Kotieläintilallisen maansiirtoa

Kun konetöitä on lähdetty tekemään, on konetöihin palkattu myös työntekijä, Joni Kotiranta. Joni on yleensä se, joka ensisijaisesti tekee konetöitä urakoinnissa.

– Pari vuotta olen nyt ollut jatkuvassa työsuhteessa Petrillä töissä, Joni kertoo. Pääasiassa teen traktoritöitä, kuten tienhoitoa ja maanajoa. Mutta kun maatilalla on sesonki, osallistun myös niihin töihin. Kun ei ole traktoritöitä, tehdään huoltoja ja kaikkea muuta. Talvella pukataan lunta ja hiekoitetaan, Joni jatkaa.

– Seuraavana olen sitten tilan ulkopuolella urakoimassa minä ja veljeni on eniten keskittänyt maatilan asioihin, selventää Petri työnjakoa.

Tienhoitoa monella tavalla

Kun kalustoa on hankittu, se on suunniteltu maatilan ja urakoinnin tarpeisiin. Tilan ulkopuolella käydään urakoimassa tienhoitotöitä talvella, jossa asiakkaana on ollut pääasiassa YIT. Hoitoalueeseen kuuluu maantietä ja sitä pienempää kulkuväylää mökkiteihin saakka. Käytössä on siipiaurat, jotka on kytketty traktoreiden etulevyyn ja yhdessä traktorissa on alusterä. Sen verran paljon kesällä tulee muuta työtä alusterälle, että alusterää ei oteta pois. Kesällä tasoitetaan metsäteitä ja jos jollekin tielle viedään soraa, saadaan matto vielä tasoitettua.

Talvisin, kun tehdään lumitöitä, käytössä ovat nastat, jotka hieman helpottavat liikkumista liukkailla teillä. Suurin osa Ketojen hoitamasta alueesta on Lopen ja Karkkilan välimaastossa, mutta hoitoalueet ulottuvat myös Nummi- Pusulan ja Vihdin kuntien alueelle.

Lunta aurataan neljällä traktorilla. Käytännössä lunta ei siirretä vaan sitä ainoastaan aurataan. Hiekoitus työllistää myös paljon ja yksi traktori on sidottu talviaikaan hiekoitukseen kokonaan. Yleensä hiekoittamassa on kaksi, joskus jopa kolme traktoria. Käytössä ovat hinattavat Salon ja Reko- Koneen hiekoittimet, joita on kaksi.

Hiekoitusta tehdään periaatteessa enemmän kuin lumitöitä, kun hiekoituskertoja vain normaalitalvena tulee enemmän. Osa työajasta kuluu myös siirtymisiin, kun alueet eivät ole aivan yhtenäiset. Tie 54:llä käydään esimerkiksi parissa liittymässä kääntymässä.

– Mahdollisuutta useamman urakoitsijan yhteenliittymiin on myös pohdittu. Olemme yrittäneet saada isompia kokonaisuuksia aikaiseksi, jotta voisi rakentaa uudestaan hoitoalueet kaluston mukaan ja tulisi enemmän varmuutta mahdollisten konerikkojen varalle, pohtii Petri. Vaikka koneita on jo muutama töissä, saisi varakonekin olla.

Maansiirtoa valtatie 2:lla

Tie 2:lla Karkkilasta Poriin päin tehdään ohituskaistoja. Samaa tietä kunnostetaan myös Forssan alueella. Petrin kalusto on kuitenkin urakoimassa nimenomaan Karkkilan lähellä.

– Kyllähän nämä urakat pitäisi saada läheltä kotia, kun hoidettavana on myös maatila, perustelee Petri.

Tietyömaalla Petrin kalustoa ovat kaksi traktoria, kaksi maansiirtoperävaunua ja vesivaunu, jolla kastellaan herkästi pölyävää ajomaata. Tällä työmaalla maansiirrossa on yhteensä viisi traktoria ja perävaunua ja yksi kuorma-auto. Joskus kalustosta yksi poistuu ringistä, kun Petrin traktori lähtee kastelemaan.

Levennyksille ajettava tavara on hienoa hiekkaa, jolloin matto ei kanna kunnolla kuorma-autoa. Kuorma-autolla tavaraa ajetaan vain kantavampiin paikkoihin muualle. Myös työmaalla oleva telillinen traktorin perävaunu, jossa on kuorma-auton rengastus, jättää mattoon syvemmät jäljet.

Aloitettiin jo kesällä 2007

– Tässä urakassa pääurakoitsija on Skanska. Me olemme aliurakoitsijana töissä Tammelan Konekaivu Oy:llä, joka vastaa tämän pätkän maansiirrosta, kertoo Petri.

Maata on siirretty tällä erää vapusta lähtien. Viime vuoden kesällä työmaa käynnistyi, mutta ajo pysähtyi, kun ajomaan ottoon ei saatu jatko – lupaa valitusten vuoksi. Aivan tie 2:n varrella olevasta montusta uhkaa nytkin loppua tavara ennen kuin urakka on valmis. Urakoitsijan tarkoitus on saada kuutioita liikkumaan, mutta ongelmana on soran riittävyys.

Kuljetusmatkaa tie 2:lla kertyy reilun kilometrin verran, joten ajotyö ei liiemmälti liikennettä haittaa.

– Kuorma-autolla ajetaan tällaisilla työmailla yhtä monta kuormaa päivässä kuin traktorillakin, joten kuljetettava kuutiomäärä on jotakuinkin sama kaikilla. Ajonopeudesta ei tällaisilla työmailla tule kuorma-autolle mitään etua, vakuuttaa Petri.

Perävaunuja pääsääntöisesti lastataan kahdella kaivukoneella ja yksi kaivukone on vastaanottopäässä, johon ajetaan mattoa. Kuormauskalustoa kuuden yksikön siirto – kalustolle ja lyhyellä siirtomatkalle oli sopivasti. Yleensä odotusajat lastauksessa ja purussa ovat lyhyitä ja urakka etenee ripeästi.

– Loppuvaiheessa tässäkin urakassa on luultavasti kiire, vaikka nyt urakka etenee verkkaisesti. Viime syksynä olisi kyllä ollut aikaa, mutta kun ei ollut tavaraa, mitä tielle olisi ajettu, pahoittelee Petri.

Starkin perävaunu

Petrin käytössä on kaksi perävaunua. Starkin perävaunu maansiirtovaunu MV17 on oikeastaan niistä se maansiirtoon suunniteltu.

– Hankintaa suunniteltiin kyllä pitkään, mutta kyllähän toimiva rakenne ja 17 tonnin teli osaltaan ratkaisivat valinnan. Ja kun loppusuoralla oli kaksi vaunua, joista tämä oli vielä tonnin painavampi, päädyttiin sitten tähän. Vaikkei näitä töitä omamassalla tehdä, kertoo se kuitenkin siitä, että rakenteista on tehty lujia. Ainakaan materiaalia ei ole siinä säästetty, vakuuttaa Petri

– Perävaunua odotin noin kolme kuukautta ja vaunu tuli syksyllä. Starkin vaunu on vakaa ja tämä tulee esiin, kun kippi on pystyssä. Starkissa on käytössä Nurmen 22 tonnin parikippi. Tällä voi levittää kuorman matoksi kippi pystyssä, eikä heti tarvitse pelätä perävaunun kaatumista. Starkin vaunun on jämäkkää tekoa. Epätasaisessa maastossa toisella perävaunullamme mattolevitykseen ei kannata ryhtyä, Petri mainitsee.

Kokonaisuus perävaunuissa miellytti. Lavan laidat ja pohjat ovat hardoxia, ainevahvuutena pohjassa on 8 -millinen levy ja seinässä 4 -millinen. Kun vaunussa on aisajousitus, jää pomppinen pois. Kun kuorma on ollut täynnä mursketta, aisan jousitus on ollut puolessa joustonvarasta. Pysähtymisestä huolehtivat jarrut molemmilla akseleilla, joista taka-akselin jarrut ovat lisävarusteena. Ja kun lava on 10 kuutiota, ei tätä tavaraa tarvitse ottaa edes tasalaitaan, kun kantavuus on jo koetuksella. Kun perävaunu tilattiin, siihen haluttiin hieman kapeammat renkaat.

– Niiden toimitus kuitenkin viivästyi ja alle laitettiin leveämmät 710 -milliset kumit, kun niistä lopulta päästiin sopimukseen. Tällaisissa töissä leveämmistä renkaista on hyötyä. Kapeilla metsäteillä, jossa kivet ovat lähellä, saattaa tulla yllätyksiä. Yhden renkaan jouduin jo kyljestä poistamaan, muistelee Petri.

JD veturina

Kyllähän meillä kotonakin töitä on, mutta jotta parempaan kalustoon voi investoida, pitää olla myös muita töitä. Töitä on syytä haalia sieltä sun täältä, jotta ei seistä ainoastaan yhden jalan varassa. Monialai – suus toki tuo mukanaan haasteita, mutta samalla mielekkyyttäkin töihin.

Ja jos ajattelee kalustoa yleensä, niin kyllähän tällainen maansiirto- ja tienhoito – urakointi talvella meille sopivat. Kun kalustoa hankitaan, sen ominaisuuksia painotetaan sitten tänne urakoinnin puolelle. Pääasiallisesti urakointikäytössä on John Deeren 7530 Premium, jossa on portaaton vaihteisto.

– ”Jos investointi tehtäisiin vain maatilalle, niin olisihan tämä kalusto pienempää ja vanhempaa. Mutta kun tehdään urakointia, saadaan paremmat ominaisuudet traktorissa myös maatilan käyttöön”, toteaa Petri.

Vahva veturi

Portaattomalla vaihteistolla on kätevä tehdä oikeastaan mitä tahansa töitä.

– Olen kyllä pitänyt portaattomasta vaihteistosta, vaikka sen hankinta pelkästään maatalouskäyttöön ei ehkä tulisi kyseeseen. Erityisen kätevä se on alusterän kanssa, kun voi keskittyä työn tekoon. Tämä on kyllä ollut maansiirtourakoissa luonteva traktori, kun sitä ei ajossa huomaa onko tavaraa kyydissä 15 vai 20 tonnia, vakuuttaa Petri.

– Ja kyllähän sen loppupäivästä huomaa, että sitä vain jaksaa tehdä pidempään hommia, kun ei tarvitse keskittyä vaihtamiseen. Kun tältä työmaalta illalla lähdetään, pitäisi lähteä vielä tekemään kasvinsuojeluruiskutuksia. Ja siinä jaksaminen sitten taas punnitaan, perustelee Petri.

Ruiskutettavaa kertyy omista pelloista vuodessa noin 200 hehtaaria ja satakunta vielä urakoituna. Traktori on tullut käyttöön vuodenvaihteessa ja tunteja kesäkuun puoleenväliin on kertynyt noin 700.

– Talvella tunteja piti tulla kyllä enemmän, mutta kun aurattavaa ei vain ollut, pahoittelee Petri.

Kun traktorilla tehdään hiekoitusta, tiukimmat paikat ovat kaksi mäkeä. Kun niitä hiekoitetaan, nopeus ei saisi laskea alle 20 kilometrin tunnissa, muuten alkaa traktori lyödä tyhjää.

Päivämaksuilla

Kun tavaraa siirretään, pidän tankissa kuitenkin moottoripolttoöljyn. Päivämaksut maksetaan viikoksi eteenpäin, jotta ne tulee hoidettua. Siinä saa jäädä vaikka yksi päivä joskus väliinkin, jolloin maksua ei olisi tarvinnut maksaa eikä harmita.

Liikenneluvan edellyttämän kurssin Petri kävi viime keväänä Huittisissa ja sai sitten liikenneluvan. Ja hetihän liikennelupa käyttöön tuli, kun tämä urakka aloitettiin.

Kasvavia polttoainekustannuksia

– Polttoainekustannus on nykyään raju ja taksoja pitäisi saada nousemaan kustannuksien kohoamista vastaavasti.

– Tarjouksia pitää kuitenkin jättää. Yhä useammin tarjous sisältää perusaurauskerrat, jotta tarjous yleensä kannattaa jättää. Muuten pohja on urakoitsijalta pois, Petri pohtii.

Kun talvitöihin laaditaan indeksiehtoja, on maanrakennusalan indeksi hieman hankala verrokki. Nytkin kaluston hinnat ja polttoaineet ovat nousussa, mutta niiden painoarvo on aika pieni.

Lumiurakka on siinä mielessä vielä hankalaa hommaa, että jostain syystä työt pakkaa – vat olemaan viikonloppuisin ja öisin. Koko talven joutuu kuitenkin olemaan toinen jalka jo oven välissä, kun on sitoutunut urakkaan, lupaa Petri.

Tili säännöllisesti

Tämä työmaa on siitä luonteva, että tili tulee silloin kun sen pitäisi. Jossain työmailla, maksut ovat viivästyneet ja onpa jollain työmailla jotkut aliurakoitsijoista jääneet ilman rahojaankin. Jos eivät tilit tule ajoissa, on sitten parempi pysäyttää työntekokin, koska kustannuksia tulee joka tapauksessa, pohtii Petri.