentamiseen kuin pääomaverotuksen kohtuullistamiseen. Lisäksi metsätilarakenteen kehittämiseen on tarjolla yksinkertaisia ja helppoja työkaluja. Metsävähennyksen korottamisella sekä luovutusvoittojen verovapaudella mahdollistettaisiin metsätalousyrittäjien liiketoiminnan kasvattaminen. Työkalupakki sisältää myös esityksiä tieverkon parantamiseksi ja maankäytön rajoitusten vähentämiseksi.
− Jos tuleva hallitus todella haluaa nostaa Suomen suosta, tapahtuu se luomalla nykyistä paremmat toimintaedellytykset biotaloudelle, joka perustuu kotimaisten raaka-aineiden käyttöön, muistuttaa Lunttila.
Biotalouden investoinnit ja biotalouden raaka-ainekuljetukset tarvitsevat avukseen hyväkuntoisen tieverkon. Yksi keskeisistä Suomen kilpailukykyyn vaikuttavista tekijöistä on Suomen tiestön kunto. Maaseudun infra on päästetty rapautumaan menneen vaalikauden aikana.
− Pääkaupunkiseudun infraan on panostettu kiitettävästi, mutta alemman asteen tieverkko on jätetty oman onnensa nojaan, maaseudun asukkaiden hoidettavaksi, paheksuu Lunttila.
MTK järjestönä vahvistui entisestään vuoden vaihteessa, kun metsähoitoyhdistykset liittyivät MTK:n jäseniksi. Yhteistyö järjestön eri osien välillä on hioutumassa. Näkymät ovat hyvät ja yhteisen tekemisen halu on vahva järjestön joka tasolla, sanoo Lunttila.