Uutiset

Yleinen

Porkkanarivit ojennukseen RTK-tarkkuudella käyttäen GPS- ja Glonass-satelliitteja

Minna ja Jari Känkänen viljelevät pääkasveina porkkanaa ja punajuurta Forssassa.
Jarin vanhemmat tulivat aikoinaan Muolaasta Karjalasta siirtolaisena sodan jälkeen ja Jarin isä aloitti torikaupan. 1977 vuodesta lähtien Jarin kotona on viljelty porkkanaa ja viljeltävät hehtaarit ovat lisääntyneet vähitellen.

Yhteensä omaa peltoa on nyt 66 hehtaaria. Aikoinaan siirtolaistilaksi perustettu tila on kasvanut 6 hehtaarin erikoiskasvitilasta 10-kertaiseksi. Peltoa on myös vuokralla, jotta kasvikierto saadaan erikoiskasveissa toimimaan.

Molemmat, Minna ja Jari, ovat aikoinaan opiskelleet Lepaalla, eikä oppi ole ainakaan mennyt hukkaan. Tänä vuonna porkkanaa on noin 30 hehtaaria ja punajuurta 7 hehtaaria. Viljelykasvivalinta riippuu osittain koneista, joita voidaan käyttää molemmilla kasveilla. Välikasvina pellolla viljellään viljaa, koska porkkanaa ja punajuurtakaan ei viljellä kuin vuosi tai kaksi peräkkäin. Tämän jälkeen on neljä vuotta välikasveja.

Kunnostusta ja pakkausta

Erikoiskasviviljelytilalla työtä tehdään koko ajan. Kasvukaudella on sesonkityöt ja muuna aikana kauppakunnostetaan ja pakataan tuotteita. Ympäri vuoden on palkattuna kuusi työntekijää.

Kunnostuksen ja pakkauksen hoitaa Vihannestila Känkänen Oy ja toimitukset tiedetään päivää tai kahta etukäteen, jotta niihin ei ehditä paljoakaan varautua. Inex-parnersille eli S-ryhmän päivittäistavarakauppaan on Känkäsen tilalta toimitettu porkkanoita jo 30 vuotta, joten rutiinit ovat tuttuja. Tämän lisäksi kasvatetaan ja käydään toreilla myymässä taimia, mausteyrttejä ja kesäkukkia. Torikauppaa hoitavat pääasiassa Minna ja perheen isommat lapset, Essi, Ere ja Eki-Eemeli noin 100 kilometrin etäisyydellä Forssasta.

Haasteet eivät lannistaneet

Känkäsille on sattunut ikäviäkin yllätyksiä, mutta ne eivät ole lannistaneet. Jari meni nukkumaan terveenä reilu kaksi vuotta sitten lokakuun 25. päivä ja ”heräsi” seuraavana aamuna halvaantuneena. Kaulasta oli revennyt verisuoni ja seurauksena oli halvaantuminen, joka vei liikunta- ja puhekyvyn. Neljä kuukautta sairaalahoitoa ja vähitellen alkanut kuntoutus näkyy. Nyt Jari ajaa jo traktoria ja osallistuu tilan töihin, vaikka ”eläkeläinen” onkin.

Pakettiautoa hän pääsi ajamaan lääkärin luvalla vasta pari viikkoa sitten. Ajokortti helpottaa asioiden hoitoa huomattavasti. Hankaluuksista huolimatta luottamus töiden ja tuotannon jatkumiseen on luja ja tuotantoon investoidaan tarpeen mukaan.
Jari puhuu lyhyin lausein ja hieman katkonaisesti. Selväksi kuitenkin tulee, että ammattitaito ei ole hävinnyt mihinkään ja töitä tehdään kuten ennenkin. Traktorilla ajos­sa ja työssä tai työjäljessä ei eroa huomaa, että takana on rankkojakin aikoja.

Teknisistä töistä kotitöihin

Perheen nuorimmainen, seiskaluokkalainen Esamatti, on saanut koulusta vapaata iltapäiväksi pari tuntia teknisistä töistä, jotta pääsisi ”teknisiin töihin” pellolle. Kun paikalla on kolmas kuljettaja, työketju on saatu kuntoon porkkanan kylvöä varten.

Pelto muokataan

Apulannat on levitetty 10 hehtaarin lohkolle porkkanamaalle etukäteen ja lannoitteet sekoitetaan s-piikkiäkeellä samalla kun peltoa muokataan ja erityisesti tasoitetaan seuraavaa työvaihetta varten.

Aikaisempina, kuivempina kesinä pellot on muokattu jo etukäteen, jolloin kosteuden haihtuminen on hidastunut. Tänä keväänä, kun on ollut kosteaa, muokkaus tehdään juuri ennen kylvöä, jotta pelto kuivahtaisi mahdollisimman paljon.
VRS-RTK-korjattu

GPS/Glonass-signaali

Käytössä piti tänä keväänä olla uusi Valtran traktori jyrsimen edessä, mutta töissä on kuitenkin vanha tehdastoimitusten viivästyttyä. Käytössä on nyt kolme Valtraa. Vanhaan Valtraan on asennettu jälkikäteen Geotrimin toimesta Trimlen opastimet, joissa on Autopilot.

Laitteet hyödyntävät GPS/Glonass-satelliitteja. Boxit oli sijoitettu ohjaamossa näkyville. Kun laitteet ovat näkyvillä, voidaan näyttö ja boxit vaihtaa tarvittaessa toiseen traktoriin.
Känkäset olivat hankkineet traktoriin GPS/Glonass:n automaattiohjauksella ja VRS-RTK-korjaussignaalilla, jolloin automaattiohjauksessa päästään +-2,5 sentin tarkkuuteen. Modeemin välityksellä kun saadaan koko ajan korjaussignaalia Geotrimin VRS-palvelusta. Tukiasemaverkosto on kattava eri puolilla Suomea. (Katso artikkeli UU 4/2012 s. 22 tai http://www.lehtiluukku.fi/pub?id=18602 sivu 22.)

Erilliset työvaiheet

Aiemmin jyrsintä, penkinteko ja kylvö on tehty samalla kertaa. Ongelmaksi tuli kuitenkin pitkä yhdistelmä nostolaitteissa ja se, ettei pitkä työkone tahtonut pysyä suorassa linjassa.
– Meillä käytettiin aikoinaan yhtä konetta jyrsintään ja kylvöön, mutta nyt työ tehdään kahdella traktorilla ja lopputulos on parempi, Jari kertoo.

Jyrsintraktori määrää suoruuden

Jyrsintä ja penkintekokonetta käyttävä traktori määrittelee, millaisia porkkanapenkit ovat loppukasvukauden. Tavoitteena on tehdä penkeistä mahdollisimman suoria, jotta myös porkkanarivit ovat suoria ja hoitotyöt, kuten kasvinsuojelu, voidaan hoitaa suoraan ajaen. Jyrsintraktoria ajaa 25 vuotta Känkäsillä töissä ollut Kimmo Muuronen. Kimmo hoitaa myös työnjohtoa kauppakunnostuksessa ja tuotteiden pakkauksessa.

– Mutka rivissä kertautuu vähitellen kylvössä ja se näkyy loppukauden hoidossa. Siksi tarkkaan signaaliin on panostettu, kertoo Kimmo. Kun jyrsintä ajetaan kävelyvauhtia, noin 5,5 km/h, riveistä tulee helposti loivasti mutkaisia, kun korjausliikkeet eivät voi olla nopeita, mutta ratissa pitäisi olla myös ennakoivasti kiinni. Huomiota pitäisi kiinnittää suoraan ajamisen lisäksi jyrsimen oikeaa korkeuteen, joka on käsisäädöllä.

Nyt Geotrimin maahantuoma Trimblen järjestelmä ohjaa suoraan traktorin ohjaushydrauliikkaa, jolloin korjausliike on nopeampi ja tarkempi kuin kuljettajan normaalisti tekemä. Antenni on asennettu keskelle traktorin kattoa.
Rivin suoruus ja linja on haettu ensimmäisellä työleveydellä ja lukittu suoraan A-B -linjaan.

Myöhemmillä työleveyksillä päisteessä jyrsintää aloitettaessa ajetaan traktori suoraan ja silmämääräisesti mahdollisimman tarkasti oikeaan paikkaan. Muutaman metrin suoran pätkällä automatiikka hoitaa työlaitteen oikeaan paikkaan.
Kun rivi keskellä peltoa on pidempi kuin ensimmäinen ajettu ja lukittu linja, varoittaa automaattiohjaus seurattavan linjan vajavaisuudesta, mutta pitää koneen kuitenkin oikealla, suoralla linjalla loppuun saakka.

Muilla seurataan uraa

Esamatti jatkaa jyrsintätyötä saatuaan pellon äestetyksi ja Kimmo lähtee viemään äestystraktoria pois pellolta. Esamatilla kun ei ole vielä traktorikorttia, mutta nuorimies ajaa traktoria töissä kuin ammattilainen.

Jyrsintraktorissa on moottorissa vakiokierroksina 1500 ja ulosotossa noin 500. Jyrsitty penkki on muheva. Maa jyrsitään siten että penkin välistä jyrsintä ulottuu noin 10 senttiin, jolloin porkkanalla on pehmeää maata kasvaa.
Jyrsimen korkeutta pitää seurata, jotta jyrsin ei turhaan muokkaa syvemmältä kosteaa maata pintaan. Ottavat terät imaisevat koneen helposti hieman syvemmälle. Itse jyrsin seuraa traktoria kolmipistenostolaitteen varassa.

– Nythän muissa koneissa ei välttämättä tarvitse olla GPS/Glonass:ia, koska muut työvaiheet seuraavat riviä, toteaa Esamatti. Toki muissakin traktoreissa GPS/Glonass ja automaattiohjaus parantaisivat työn laatua ja huomiota voisi kiinnittää enemmän työhön. Hitaassa ajossa ennakointi on hankalaa, kun samaan aikaan pitää seurata työkonetta. Tarkkuus hepaantuu jossain vaiheessa suoraan ohjauksessa paitsi koneella.

Kylvössä seurataan penkkiä

Jari kylvää heti jyrsinnän jälkeen. Porkkanapenkit ajetaan koko pellon mittaisiksi. Päisteet jätetään kylvämättä, jotta penkkejä päästään päisteestä hoitamaan, eikä kasvustoa jouduta tallaamaan.

Kylvökone on pneumaattinen ja kierroksia moottorissa on 1000. Kylvökone on kevyt vetää. Penkkiin avataan vako kolmeen senttiin, puhalletaan siemenet itämään ja suljetaan vako pyörivällä rullalla.
Kun ajonopeus on noin 5 kilometriä tunnissa, vie 10 hehtaarin kylvö toista päivää kolmea penkkiä jyrsivällä ja kylvävällä koneella.

Viljelykierto kunnossa

Porkkanan kylvö on tarkkaa työtä. Penkki pitää tiivistää, mutta sitäkään ei saa tehdä liikaa. Erikoiskasvituotannossa vuoroviljely on tärkeää. Viljanviljelyn välivuosina hoitaa vuokraviljelijä Ilkka Ritamäki, jonka kanssa viljelykierto onnistuu hyvin, Jari kertoo.
Työvaiheita porkkanamaalla on esimerkiksi kasvinsuojelu, kun hankalimpina vuosina porkkanakemppitorjunta tehdään noin 10 kertaa.

Vaikka erikoiskasvit ovat monesti vaativampia kuin perinteinen vilja, porkkanaa on kasteltu viimeksi noin 10 vuotta sitten. Kastelulaitteet on kyllä olemassa ja vettäkin saisi tarvittaessa järjestymään läheisestä joesta. Niin hankalaa vuotta ei kuitenkaan ole vähään aikana tullut, että kastelulaitteet olisi kaivettu esiin, Jari kertoo.

GPS/Glonass ja automaattiohjaus ohjausjärjestelmässä etenkin tarkalla RTK-VRS-signaalilla on näissä hommissa hyvä laite. Paketti maksaa enemmän kuin rattiohjaus saatikka manuaalinen ajouraohjaus. Kun ohjaamisen hoitaa automatiikka, on kylväminen vain paljon helpompaa, Jari kuittaa lopuksi.

www.geotrim.fi
www.valtra.fi

Lue seuraavaksi