Kustannustehokas metsänhoito – parempi kannattavuus ja enemmän puuta markkinoille

Juho Rantala luotsaa tutkijajoukkoaan Metlan viisivuotisessa Metsänhoidon kustannustehokkuuden ja laadun tutkimus- ja kehittämisohjelmassa. Ohjelman tavoitteena on edesauttaa metsänhoidon, etenkin metsänviljely- ja taimikonhoitotöiden, yksikkökustannusten kääntämisessä laskusuuntaan.

Metsätalouden kannattavuuden parantamisessa metsänhoidon kustannustehokkuus ja laatu ovat avainasemassa – oli puumarkkinatilanne millainen tahansa. Metsäteollisuuden puuhuolto ja siinä etenkin puun markkinoille tulo on noussut yhdeksi koko suomalaisen metsäklusterin kehitystä uhkaavaksi tekijäksi. Metsänhoidon kustannustehokkuuden parantaminen motivoi metsänomistajia tehokkaaseen puuntuotantoon ja myös puun myyntiin. Metsänhoidon kustannustehokkuutta voidaan parantaa paitsi nostamalla työn tuottavuutta myös oikeiden menetelmävalintojen kautta.

Ohjelman taustatekijöitä

Eri yhteyksissä, muun muassa Metsäalan Tulevaisuusfoorumin analyyseissa, on metsänhoidon kustannustehokkuuteen ja laatuun vaikuttavina tekijöinä tuotu esiin seuraavaa:

• Kasvava osa yksityisistä metsänomistajista vieraantuu metsätaloudesta ja puuntuotannossa tarvittavista toimenpiteistä.
• Metsätyövoiman määrä vähenee lähimmän viiden vuoden aikana.
• On paineita vähentää ja uudelleen kohdistaa julkista panostusta metsätalouteen.
• Puutavaran laatu on tärkeä kilpailutekijä.

Edellä mainittujen tulevaisuuskuvien mukaisesti metsänhoitotöihin liittyvässä tutkimus- ja kehittämistyössä on syytä painottaa metsänomistajien mielenkiinnon säilyttämistä metsätaloutensa harjoittamiseen, metsänhoitotöihin liittyvän liiketoiminnan kehittämistä sekä puuntuotannosta ja sen ympärille rakentuneesta liiketoiminnasta saatavissa olevien taloudellisten mahdollisuuksien hyödyntämistä.

Kustannustehokkuus aktivoi metsänhoitoon ja tuo puuta markkinoille
Metsänuudistamisen laadun seurantatutkimusten ja metsänkasvatuslaskelmien perusteella on pääteltävissä, että metsänhoitotöiden laadun tasoa nostamalla voidaan metsiemme puuntuotosta lisätä tulevaisuudessa ainakin 10 prosenttia.

Hakkuumahdollisuuksia voidaan lisätä nopeastikin, jos esimerkiksi metsien vuotuinen kasvatuslannoituspinta-ala nostettaan huippuvuosien tasolle eli noin 200 000 hehtaariin. Lisäksi esimerkiksi turvemaiden hakkuumahdollisuuksien on ennustettu jopa kaksinkertaistuvan seuraavan 15 vuoden aikana.

– Metsätalouden ja metsäsektorin tulevaisuus Suomessa ei kuitenkaan ole niinkään kiinni metsissämme kasvavan puumäärän lisäämisestä kuin puun saatavuudesta sitä tarvitsevan teollisuuden käyttöön. Metsäteollisuuden uusiutumiskyky ja investoinnit ovat riippuvaisia raaka-aineen saatavuudesta. Investoinnit taas pitävät yllä puun kysyntää, joka yhdessä metsänhoitotöiden kustannusten kanssa ratkaisee metsätalouden kannattavuuden, Rantala toteaa.

Kustannustehokkuuden parantaminen parantaa metsätalouden kannattavuutta ja aktivoi metsänomistajia tekemään metsänhoitotöitä, mikä näkyy edelleen metsiemme parempana puuntuotoksena. Usein kustannustehokkuuden parantumisella on myös työn laatua parantava vaikutus. Välillisesti nämä vaikutukset ulottuvat myös metsänomistajien puunmyyntikäyttäytymiseen.

Tuottavuuden nousu torjuu työvoimapulaa
Metsäalan työvoimapula on jo monin paikoin totta ja ennusteiden mukaan se pahenee 2010-luvulla. Metsäalan suorittavaan työhön hakeutuu entistä vähemmän nuoria. Myös metsänomistajien omatoimisesti tekemien metsätöiden määrä vähenee metsänomistajakunnan ikääntyessä ja kaupunkilaistuessa.

Metsänhoidon kustannustehokkuuden parantamisessa työn tuottavuuden parantaminen on avainasemassa. Työn tuottavuutta tehostamalla voidaan paitsi laskea kustannuksia myös tehdä samoilla työvoimaresursseilla suurempia työmääriä, joten sillä on metsätaloutta uhkaavaa työvoimapulaa torjuva vaikutus.

Kustannustehokkuus vaikuttaa välillisesti myös työvoiman saatavuuteen ja alalle hakeutumiseen, koska se osaltaan ylläpitää metsätalouden yleistä palkanmaksukykyä. Kustannustehokkuus on myös metsätalouden palveluita tuottavien yhteisöjen liiketoiminnallisen kannattavuuden tärkeä osatekijä.

Lähde: Metla