Maamiesseura näkyvimmillään konevuokraajana

Maamiesseura on vanhaa, perinteistä toimintaa, joka reilu 20 vuotta sitten aktivoitui uudelleen. ”Betonimylly, jyrä ja klapikone olivat menekkikoneita 80- ja 90-luvuilla”, kertoo Haapakosken maamiesseuran rahastonhoitaja Timo Erkkilä nykyisen konekannan kehittymisen alkuajoista.

”Homma on pyörinyt hyvin ja olemme saaneet uusittua koneita ja pystyneet lisäämään konekantaa vuosien varrella. Menekkikoneet vaihtelevat vuosittain, esimerkiksi maanajokärry on viime aikoina ollut liikkeellä paljon.”

Seuralla on nyt kolmattakymmentä, pääasiassa viljelyyn, rakentamiseen ja klapien tekemiseen tarkoitettua konetta. Joka koneella on haltija, joka huolehtii kunnossapidosta, huolloista ja remonteista sekä pitää kirjaa vuokrauksista. Rahastonhoitaja laskuttaa kerran pari vuodessa koneita vuokranneita.

”Nykyään meillä on noin 150 maksanutta jäsentä – määrä on pikku hiljaa noussut. Konevuokraajan on oltava seuran jäsen, mutta jäsenyys ei ole ammatista eikä asuinpaikasta riippuvainen, eli kuka tahansa voi vuokrata koneitamme maksamalla 10 euron jäsenmaksun”, sanoo Erkkilä

Yhteistyötä seurojen välillä

Lapualla on useita maamiesseuroja ja niistä 4-5 huomattavan aktiivista. Lapuan kaikkien maamiesseurojen koneet ovat olleet muutaman vuoden netissä yhteisessä listassa www.konehet.fi -osoitteessa, johon on koottu sekä maamiesseurojen vuokrakoneet että maa- ja kotitalousnaisten kalustot vuokrahintoineen ja koneen hoitajan yhteystietoineen. Listan avulla on saatavissa ajanmukainen tieto myös naapuriseurojen koneista, joista on maamiesseuroilla sopimus, että niitä vuokrataan muillekin. Nettiosoitetta on kerrottu myös paikallisissa lehdissä jonkin verran.

Haapakosken maamiesseuralla on tapana jakaa keväisin tiedotetta alueen postilaatikoihin vuokrattavana olevista koneista. ”Meillä on noin 450 kohdetta tällä kylällä ja kaikkiaan 500 tiedotetta olemme jakaneet, eli hieman laajemmallekin alueelle. Kylämme sijaitsee lähellä Lapuan keskustaa, josta meille tulee myös jonkin verran vuokraajia tietyn tyyppiselle kalustolle”, kertoo maamiesseuran puheenjohtaja Markku Keskinen.

Ei urakointikalustoa

Maamiesseuran konevuokraus ei kilpaile juurikaan koneurakoitsijoiden kanssa, vaan päinvastoin täydentää kuviota sopivasti. ”Esimerkiksi lautasmuokkainta on toivottu maamiesseuran konekalustoon, mutta tälle työlle on alueella urakoitsijoita ja heidän taksansa jo lähellä vuokraushintaa, joka siitä pitäisi saada”, selvittää Erkkilä.

”Maamiesseuran koneiden kokoluokka ei myöskään ole urakointitasoa. Tätä rajoittaa esimerkiksi traktoreiden koko. Maamiesseuran koneet on tarkoitettu pääasiassa käytettäväksi alle 100 hevosvoiman traktoreilla, muutamia järeämpiä kylläkin joukkoon mahtuu.”

Säännöllisesti uutta

Maamiesseuran konekanta on kertynyt pitkäjänteisen yhteistyön avulla eikä sitä kasvateta yksittäisen tarpeen mukaan. Hankinnat on oltava harkittuja ja koneille on saatava riittävä käyttöaste hankintahintaa vastaan. Rakennuskonevuokraamot toimivat paremmin näiden yksittäisten tapausten kohdalla.

”Joka vuosi hankimme jotakin uutta, joskus pieniä koneita on uudistettu useitakin jonakin vuonna”, kertoo Erkkilä. ”Kerran vuodessa Lapuan maamiesseurat pitävät yhteisen palaverin. Siinä suunnitellaan ja kerrotaan suunnitelmista konehankintojen osalta, jotta naapurikylät eivät hankkisi aivan samoja koneita. Lapuallakin etäisyydet ovat sen verran pitkiä, että koneiden noutomatkat traktorilla tulevat kohtuuttomiksi, joten etäämmällä toisistaan olevien seurojen toisaalta kannattaa hankkia samanlaisiakin koneita, mutta mitään yhteishankintoja emme ole tehneet.”

”Usein käy niin, että parina ensimmäisenä vuonna ei uudella koneella ole paljoa käyttöä, sitten se tulee tutuksi ja sitä haetaan ahkerasti. Nyt keskitymme lähinnä vanhan konekannan uusintaan, ettei remontteja tulisi liikaa. Koneet suurenevat uusinnan yhteydessä, koska keskimääräinen traktorikokokin kasvaa vuosien myötä.”

”Viime syksynä tästä tehtiin uuden koneen ostopäätös poikkeuksellisen nopeasti, kun olkiäestä ei vielä kylällä ollut ja muutama seuralainen sitoutui käyttämään sitä. Aloite tuli onneksi ennen kuin kukaan ehti hankkia sellaisen itselleen. Samana vuonna ei vielä oltu tehty mitään suurta hankintaa, niin tämä onnistui”, iloitsee Erkkilä.

Konenäytökset

Erityisen vireää ei toiminta ole ollut muilla kuin konevuokrauksen tiimoilla. ”Ruiskutuskursseja ja typen mittausta meillä on ollut, mutta ne eivät ole oikein iskeneet. Meillä on tällä kylällä useampiakin seuroja, kuten nuorisoseura, urheiluseura, metsästysseura sekä maa- ja kotitalousnaiset. Ne järjestävät toimintaa omilla sektoreillaan”, kertoo Keskinen.

”Parhaiten olemme saaneet väkeä liikkeelle konenäytöksiin. Tällaiset tilaisuudet ovat oivia tapahtumia esitellä uutta konetta jäsenistölle. Mahdollisesti tällaisista tilaisuuksista tulee perinne, joka kokoaa viljelijöitä yhteen.”

Juha Kuusjärvi