Maatalouden ympäristökorvausjärjestelmästä haasteellinen

Suomessa tuotetaan maailman puhtainta ruokaa ympäristöystävällisimmällä tuotantotavalla. Viljelijät haluavat jatkaa ympäristötoimia, mutta lainsäädäntöä tiukempien toimien kustannustaakkaa he eivät voi kantaa yksin. Ympäristökorvauksen pitää kattaa lisätyöstä ja matalammasta satotasosta aiheutuvat kustannukset, vaatii MTK:n johtokunta.

Maatalouspolitiikan uudistuksen yhteydessä on päätetty, että myös suorien tukien saaminen edellyttää viljelijältä uusia ympäristötoimia.  Uudet tukiehdot lisäävät byrokratiaa, viljelijöiden hallinnollista taakkaa ja kustannuksia. Näiden toimenpiteiden kustannuksista vastaa yksin viljelijä. 

Ympäristökorvausjärjestelmän valmistelun aikana on puhuttu paljon korvauksen aiempaa tarkemmasta kohdentamisesta. Nykyisessä ympäristökorvausjärjestelmän luonnoksessa esitetään kohdentamisaluetta, joka kattaa yli 70 % Suomen peltopinta-alasta.

– Onko tämä aitoa kohdentamista, kun valtaosa peltopinta-alastamme on kohdentamisalueella, johtokunta kysyy.  

MTK:n johtokunta edellyttää, että kohdentamisalue rajataan Varsinais-Suomen ja Uudenmaan maakuntien alueelle. Kohdentamisalueen riittävällä rajauksella mahdollistetaan tehokkaat kannustimet herkimmille alueille. Vain tällä tavalla saadaan käytettävissä olevilla varoilla riittävä vaikuttavuus ja korvaus ympäristötoimista aiheutuvista lisäkustannuksista tilatasolla. Kohdentamisalueen tiukempi rajaus mahdollistaa myös paremman keinovalikoiman ja laajan sitoutumisen ympäristökorvausjärjestelmään Järvi-Suomessa.

MTK:n johtokunta paheksuu tapaa, jolla ympäristöministeriö on vedättänyt maatalouden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelua. Lannoitteiden käyttöä ohjaava nitraattiasetus on ollut ympäristöministeriön valmistelussa jo kolmatta vuotta.

– Asetuksen uudistusta käytetään nyt kahvana, jolla ympäristöministeriö haluaa vääntää ympäristökorvausjärjestelmää oman mielensä mukaiseksi, sanoo johtokunta.

– Mitä vesistömme hyötyvät siitä, jos viljelijät eivät pysty sitoutumaan ympäristötoimiin liikaa kiristyvien ehtojen ja korvaustasojen romahtamisen takia? Halutaanko todella ajaa suomalainen tuotanto ahtaalle ja lisätä vaihtotaseen alijäämää tuontiruualla?

TP