Paalirehun edut

Ne jotka käyttävät paalirehua, varastoivat lähes poikkeuksetta kaikki rehunsa paaliin. Irtorehuna rehunsa laakasiiloon tai torniin varastoivat eivät useinkaan välty myös paalirehulta. Paalirehua käytetään etenkin siirtymäkaudella, kun syksyllä siiloa ei vielä haluta aukaista hitaan rintaman etenemisen vuoksi. Hidas rehurintaman eteneminen aiheuttaa rehussa laatuongelmia.

Yksilöpakkaus

Paalirehun positiivisena puolena voidaan mainita yksilöpakkaus. Paalirehussa voidaan pitää eri rehulajit ja kypsyys­asteet erillään, jolloin ruokinnasta saadaan täsmällisempää. Jokaiselle paalille voidaan määrittää haluttu syöttöhetki. Kun esimerkiksi sadonkorjuussa on tietyn lohkon paalit eroteltu toisistaan korjuuasteen mukaan, voidaan sisäruokintakaudella tehdä haluttu seos sekoittamalla eri laatuisia paaleja.

Pieni sääriski

Sadonkorjuukaudella sää vaihtelee joskus nopeastikin. Paalirehun hyvä puoli on sääriskin pienentäminen, kun paa­lausmenetelmällä voidaan hyödyntää myös lyhyet kuivat jaksot. Paalaus voidaan aloittaa ja lopettaa nopeasti riippuen olosuhteista, kun noukittu sato on varastossa käärinnän jälkeen. Paalausta ja käärintää voidaan periaatteessa toki jatkaa sateellakin, jos käärinmuovin tarttuminen ei rajoita käärintää. Muovin tarttuminen heikkenee, kun muovikerrosten välissä on kosteutta.

Työvoimahallinta kätevää

Työvoimakustannus useimmissa töissä on merkittävä tekijä. Rehunkorjuussa niitetään rehu jatkokäsittelymenetelmästä riippumatta. Pohjois-Suomessa karhot yhdistetään usein saman tien mattoperäisillä niittomurskaimilla. Etenkin syyskorjuussa pohjoisessa mattoperä on paikallaan, kun kasvusto ei kuivu märässä maassa. Etelämpänä lähes poikkeuksetta annetaan murskatun kasvuston esikuivua. Tämän jälkeen karhot usein yhdistetään, jotta vältetään raskailla korjuukoneilla etenkin pellon turhaa tallaamista.

Paalikorjuussa yhden henkilön työketjulla yhdistelmäkoneella on mahdollisuus päästä noin sadan hehtaarin korjuumääriin, kun kasvusto ei valmistu aivan samanaikaisesti. Jos paaleja ei korjuusesonkina siirretä talouskeskukseen, tasoittaa paalaus kesän työhuippuja ja talven sisäruokintakaudelle siirretään osa työstä.

Kun niiton ja esikuivattamisen jälkeen karhotetaan ja paalataan, voidaan paalit jättää pellolle odottamaan siirtoa pellon reunaan. Jos käytössä on erillinen paalain ja käärin, pitäisi ketjussa olla samaan aikaan vähintään kaksi ja mielellään kolme konetta liikkeellä samaan aikaan, kun paalauksen lisäksi paaleja pitäisi tai olisi hyvä siirtää varastopaikalle, jossa yksi kone hoitaa käärintää. Samalla paalaajalla voidaan korjata oljet ja vaikka ruokohelpeä, joka lisää paalausketjun käyttöä kokonaisuutena.

Markkinakelpoista

Paalirehu on yksittäispakattu pakkaus. Tämä pakkaus voidaan syöttää tai myydä. Paalirehu on tällä hetkellä oikeastaan ainoa rehupaketti, joka on kauppakelpoinen. Irtorehulla ei ole merkittävää markkinaa, muuta kuin aivan paikallisesti.

Markkinakelpoisuus ei ole ollut aiemmin tärkeä ominaisuus rehussa, mutta sen merkitys kasvaa koko ajan. Etenkin isojen karjatilojen rehuhallinnassa vuosittainen satovaihtelu saadaan osittain haltuun markkinoiden kautta, joilta hankitaan täydennysrehua ja joille myydään ylimääräiset rehut.

Paalausketju rehunkorjuussa on yleistä urakoitsijan hoidossa ja paalaukselle on jo muodostunut markkinahinta.

Osalle asiakkaista paalirehu on korjuutapa, jolla ostetaan kaikki rehut. Osalle asiakkaista urakoitsijalta ostetaan siiloon sopimattomat tai siirtymäkauden rehut paalattuna.
Urakoituna rehunpaalaus on kohtuullisen hintainen työ, jossa kuitenkin niin asiakkaan kuin urakoitsijankin on syytä pitää mielessä rehun laatuun vaikuttavat tekijät. Yhdenkin tekijän epäonnistuessa, saatetaan vaarantaa rehun laatu. Jos ei onnistuta tekemään laadukasta perusrehua kotipelloista, on rehu ostettuna huomattava kustannus esimerkiksi lypsykarjatilalle.

Lue myös ”Mistä on kunnon säiliörehu ja pyöröpaalit tehty -arttikkeli”