Metsäyrittäjyyttä tarvitaan lisää

Menestyvät yritykset ovat yleensä tehokkaita asiakkuuksien hallinnassa ja niillä on yksi tai vain muutama pääasiakas. Laajentumishaluisille yrityksille näyttäisi riittävän tilauksia, mutta ongelmana on pula ammattitaitoisista metsureista. Yritystasolla yritys voi luoda kilpailukykyä tuottamalla palveluita kustannustehokkaammin kuin muut tai erikoistumalla tuottamaan sellaisia palveluita, joita muut yritykset eivät pysty tai halua tuottaa. Metsäpalveluyritykset voivat saada kustannuskilpailuetua esimerkiksi pienistä hallinto- ja yleiskuluista.

Metsänhoitotöiden markkinoinnista tulee entistä tärkeämpää, kun metsänomistajien omat tiedot metsistään vähenevät rakennemuutoksen myötä. Pienillä yrityksillä ei useinkaan ole markkinointiresursseja, mikä luo paineita sekä tehokkaaseen verkostoitumiseen että yrityskoon kasvattamiseen. Metsäpalveluyrityksissä oleva osaaminen on keskittynyt lähinnä metsänhoidolliseen osaamiseen sekä tekniseen työn toteutukseen, mutta varsinaiset yrityksen johtamisen taidot puuttuvat.

Tekemätöntä työtä on paljon. Esimerkiksi taimikonhoitotöitä arvioidaan olevan myöhässä jo 700 000 hehtaaria. Myös energiapuun käytölle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää merkittävää yrittäjäpanoksen lisäämistä. Esimerkiksi metsähakkeen tuotanto ja kuljetus voivat lisätä työtilaisuuksia jopa 7000 henkilötyövuodella vuoteen 2020 mennessä.

Pirkanmaalla oli vuosina 2005 – 2007 Metsäntutkimuslaitoksen vetämänä Lisää työtä metsäyrittäjyydellä -hanke. Hankkeen kautta yrityksille järjestettiin koulutusta ja neuvontaa liiketoiminnan kehittämiseen ja yrityksen perustamiseen. Hanke tuotti muun muassa hinnoitteluoppaan yrittäjille. Koulutuspaketit järjestettiin yhdessä alan koulutusorganisaatioiden ja työvoimatoimiston kanssa. Kehittämishankkeen päärahoittaja oli Euroopan unionin sosiaalirahasto (ESR). Tämän lisäksi rahoitukseen osallistui metsäalan yrityksiä sekä Lihasulan säätiö ja Luoteis-Pirkanmaan kuntia.