Parhailla uudistamistoimilla päästään hyviin tuloksiin

Menetelmää sovellettiin noin 40 eteläsuomalaisessa metsänhoitoyhdistyksessä uudistamistoiminnan laadun parantamiseksi vuosina 2000–2006. Kussakin metsänhoitoyhdistyksessä selvitettiin kattavin mittauksin uudistamistuloksen nykyinen laatu 3–5 vuotiaista taimikoista ja etsittiin keskeisimmät uudistamistoiminnan kehittämiskohteet laatutyömenetelmiä hyödyntäen tämän paikallisen tiedon ja kokemusten pohjalta.

Kuusi

Kuusen uudistamisessa varmin menetelmä oli istutus. Hyviä, asetetun tavoitteen täyttäviä uudistamistuloksia oli selvästi eniten istutuksissa, yli 60 %. Istutuksissa epäonnistumisen riski oli suurempi lehtomaisella kuin tuoreella kankaalla. Lehtomaisella kankaalla tulisi kuusen istutuksessa näin ollen käyttää suurempaa viljelytiehyttä kuin tuoreella kankaalla.

Muokkaamattomilla aloilla uudistamistulos jäi muokattuja uudistusaloja heikommaksi. Mätästäen muokatuilla aloilla hyvien taimikoiden osuus oli suurin kaikilla kasvupaikoilla. Epäonnistumisen riski oli suurin äestysaloilla. Mätästysaloilla istutustaimien määrä hehtaarilla oli keskimäärin 110 tainta suurempi kuin äestys- tai laikutusaloilla. Laikuttaen muokatuilla aloilla luontainen täydentyminen oli runsainta.

Hankkeessa käytettiin kuusen istutuksessa hyvän uudistamistuloksen rajana 1600 kasvatettavan havupuun keskitiheyttä. Puuntuotannon kannalta havupuiden määrän tulisi olla tätä korkeampi, 1800–2000 runkoa hehtaarilla, jotta lehtomaisen ja tuoreen kankaan kasvupaikan puuntuotoskyky tulisi kokonaan hyödynnettyä. Kun tulevaisuudessa arvioidaan aivan viime vuosien uudistamistuloksia, tulisi hyvän
uudistamistuloksen raja olla 1800 kasvatettavan havupuun taimen keskitiheydessä.

Kuusen luontaisen uudistamisen aloilla hyvien tulosten osuus jäi alle 40 %:n. Onnistuneet kohteet olivat pääosin muokkaamattomia uudistusaloja, jotka olivat taimettuneet jo ennen päätehakkuuta. Kuusen kylvön tulos oli kuusen luontaistakin uudistamista heikompi ja epätasaisempi. Keskimääräisellä kuusen kylvöalalla kokonaan ilman kuusentaimia olleen pinta-alan osuus oli peräti 25 %. Näin epävarmaan (hyviä uudistamistuloksia alle 20 %) ja epätasaiseen tulokseen johtavaa uudistamisketjua ei voida suositella laajempaan käyttöön.

Mänty

Männyllä hyviä, asetetun tavoitteen täyttäviä uudistamistuloksia oli eniten istutuksissa, 55 %. Tuoreen kankaan istutuskohteilla epäonnistumisen riski oli 24 %, kun kuivahkolla kankaalla riski putosi alle 10 %:n. Etenkin tuoreen kankaan kohteilla, joilla kuusenjuurikäävän vuoksi joudutaan puulaji vaihtamaan, istutustiheystavoite 2500–3000 tainta hehtaarille antaisi nykyistä paremmat lähtökohdat männikön kehitykselle (edellyttäen, että hirvieläinkannat ovat kohtuulliset). Männyn istutuksista ilman maanmuokkausta istutetuissa taimikoissa uudistamistulos jäi selvästi muokattuja aloja heikommaksi. Laikuttaen muokatuilla aloilla istutuksien epäonnistumisen riski nousi selkeästi suuremmaksi kuin äestetyillä tai mätästetyillä aloilla. Lehtomaisilla kankailla ja maalajiltaan hienoilla ja keskikarkeilla tuoreen kankaan uudistusaloilla olisi syytä harkita männyn sijasta kuusen kasvatusta.

Kylvöissä ja luontaisessa uudistamisessa tuoreen kankaan kohteilla epäonnistumisen riski kasvoi lähes 40 %:iin. Kuivahkolla kankaalla kylvötulosten epäonnistumisen riski pieneni alle 20 %:n. Kuivahkolla kankaalla konekylvön tulos oli huomattavasti käsinkylvöä parempi. Käsinkylvössä myös epäonnistumisen riski oli suurempi kuin konekylvössä. Männyn kylvön ja luontaisen uudistamisen aloilla aiempaa paremmalla kohdevalinnalla tulisi pyrkiä eliminoimaan vallitsevalta kasvupaikaltaan lehtomaiset kohteet sekä maalajiltaan hienot ja keskikarkeat tuoreen kankaan kohteet. Maalajiltaan karkeilla tuoreen kankaan kohteilla kylvön onnistumisedellytykset ovat kohtuullisen hyvät. Lisäksi saadut tulokset osoittavat, että maalajiltaan hienojen, routivien maiden kylvöt ja luontaiset uudistamiset antavat heikkoja tuloksia kasvupaikasta riippumatta.

Koivu

Epäonnistuneiden kohteiden osuus oli rauduskoivun istutuksissa vain viisi prosenttia, kun taas kylvössä ja luontaisessa uudistamisessa lähes neljäsosa kohteista epäonnistui. Hyvien istutustulosten osuus oli lehtomaisella kankaalla hieman tuoretta kangasta pienempi, mutta epäonnistumisen riski jäi istutuksissa kuitenkin pieneksi, 4–7 %:iin. Koivun kylvössä ja luontaisessa uudistamisessa tasaisin tulos oli tuoreen kankaan uudistusaloilla.

Rauduskoivun istutustulokset olivat hyviä; lähes kaikissa kohteissa uudistamistulos luokiteltiin hyväksi tai välttäväksi. Näiden kolmevuotiaiden istutuskoivikoiden kehitystä saattaa uhata etenkin hirvituhot, jotka voivat vielä alentaa tulosta oleellisesti. Koivun kylvön ja luontaisen uudistamisen tulokset näyttävät melko hyviltä, kun tulosta tarkastellaan raudus- ja hieskoivun yhteisen tiheyden perusteella. Lounais-Suomessa kesällä 2005 tehdyn lisäselvityksen mukaan, kylvetystä tai luontaisesti syntyneestä koivun taimikosta voidaan odottaa kasvatusmetsikköä, jossa keskimäärin 30–60 % on rauduskoivua ja loput hieskoivua, mikä alentaa näillä uudistamisketjuilla saavutettujen uudistamistulosten arvoa merkittävästi esimerkiksi rauduskoivun istutukseen verrattuna.

Lisätietoja:

• Timo Saksa, Metla/Suonenjoki, p. 0505-3914834, timo.saksa @ metla.fi
• Hanke 3445: Metsänhoidon laadun hallinta
• Projektin loppuraportti