Uutiset

Yleinen

Kotimaisuus kohdallaan

Kotimaista terästä suomalaisin voimin jalostava Weckman Steel Oy kulminoituu vahvasti myös vierumäkeläiseksi toimijaksi. Yritys työllistää 150 henkilöä, joista kymmenkunta toimii Iisalmen toimipisteessä ohutlevyvalssauksessa. Loput 140 työskentelevät kaikki Vierumäellä, samassa paikassa missä yrityksen perustaja Pekka Weckman käynnisti liiketoiminnan 1950-luvun puolessa välissä.

Kyläsepän taidot omaava Pekka Weckman ”rakastui” jo tuolloin teräkseen ja suhde jatkuu edelleen, vaikkakin yritystä vetää tänä päivänä Pekan tytär Heli Alanko.

Weckmannin suku asettui Vierumäelle jo 1900-luvun alussa ja Pekka Weckman aloitteli traktorin perävaunujen valmistuksen siis jo 1950-luvulla Härkälän kylässä.

Tuolloin teräksestä ja materiaaleista yleensä oli pulaa, joten kärryjä tehtiin vanhoista kuorma-auton alustoista. Pekka on kyläseppä jo seitsemännessä sukupolvessa.

Tänä päivänä Heli Alangon poika jatkaa suvun kyläseppäperinnettä jo yhdeksännessä polvessa. Toiminta oli tyypillistä sen aikaista ”tuunausta”. Vähistä materiaaleista pyrittiin samaan aikaan mahdollisimman toimivia laitteita. Siinä kekseliäisyys ja kädentaidot kehittyivät. Yritystoiminta rekisteröitiin osakeyhtiöksi vuonna 1962 ja niihin aikoihin syntyi ensimmäinen niin sanotusti kokonaan omaa valmistetta oleva kärry.

Kuva: Weckman on lisännyt tuotteisiinsa uuden logon. Härkälän kylästä ja Härkälän tieltä tulevassa tuotteessa ei
voi olla muuta kuin härkälogo.

Varsinaisen piristysruiskeen toiminta sai, kun Kesko pyysi tarjousta 500 kappaleen erästä yksiakselisia peräkärryjä 1960-luvun lopulla. Pekka vastasi haasteeseen ja sarja toimitettiin asiakkaalle todella nopealla aikataululla. Töitä tehtiin lähes yötä päivää. Hyvin tehty työ synnytti luottamuksen ja Kesko tilasikin toisen 500 kappaleen erän melko pian. ”Siinä kohtaa voidaan todeta Weckmannin perävaunuista syntyneen teollinen tuote”, sanoo Weckman Steelin toimitusjohtaja Heli Alanko.

Tänä päivänä perävaunuja valmistuu tuhannen kappaleen vuosivauhdilla.”Parhaimpana vuonna on syntynyt 5600 yksiakselista kärryä. Se oli sitä 70-luvun vauhdikasta aikaa”, toteaa Alanko. Kotimaassa myynnistä ja jakelusta huolehtii K-Maatalous ja kärryt rullaavat suomalaisilla pelloilla Tuhdin nimellä.

Tuotannosta menee yli puolet vientiin. Kohdemaina ovat Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti. Vientiin kärryt menevät Weckman-nimellä. Norjassa on tiukimmat määräykset mitä perävaunuihin tulee.

Norjan vaatimus nelipyöräjarrullisten vaunujen määrättyyn hidastuvuuteen pitää valmistajat virkeinä. Norjaan menee paljon pieniä yksiakselisia kärryjä vaativan maaston johdosta. ”Pellot siellä ovat paikoitellen tosi jyrkissä paikoissa”, tuumaa Heli Alanko.

Kuva: Ruiskumaalattuna kärryn voi saada lähes minkä tahansa värisenä.

Peräkärrytuotannon vakiinnuttua, alkoi 60-luvun lopulla ohutlevytuotteiden valmistus. Aaltopellistä liikkeelle lähtenyt valssaus pitää nykyisin sisällään useiden eri profiilisten ja vielä useampiväristen katto- ja seinäpeltien tuotannon. Ohutlevytuotteista mainittakoon myös erilaiset kantavat profiilit ja HC-liittolaattalevyt. Hallien valmistus tuli kuvaan mukaan vuonna 1981.

Tarjolla on asiakkaan vaatimusten mukaisesti tuotettuja niin kylmiä kuin lämpimiä halleja konesuojiksi, varastoiksi ja vaikkapa ratsastusmaneeseiksi. Mainitsemisen arvoinen maneesi löytyy Hämeenlinnasta Aulangolta, joka pystytettiin parisen vuotta sitten. Se on kansainväliset kilpailumitat täyttävä maneesi.

Weckman käyttää tuotteissaan vain kotimaista terästä. SSAB toimittaa yritykselle tarvittavat teräsainekset. Vuodessa kuluu levymuodossa terästä noin 1800 tonnia ja muototeräkset vielä sen päälle. Weckman on pitkäaikainen Hardoxin käyttäjä ja muutama vuosi sitten SSAB valtuutti auditoinnin jälkeen, että Weckman saa käyttää kovempaa terästä sisältävissä tuotteissa ”HARDOX in my body” -merkintää.

Tarra löytyy kaikista maansiirtoperävaunuista. Niissä pohjalevy on kuuden tai kahdeksan millin Hardoxia kauttaaltaan sekä laidat neljän millin Hardoxia. Hardoxia on toki mahdollista käyttää muissakin kärryissä asiakkaan toiveiden mukaan.

Kuva: ”HARDOX in my body” –tarra kertoo, että
tuotteessa on käytetty Hardox-levyä.

Pekka Weckmanin aloittama teräksen käsittely jatkuu edelleen vahvana yrityksessä. Kaikki teräsleikkeet valmistetaan itse joko levyleikkurilla tai plasmaleikkurilla.

Särmäys ja hitsaus tehdään nykyisin pitkälti roboteilla. Silti hitsareille löytyy vielä runsaasti pideltävää. Robotitkaan eivät yllä joka paikkaan ja niille pitää ”kasata ruoka eteen” ennen kuin ne pystyvät toimimaan.

Perävaunutuotteet maalataan joko ruiskulla tai kastomaalauksena. Kastossa väri on aina tumman harmaa, kun ruiskumaalattuna voi värin valita vapaasti. Myös pulverimaalaus on käytössä.

Valmiit maalatut osat päätyvät kokoonpanoon, missä niistä kasataan valmiit tuotteet. Toki teräsosien lisäksi mukaan tulee paljon osto-osia, kuten akselit, sähköosat, jouset, hydrauliikkakomponentit ja niin edelleen.

Valmiit tuotteet käyvät läpi tarkastuksen ja toimintojen testauksen. Hydrauliset toiminnot testataan erillisen koneikon avulla ja kaikki valot tarkastetaan.

Tehokkaan tuotannon lisäksi Weckman panostaa vahvasti tuotekehitykseen. Palautetta saadaan paljon käyttäjiltä ja viranomaismääräykset työllistävät suunnittelun poikia.

Kuva: Talon vanhin robotti aloitti hommat jo 1980-luvun alussa ja ura jatkuu edelleen.

Uudet prototyyppivaiheessa olevat tuotteet testataan aina huolellisesti ennen lanseerausta. Lähiseudun maanviljelijä ja urakoitsija testaa kaikki uutuudet perusteellisesti. Siinä testataan todellisissa toiminnossa ja ajoittain ylikuormillakin miten teräs kestää.

Kotimainen teräs on taipunut Vierumäellä jo yli viisikymmentä vuotta ja tulee taipumaan jatkossakin. ”Teräs on meidän juttu”, päättää Heli Alanko.

Lue seuraavaksi