Uutiset
Pienyrittäjä osana energiahuoltoa
Jari Tykkyläinen astui mukaan omaan yritystoimintaan Joensuun kupeessa Ilomantsissa edellisen taantuman jälkimainingeissa vuonna 1996.
– Vuonna 1993 tulin kuljettajaksi isäni muutamaa vuotta aiemmin perustamaan metsäalan yritykseen. Vuosikymmenen puolivälissä ostin yritystoiminnasta puolet ja vuosituhannen vaihtuessa yritys siirtyi kokonaan omille harteille, kertoo Tykkyläinen.
Metsät ovat olleet jo vuosikymmenten ajan tärkeä leiväntuoja niin Karjalassa kuin muuallakin Itä-Suomessa, joten myös Tykkyläisen konekanta koostui alkuun lähinnä metsäkoneista – motoista ja ajokoneista.
Reilut 15 vuotta yrittäjänä toiminutta Tykkyläistä voidaan pitää kauaskatseisena yrittäjänä, sillä hän hankki kalustolaivastonsa jatkeeksi ensimmäisen hakkurin jo vuonna 2002. Tosin energiapuunkorjuun hän aloitti jo hivenen aiemmin vuosituhannen vaihteessa, joten kokemusta metsäenergian korjuusta ja tekemisestä on kertynyt varsin runsaasti.
– Tiedä sitten johtuuko ajatusmaailmasta vai tehdyistä valinnoista, mutta taantuma ei ole ainakaan vielä päässyt puraisemaan yrityksen työllisyyteen, kertoo Tykkyläinen lähellä EU:n itäisintä pistettä Ilomantsin takana.
Haketusta on tehty edellisvuosien tahtiin ja metsäkoneillakin on työtä riittänyt. Tykkyläisen luotsaaman yrityksen, LT Metsäurakointi Ky:n kalusto koostuu traktorivetoisen Kesla-rumpuhakkurin ja kaivukoneen ohella harvestereista ja ajokoneista sekä hake- ja vaihtolavakuljetuksissa käytettävistä kolmesta ajoneuvoyhdistelmästä.
Itsenäistä työnohjausta
Tykkyläisen toimialueena on itäinen Suomi, lähinnä Joensuun ympäristö aina itärajalle saakka. Koneet pyritään työllistämään noin sadan kilometrin säteellä Heinävaaran tukikohdasta, joskin aluetta joudutaan aina välillä laajentamaan. Haastatteluhetkellä hakkuri teki polttohaketta Ilomantsin Hattuvaaran takana, missä seuraa tekevät marjastajien ohella monet metsän eläimet kuten karhut, jonka kanssa Tykkyläinen oli tehnyt tuttavuutta edellisviikolla.
LT Metsäurakoinnin yhteistyökumppaneina ovat nyt pääasiassa L&T-konsernin Biowatti Oy sekä Metsähallitus.
– Yhteistyö Biowatin kanssa toimii mielestäni erinomaisesti. Saamme kuukausittain tiedot haketettavista kohteista aina etukäteen. Työjärjestyksen voimme laatia itsenäisesti, jolloin voimme huomioida hyvin tarkoin siirtymät ja esimerkiksi keliolosuhteiden vaikutukset työn tehokkuuteen, kiittelee Tykkyläinen.
Keli ei vaikuta merkittävästi haketukseen tai hakkurin siirtoon, mutta hakeautojen liikkumiseen ja etenemiskykyyn sillä on huomattava merkitys.
– Useimmiten työmaat sijaitsevat hyvien ja kantavien metsäautoteiden varsilla, joskin kääntöpaikkojen väljyydessä olisi välillä toivomisen varaa, pohtii yrittäjä.
Tykkyläisen mukaan talvikunnossapito Itä-Suomen reuna-alueella elää eri aikataulussa kuin esimerkiksi kasvukeskuksissa.
– Laajalla maantieteellisellä alueella tiestön auraaminen vaatii oman aikansa.
Kokonaisurakointia
Useimmiten LT Metsäurakoinnin hakkuri viihtyy yhdellä työmaalla muutamasta päivästä pariin viikkoon. Metsässä tehtävä hake puhalletaan suoraan auton kuormatilaan ja kuormat ajetaan edelleen paikallisille lämpövoimaloille, jotka vaativat säännöllistä ja tasaista polttoainevirtaa. Metsähaketuksen ohella Tykkyläisen hakkuri vierailee usein myös terminaaleilla ja voimaloilla hakettamassa niihin ajettua materiaalia.
LT Metsäurakointi tekee varsin paljon kokonaisurakointia, jolloin Tykkyläisen koneet ja miehet huolehtivat haketuksen ohella myös korjuusta, metsäkuljetuksesta sekä hakkeen kuljetuksesta. Energiapuun kaato ja keruu työllistää vakituisesti yhden moto-ketjun, mutta välillä metsään mennään useamman koneen voimalla. Oman ketjun ohella Tykkyläinen työllistää vakituisesti myös yhden sopimuskumppanin moto-ketjun.
– Kokonaisurakointi antaa meille enemmän pelivaraa varsinkin aikataulullisesti, koska voimme itse ohjata jokaisen koneen ja miehen työntekoa parhaaksi katsomallamme tavalla.
LT Metsäurakointi työllistää Tykkyläisen lisäksi kuusi työntekijää, joiden panokseen ja osaamiseen yrittäjä on tyytyväinen.
– Työnteko ilman osaajaa ja ammattitaitoista työvoimaa olisi varsin vaikeaa, joten osaavalle ja kokeneelle työntekijäkaartillemme on annettava täysi kiitos heidän tekemisestään ja sitoutumisestaan työhön.
Jälkimarkkinoinnin taso ratkaisee
Tykkyläisen käyttämään, kesälahtelaisen Keslan valmistamaan Foresteri C4560 LF-hakkuriin on kahdeksan käyttövuoden aikana kertynyt arviolta noin 10 000 käyttötuntia. Viime keväänä hakkuriin tehtiin laajempi kunnostus, jonka turvin edessä on jälleen huolettomia hakkuritunteja.
– Uusimme muun muassa puhallinkotelot, ruuvit sekä kaikki kulutusosat. Vaihtoehtona oli myös uuden hakkurin hankinta, mutta totesimme tämän peruskonstruktion edelleen varsin ehjäksi ja toimivaksi. Tämän kestävyyttä on vuosien varrella parannettu lukuisilla vahvistuksilla muun muassa puhaltimen ympärillä, kertoo Tykkyläinen haketuksen lomassa.
Tykkyläisen mukaan hakkurivalmistajan sijainti lähellä urakoitsijaa on varsin merkittävä etu jälkimarkkinoinnissa ja erityisesti yllättävissä rikkoutumisissa. Keslan Kimmo Paakkunainen saakin joensuulaisyrittäjältä varauksettoman kiitoksen palvelualttiudestaan ja -halukkuudestaan myös virka-ajan ulkopuolella.
– Paakkunainen osaa katsoa rikkoutunutta hakkuria ja siitä seurannutta tilannetta myös asiakkaan näkökulmasta kellonajasta riippumatta.
Toimivasta varaosapalvelusta huolimatta löytyy Tykkyläisen tallista kaikki hakkurin yleisimmät osat, jotta rikkoutunut tuotannontekijä saadaan takaisin tuottavaan työhön mahdollisimman nopeasti.
Pienellä polttoaineella vääntävä Puma
Hakkuria käyttävä traktori sen sijaan vaihtui viime keväänä uudempaan. Aikaisemmin käytössä ollut merkki vaihtui työpainoltaan 17 tonnin Case 310 Magnumiin.
– Merkin vaihdos tapahtui paljolti välirahan vuoksi, mutta myös Casen ohjaamon ansiosta. Täältä on erinomainen näkyvyys hakkurin syöttöpöydälle, kehuu Tykkyläinen 700 tuntia ajetun koneen ohjaamosta.
Näkyvyyden ohella Case saa kiitosta myös tehokkuudestaan ja polttoainetaloudestaan. Kuormituksesta riippuen polttoaineenkulutus on pysynyt 45–60 litran tuntitasolla, mitä Tykkyläinen pitää varsin kohtuullisena. Polttoainetalous on parantunut erityisesti sen vuoksi, että Casessa moottorin kierrokset ovat alhaalla, mutta moottori jaksaa silti vääntää hakkuria.
Ari Perttilä