Koneyrittäjien liiton edunvalvontaa – ajokorttiasioita, sopimuksia

Liikennetraktorisäännökset ovat olleet selvityksen alla jo pidempään ja näissä keskusteluissa on esillä olleet myös ajokorttikysymykset. Viimeisimmän, ajokorttiuudistusta koskevan lausunnon Kone­yrittäjät toimittivat kesäkuun alussa. Nyt valmistelu alkaa olla loppusuoralla, mutta uudistuksen täytäntöönpanon aikataulusta ei ole aivan tarkkaa tietoa. Tavoitteena on, että säännökset astuisivat voimaan 2013 alusta.

Hyvä uudistus

– Ajokorttiuudistus on hyvä tehdä, koska yhä useampi traktori on kuitenkin liikennetraktoriksi varusteltu, Matti muistuttaa. Liikennetraktorilla ajavalla edellytetään olevan C- kortti, joka on tuonut aikoinaan Suomelle kotikutoiseen ongelman. C-kortin saamisen tiukennus pahentaa tätä ongelmaa ja nyt tällä tietoa se korjataan kotikutoisella ratkaisulla. Järki on voittamassa tässä asiassa, Matti toteaa.
C-korttiinhan edellytetään ammattipätevyyskuviota, jonka pitäisi olla täysimääräisesti käytössä vuonna 2014. Ammattipätevyyden täydennys pitää hankkia viiden vuoden välein. C-kortin ikärajaa ollaan nostamassa 21 ikävuoteen.
– Jos asiaa ajatellaan aidosti, niin C-korttihan ei kerro mitään traktorin ajotaidosta eikä nämä kaksi ajoneuvotyyppiä liity mitenkään toisiinsa. Kuorma-auto ja traktori ovat aivan eri liikennevälineitä ja maataloustraktori on lähempänä liikennetraktoria, Matti muistuttaa.

Uudet kuviot 2013

– Kun T-kortti on suoritettu, siihen täydennykseksi suoritetaan sitten LT-kortti. Pohjana saattaa olla myös moottoripyöräkortti ajokokeineen.
– Jos LT-korttia suoritetaan T-kortin jatkona, eikä käsittelykoetta ole vielä tarvinnut suorittaa, luonnollista olisi suorittaa käsittelykoe tavallisella maataloustraktorilla, Matti pohtii. LT-kortin suorittavalla saattaa olla myös henkilöautokortti, jolloin käsittelykoe on jo kerran suoritettu. Autokouluilla ei traktoreita ole ja koomista olisi sekin, että ajokokelaan kotoa joku ajaa liikennetraktorin käsittelykokeen suorituspaikalla, tämän jälkeen tehdään käsittelykoe ja taas joku ajaa liikennetraktorin kotiin, kun kokelas itse voisi homman hoitaa maataloustraktorilla, Matti pohtii.
Ajoharjoittelua kokelas on traktorilla joka tapauksessa saanut 15–18 -vuotiaana maataloustraktorilla tiellä, liikennetraktorilla maatalouskäytössä, tai nuorempanakin pellolla tai suljetulla alueella.

Ehkä ilman kirjallista koetta

– Kun LT-luokan korttia tarvitsevalla pohjalla on T, A1 tai B-luokan kortti kirjallinen osuushan on oikeastaan jo suoritettu, jotta traktorilla selvitään liikenteessä. Kyse on oikeastaan enää siitä, miten kyseinen henkilö selviää traktorilla liikenteessä, Matti pohtii.
Matti jatkaa, että ainakin Koneyrittäjien liiton näkemyksen mukaan tuo LT-kortti pitäisi saada näissä tapauksissa pelkällä käsittelykokeella.

Sopimuksiin varauma

– Nyt kun tehdään sopimuksia vaikka lumiurakoista olisi hyvä kirjata varauma polttoaineen hinnan muutoksista ja etenkin vuodenvaihteessa. Tällöin polttoaineisiin ollaan lisäämässä valmisteveron korotus, 7,35 senttiä, Matti muistuttaa.
– Nyt myös lämmityskäyttöön ollaan ohjaamassa vähärikkistä moottoripolttoöljyä, sillä sen valmistevero on jäämässä 2,65 senttiä litralta alle tavallisen polttoöljyn valmisteveron. Työkonepuoli on jäämässä uudistuksessa maksumieheksi, ja kyse on useista miljoonista euroista vuositasolla. Maataloudessahan valmisteveron palautusjärjestelmä on käytössä ja periaatteessa samanlainen järjestelmä voisi olla käytössä urakoitsijoillakin, Matti pohtii.
Nämä ovat sellaisia asioita, joihin on hyvä varautua, koska jälkikäteen urakkahintojen korotusten saaminen hintoihin on vaikeaa ilman mainintoja sopimusteksteissä. Etenkin niillä aloilla, joissa polttoaineen kulutus on suurta, kuten turvesuolla, polttoaineen hinnanmuutoksilla on nopea vaikutus kannattavuuteen.

Taloyhtiöiden hallintoon joustavuutta

Ensi talvestahan saattaa tulla taas runsasluminen ja siihen olisi taloyhtiöissä syytä varautua. Viime talven laskuja oli pitkään maksamatta, kun kerätyt yhtiövastikkeet eivät ehkä riittäneet lumenpudotus ja aurauslaskujen maksuun.
– Tässä taloyhtiöissä voisi ottaa käytännön, että hallitus voi päättää, että kerätään ylimääräinen vastike tai jätetään kuukauden vastike keräämättä riippuen siitä, millaisia kustannuksia yhtiölle kertyy vuoden mittaan, Matti pohtii.
Lämmitys- ja aurauslaskut on kuitenkin maksettava ja urakoitsijan tehtävä ei ole olla taloyhtiön rahoittajana. Siihen on olemassa pankit.

Lisää kunnossapitoa

– Nythän haja-asutusalueiden jätevesijärjestelmiä ollaan rakentelemassa kiihtyvällä tahdilla. Mielenkiinnolla olemme seuranneet, mihin kunnissa kunnossapitomarkkina on oikein menossa, kun 70 -luvulla ja aiemmin rakennetut vesi- ja viemäriverkostot tulevat tiensä päähän, Matti pohtii.
Tähän mennessähän on vain rakennettu uusia ja kohta alkaa vanhojen korjaaminen, Matti jatkaa. Siinä on luultavasti kasvava markkina odottamassa traktori- ja kaivukoneurakoitsijoita.   

www.koneyrittajat.fi