Kotimaista ruokaa arvostetaan edelleen

Ajatuspaja e2:n, MTK:n ja Maaseudun Sivistysliiton toteuttama tutkimus kertoo suomalaisten ruoka- ja maatalousnäkemyksistä kotimaisuuden, EU:n ja ympäristön näkökulmasta. Tarkastelussa on huomioitu mm, miten ikä, tulotaso, ammatti, koulutus ja puoluekanta selittävät mielipiteitä.

 Tammikuun lopussa julkaistu tutkimus perustuu n. 3900 suomalaisen vastauksiin. Aineiston on kerännyt Taloustutkimus Oy 26.8.-8.10.2013. Tutkimus sisältää vertailutietoa edellisvuodelta.

Kotimaista ruokaa ja alkuperä näkyviin

Tutkimus osoittaa, että suomalaiset arvostavat kotimaista ruokaa ja pitävät sitä turvallisena. Kotimaisen ruoantuotannon tulevaisuus halutaan turvata. Näkemykset ovat entisestään vahvistuneet vuoden aikana. Nyt yhdeksän kymmenestä arvioi, että kotimaista ruuantuotantoa tarvitaan.

Kotimaisen ruuan suosiota selittää esimerkiksi se, että valtaosa pitää kotimaisia juureksia ravintoarvoltaan parempina kuin riisiä ja pastaa. Suomalaiset toivovat, että raaka-aineiden alkuperä näkyisi eineksissä ja valmisruuissa.

Enemmistö on valmis maksamaan hieman enemmän perheviljelmillä tuotetusta ruuasta. Myös luomun suosio on varovaisessa kasvussa.

Maataloustuille hyväksyntää ja vahvempi ympäristöpainotus

Selkeä enemmistö arvioi, että maataloustukia tarvitaan, jotta viljelijät saavat toimeentulon

työstään. Ymmärrys tukia kohtaan on kasvanut edellisvuodesta. Valtaosa on kuitenkin sitä mieltä, että ympäristönsuojelun pitäisi olla nykyistä vahvemmin maataloustuen saamisen ehto koko EU:n alueelle.

Kaksi kolmesta on sitä mieltä, että maatalouden ravinnekierrätystä pitäisi kehittää edelleen, jotta päästöt pienenisivät. Myös eläinkuljetuksia pitäisi valvoa tiukemmin koko EU:n alueella.

Geenimuuntelu arveluttaa

Suomalaiset suhtautuvat hyvin varauksellisesti geenimuunteluun. Suomalaisista 16 prosenttia arvioi, että sillä voitaisiin ratkaista maailman ruokapula. Enemmistön mielestä geenimuuntelua hyödyntävään ruuantuotantoon sisältyy enemmän riskejä kuin perinteiseen tuotantoon.

Viljelijät ja nuoret erottuvat

Viljelijät painottavat muita voimakkaammin ja yhtenäisemmin kotimaisuutta ja osoittavat tuotanto-olosuhteiden ja alan normien tuntemusta – luonnollisestikin.

Suhtautumisessa ympäristötekojen lisäämiseen viljelijät jakautuvat kuitenkin kolmeen ryhmään: kutakuinkin kolmannes on puolesta, kolmannes vastaan ja kolmannes ei ota selkeää kantaa. Viljelijöillä on selvästi toisistaan poikkeavia näkemyksiä esimerkiksi ravinnekierrätyksestä, tukien vahvemmasta sitomisesta ympäristönsuojeluun ja luomusta.

Nuoret ja opiskelijat painottavat  keskimääräistä vähemmän ympäristöä ja eläinten hyvinvointia. Heillä on myös enemmän tietämättömyyttä ja varovaisuutta ottaa kantaa, mutta epätietoisuus on vähentynyt edellisvuodesta ja erot muihin suomalaisiin ovat kaventuneet selvästi. Esimerkiksi nuorista 80 prosenttia pitää suomalaista ruokaa turvallisempana kuin EU:n ulkopuolelta tulevaa ruokaa. Vuosi sitten näin arvioi 66 prosenttia nuorista.

Myös puoluekanta selittää näkemyseroja. Keskustan ja kristillisdemokraattien kannattajien näkemykset ovat kotimaisuuteen, viljelijöiden arkeen ja EU:hun liittyvissä asioissa hyvin samansuuntaiset kuin viljelijöillä. Keskustan ja Kd:n kannattajien ympäristöpainotus on kuitenkin voimakkaampi kuin viljelijöiden.

Vihreät erottuvat muita vahvemmilla ympäristönäkemyksillä. Samaa on nähtävissä myös vasemmistoliiton kannattajissa. Perussuomalaiset erottuvat EU-kriittisyydellä. Kokoomuksen ja Sdp:n kannattajat vastaavat moniin kysymyksiin kuten suomalaiset keskimäärin.

Naiset painottavat miehiä useammin laatua ja ympäristöä

Tutkimus osoittaa myös sukupuolten välisiä eroja. Naiset haluavat miehiä useammin alkuperätiedot eineksiin, tunnistavat juuresten ravintoarvot, aikovat valita luomutuotteita, haluavat lisää valvontaa eläinkuljetuksiin ja ovat valmiita maksamaan enemmän perheviljelmillä tuotetusta ruuasta.

Miehet arvioivat naisia useammin, että geenimanipulaatio voi ratkaista maailman ruokapulan, ja maataloustukien ansiosta ruoka on edullisempaa kaupoissa. Erot sukupuolten välillä eivät ole suuria, mutta ne ovat johdonmukaisia: naiset painottavat miehiä enemmän ympäristöarvoja ja ruuan laatua.

Johtavassa asemassa olevien kriittisyys maataloustukia kohtaan on kasvanut ja entistä suurempi osuus heistä arvioi viljelijöiden ansiotason korkeammaksi kuin palkansaajilla. Myös luomun suosio näyttää taittuvan johtavassa asemassa olevien joukossa.

Eläinten olosuhteet ja ympäristökuormitus vaikeita kysymyksiä

Kaiken kaikkiaan suomalaiset ottavat entistä vahvemmin kantaa ruokaan ja maatalouteen ja en osaa sanoa -vastausten määrä on vähentynyt viime vuodesta.

Vaikeita kysymyksiä on kuitenkin edelleen. Erityisen hankalaa on ottaa kantaa suomalaisen naudanlihan ympäristökuormitukseen ja eläinten olosuhteisiin lihantuotannossa. Myös viljelijöiden ansiotason arvioiminen on monelle vaikeaa, ja harvalla on käsitys maataloustukien vaikutuksesta kuluttajahintoihin. Viljelijöistäkin vain runsas puolet arvioi tukien laskevan ruuan hintaa kaupoissa.

TP