Uutiset
Metsänhoidon koneellistuminen etenee taimikonhoidossa
Metsänuudistuksessa maanmuokkaus on ollut konetyötä ja kylvöistäkin pääosa tehdään tänä päivänä koneellisesti. Istutukset ja raivaustyöt tehdään vielä pääosin ihmistyönä, mutta molempiin on kehitetty koneellista vaihtoehtoa. Tulevaisuutta ajatellen tämä on hyvin tärkeää, sillä nuoresta polvesta ei tahdo enää juuri kukaan lähteä näihin töihin käsipelillä.
Muutaman viime vuoden aikana Suomessa on kehitetty ainakin kaksi erityyppistä, teknisesti hyvin toimivaa raivauspäätä: Mense ja Risutec. Ensin mainitun toimintaperiaatteesta tulee mieleen pensasleikkuri, kun taas Risutecin periaate muistuttaa raivaussahaa. Mensen laite soveltuu myös pystykarsintaan ja sitä voidaan tehdä eripituisin terin, jolloin se soveltuu esimerkiksi tienvarsivesakoiden raivaukseen.
Molemmat esillä Porissa
Sampo-Rosenlew järjesti syyskuun lopulla Porissa koneellisen taimikonhoidon esittelypäivän, jossa esillä olivat molempien valmistajien raivauspäät – luonnollisesti Sampo-Rosenlew -hakkuukoneet peruskoneena. Jussi Aikala Risutekniikka Ky:stä kertoi tällaisen koneen olevan varsin sopivan kokoinen raivaustyöhön. ”Normaalia kapeammalla rengastuksella tämä sopii pujottelemaan jäljelle jäävien puiden välistä eikä varsinaisia ajouria synny. Harvesterista on hyvä näkyvyys taimikon latvukseen, mikä on etu raivaussahatyöskentelyyn verrattuna.”
Sekä Aikala että Mentula arvioivat, että runsaslukuisesti poistettavaa käsittävässä taimikossa koneella saadaan tehtyä kolminkertainen määrä raivaussahatyöskentelyyn verrattuna. ”Kaikissa kohteissa kone ei ole kilpailukykyinen raivaussahamiehen kanssa”, toteaa Aikala. ”Esimerkiksi hyvin vähän poistettavaa käsittävät taimikot ja pienet pinta-alat ovat edelleen järkevämpiä tehdä henkilötyönä. Pinta-alat hehtaarista ylöspäin ovat järkeviä konetyönä tehtäviksi. Toki työmaita ketjuttamalla saadaan lisättyä kannattavuutta.”
Mense
Marja-Leena Mentula korosti Mense-raivauspään ominaisuuksista turvallisuutta. ”Tästä eivät mitkään kappaleet lennä kovalla voimalla. Tämä on etu liikenneväylien reunojen raivauksissa. Muun muassa yksi laite on koekäytössä VR:n ratakunnossapidossa sopivien ominaisuuksiensa ansiosta.”
”Peruskoneena tässä näytöksessä on Sampo-Rosenlew 1046X ja raivauslaite on Mense RP 40, jonka lanseerasimme viime kesänä. Tämä on pienempi ja kevyempi versio RP-80 -mallista.”
Mense RP-40 painaa 270 kg, sisältäen pikakiinnitysosan ja kääntäjän. Vakio teränpituus on 90 cm, mutta eri pituisia on saatavana asiakkaan tarpeen mukaan. Kertakatkaisulla tällä menee 7 cm vahva puu ja sahaamalla noin 15 cm. Usealta puolelta sahaamalla menee 20 cm vahvakin poikki. Käyttötaajuus on 100-120 iskua/min.
”Tämä ei ole arka kiville ja laite on varmatoiminen. Tarkkana tässä kyllä saa olla, kun ei jokapäiväisenä työnään tätä tee”, kertoi Mense Oy:n toimitusjohtaja Seppo Mentula, joka oli näytöksessä ajamassa Mense-raivauspäällä varustettua konetta. ”Raivauspäätä on kehitetty oikeissa töissä UPM:n urakoilla kahden ja puolen vuoden ajan. Vaatimuksena tällaiselle laitteelle on tehokkuus ja jäljen pitää olla hyvää. Isolla koneella on isompi ulottuvuus ja parempi näkyvyys kuin pienellä, joten keskimäärin päivässä isolla koneella saadaan 1,2 hehtaaria valmista, kun pienellä hehtaari.”
”Eri käyttötarkoituksiin laitteen rakenne pitää olla erilainen. Taimikonraivauksessa metrin mittainen leikkuuterä on sopiva ja leikkuumoottori saa olla hitaasti pyörivä ja vahvasti vääntävä. Tienvarsilla taas terän pituus saa olla suurempi ja moottorin iskunopeus on vääntöä tärkeämpää tässä tarkoituksessa. Terän pituutta voidaan muuttaa tarpeen mukaan lähes rajoitteitta.”
”Mensen raivauspää on parhaimmillaan kohteissa, joissa on paljon poistettavaa. Tiheiköissä osaava kuljettaja pystyy hyödyntämään raivauspään ison työleveyden, molemmilta puolilta leikkaavan terän ja hyvän ulottuvuuden esteiden taakse”, päättää Mentula.
Risutec
”Tämä on ensimmäinen Sampo-Rosenlewiin asennettu Risutec-raivauspää”, kertoi Jussi Aikala Risutekniikka Ky:stä. ”Tämä on Risutec II -taimikonhoitolaite, joka on tarkoitettu kevyisiin alustakoneisiin ja painaa noin 180 kg. Kevyempi TRC-malli, joka painaa noin 90 kg, on tarkoitettu maataloustraktorin puutavarakuormaimeen ja raskaampi reilun 400 kg painava III-malli on tarkoitettu harvestereihin ja kaivukoneisiin. Lisäksi mallistossa on kaksi energiapuun keräykseen soveltuvaa raivauskouraa.”
Peruskoneeksi raivauspäille soveltuvat niin maataloustraktorit kuin metsä- ja kaivukoneet. ”Ajokoneeseen asennus on helppoa, sillä tarvittavat letkutukset ovat valmiina – oikeastaan tarvitaan vain suurempi kara terän pyöritykselle. Raivaustyö käy lähes läpi vuoden ainakin Suomen eteläpuoliskolla, sillä paksu lumi on oikeastaan ainoa, joka estää työn. Raivauspään avulla voidaan myös nostaa koneen käyttöastetta.”
”Harvesterien sopivuus tehtävään on erityisen hyvä sopivasti mitoitetun nosturin ja hydrauliikan ansiosta. Harvesterin peruskoneen käyttöikä voi helposti kaksinkertaistua vaihtamalla hakkuupää raivauspäähän riittävän varhaisessa vaiheessa. Raivaustyössä kone pääsee helpommalla, mutta hydrauliikan ja nosturin liikkeiden pitää olla tarkkaa, jotta pään ohjaaminen onnistuu riittävällä tarkkuudella.”
Aikala korostaa kuljettajan merkitystä raivauksessa. ”Kuljettajalta vaaditaan metsänhoitotaitoa. Työjälkeä ja jäävän taimikon tiheyttä on syytä tarkkailla riittävän usein, jotta jälki on hyvää. Näillä koneilla on mahdollista tehdä hyvää taimikonhoitoa, mutta osaamaton tekee helposti myös paljon pahaa”, tiesi Aikala.
Paljon rästejä
Metlan arvioiden mukaan heti tehtäviä taimikonhoitorästejä Suomessa on 700 000 hehtaaria. Vuosittain tehtäviä taimikonhoitoja on yli 200 000 hehtaaria, joista toteutuu vajaa 150 000 hehtaaria, joten rästit ovat edelleen kasvussa. Yhdellä raivauspäällä varustetulla harvesterilla tehdään keskimäärin noin 200 hehtaaria raivausta vuodessa. Tällä keskiarvolla laskien vuosittaisten rästien hoitamiseksi työllistyisi 250 koneyksikköä. Jos jokaisessa Suomen kunnassa olisi yksi tällainen yksikkö, olisi nykyiset ja nykytahdilla syntyvät rästit hoidettu 35 vuodessa.
Riviviljelyyn eivät läheskään kaikki metsäpohjat ole sopivia, mutta liekö tulevaisuutta, että ajourasto suunnitellaan jo metsänuudistuksen maanmuokkauksen yhteydessä. Urilta olisi toteutettavissa niin raivaukset, lannoitukset kuin hakkuut.
Juha Kuusjärvi