Pöttingerin perhosella niittotöihin

Viiniä Rönnvikissä on tuotettu vuodesta 1995 ja osittain sitä varten kasvatetaan herukkaa. Pälkäneen hietaiset rinnepellot sopivat herukan viljelyyn hyvin. Tilauksesta tarjotaan ryhmille ruokaa, kahvila on avoinna päivittäin ja viiniä myydään omasta myymälästä. Pikapuoliin Rönnvikissä aletaan valmistaa myös olutta. Rönnvikissä käy vierailijoita vuodessa noin 25000.

Kesä on Kallelle urakoinnin kannalta sopivaa aikaa. Jo 1980-luvulta saakka on tehty erilaista urakointia esimerkiksi herukan korjuuta, johon käytössä on ajettava korjuukone. Kesällä siirretään traktorilla myös lantaa ja lietettä. Ympärivuotisena urakointina lisääntyy hakkeen siirto. Yksi merkittävä työ on niittomurskaus, johon on panostettu enemmän.

– Yhtään aaria minulla ei ole omaa peltoa niitettävänä, joten olen koko korjuukauden asiakkaiden käytettävissä, Kalle lupaa.

Pari vuotta sitten hankittiin 936 Fendt taakseajolaitteilla, jolloin tuli mahdolliseksi kaikki vaihtoehdot niittolaitteen valintaan.

– Pitkään pohdin, millaisen perhosen koneen ympärille rakennan. Jos traktorilla ajetaan eteenpäin, yksi niittoyksikkö on edessä ja kaksi takana, siinä on puolensa. Hinattava niittolaite ei taas ole yhtä ketterä kuin perhonen. Vaihtoehtona olivat myös perinteinen vai mattoperällä varustettu niittomurskain, Kalle pohtii. Lopulta päätös oli täysleveä niittolaite taakse.

– Murskauksen hoitavat 2-sormiset leveät murskat (Extra-dry), jolloin sato kuivuu nopeammin. Jos nyt voisi valita, niin ehkä päätyisin kuitenkin niittomurskaimeen, joka jättää karhottamatta, kun karhotin tulee kuitenkin aina perässä. Jos karhottimen pellejä ei olisi, niittoyksikkö olisi hieman lyhyempi, Kalle pohtii.

Hämeen ja Pirkanmaan alueella joka pellolla on yleensä ainakin yksi mutkainen reuna. Monesti mikään pellon reuna ei ole suora.

– Päädyin täysleveään perhoseen takana, koska se sallii kaarrokset pellolla, Kalle perustelee.

– Jos käännös tehdään laittamalla pyörät aivan linkkuun, kun täysleveällä perhosella ajaa kurviin, jää 10 senttiä ja reilun metrin pitkä niittämätön alue. Yleensä pellolla tehtävät mutkat ovat loivempia, jolloin niittämätöntä ei jää, Kalle huomauttaa.

Niittoa tehdään useamman korjuuketjun edessä, jolloin kokonaisniittomäärä nousee noin 800 hehtaariin vuodessa.

– Merkkivaihtoehtoja oli aikoinaan muutamia. Mutta kun katsoo kalustoa, jota urakoitsijat käyttävät muuallakin, se antaa osviittaa, millä koneella työ käy ilman turhia remontteja. Urakoitsijalle aika, joka kuluu kesken sesongin remontissa, on kallista, Kalle muistuttaa. Kun niitän hehtaaritaksalla ja jos koneet eivät liiku, palkkakaan ei juokse.

– Minulla on varastossa teriä ja muuta kuluvaa ja mahdollisesti rikkuvaa osaa, ja seuraavat osat löytyvät Turusta Konefarmilta. Tämä helpottaa urakoitsijan elämää. Naapurin metalliyritys tekee myös tarvittaessa ihmeitä, Kalle kehuu.

– Kun Pöttingerin NovaCat 8,3 metrisellä, tehokkaalla niittomurskaimella päiväsaavutus on valtava, olen valmis lähtemään myös pidemmälle, jos niitettävää pinta- alaa on hiemankin enemmän. Ajosilppuriketjulla kävimme viime vuonna noin 60 kilometrin etäisyydellä. Kotieläintiloja ei tässä lähiseudulla ole paljokaan, joten asiakkaat pitää hakea etäämmältä, Kalle pohtii

– Niittosaavutus tällä yhdistelmällä on 8-12 hehtaaria tunnissa ja ”jos niittotöitä urakoitsijana haluaa tehdä, pitää sesonkina lähteä jo hieman etäämmälle kotoa”, Kalle hymyilee.

Vaihtoehtona mielessä on vilahtanut myös urakointi ulkomailla, koska kone voidaan ajaa laivaan ja aloittaa korjuukausi etelämpää. Pohjoiseen päin päästään myös.

Niittonopeutta ei ole rajoittanut traktorikaan kuin kerran, jolloin korjattavana oli jatkuvan sateen vuoksi vanhana korjattua, pitkää ja vahvaa heinää.

Kun niittolaite on nostolaitteissa ja yhdistelmällä ajetaan taaksepäin, koko työleveys on silmien edessä. Tällöin niitto on tarkempaa. Kun apuun otetaan vielä Topconin GPS ja automaattiohjaus, päästään tarkkaan niittoon ja myös karhotukseen. Traktorissa on jo valmius automaattiohjaukseen. Seuraavana sesonkina pellot ovat jo tuttuja, kun maakivet ja muut riskipaikat on merkattu karttaan.

GPS helpottaa myös laskutusta, kun karttaan tulostuu niitetyt hehtaarit.

Perhonen on takapainoinen mutta ketterä. Ensi korjuukaudeksi parannellaan yhdistelmää: etupainoja pitää lisätä noin tonnilla ja laittaa työkalulaatikko moottorisahalle. Liittymät ovat monesti hieman ahtaita yhdistelmälle. Urakoinnissa pitää asenne olla työvälineisiin ja työn tekoon. Kotiin palataan takaisin, kun homma on valmis.

Tärkeää on, että urakoitsijan laskut maksetaan heti, koska esimerkiksi polttoaineen pitää maksaa. Pankkijärjestelmä on rakennettu erikseen, eikä urakoitsijan pidä lähteä siihen liiketoimintaan.

– Pöttinger on toiminut hyvin ja se on myös kestänyt kolhuja. Niitä sattuu kuitenkin aina oudoilla pelloilla. Koneeseen olen ollut tyytyväinen. Kun traktori ja niittoyksikkö keskustelevat ISOBUS:n väylän avulla, työ myös sujuu paremmin, Kalle kehuu. Niitossa toinen käsi on ratissa ja toinen kahvalla.

– Sivulohkojen automaattilaukaisu esteeseen ajettaessa on laajaliikkeinen. Pöttingerin Alfa -motion jousikevennykset toimivat näissä maastoissa hyvin, kun pellot eivät kuitenkaan ole aivan tasaisia, Kalle kertaa.