Uutiset
Koneyrittäjät – ensiharvennusten verovapaus ei saa kannustaa laiminlyönteihin
Tämä kannustaa metsänomistajia tekemään metsissään tarpeelliset hakkuutyön laatua, työturvallisuutta ja tuottavuutta parantavat toimet ennen puunkorjuuta, sanoo Koneyrittäjien liiton metsävaliokunnan puheenjohtaja Simo Kuittinen.
Ensiharvennusten puunmyyntitulojen verovapaus on ideana hyvä keino vauhdittaa puukauppaa. Se vain pitää saada nopeasti voimaan, koska nyt odotellaan ja puukauppa on liian vähäistä, Kuittinen vaatii.
Verovapautta ja sen ehtoja valmisteltaessa tulee tarkastelukulman olla veroasioita laajempi. Verovapausasia nousi esille Esko Ahon johtamasta työryhmästä. Puukaupan ohella toinen ryöryhmän esittämä suuri huolenaihe oli työvoiman riittävyys. Siksi verotusta muutettaessa pitää huomioida muutoksen työvoimavaikutukset.
– Verovapaus ensiharvennuksista tulevalle puunmyyntitulolle varmasti lisää puukauppaa ja siten koneyritysten ja työntekijöiden kysyntää. Yhtä varmaa on, että ilman erityisehtoja verovapaus suuntaa hakkuita liikaa kohteisiin, joissa työskentelyolot metsänhoidon laiminlyöntien takia ovat keskimääräistä kehnommat. Näillä kohteilla työturvallisuus heikkenee, korjuun laatu huononee, työn tuottavuus alenee, työn kannattavuus laskee ja työvoimatarve kasvaa (= työvoimapula pahenee). Lopputuloksena puukauppa kenties vilkastuisi, mutta olosuhteista johtuvan suuremman resurssitarpeen takia puuta liikkuisi aiempaa vähemmän ja puhe työvoimapulasta vain yltyisi, Simo Kuittinen väittää.
Jotta verovapausmalli toimisi haluttuun suuntaan, tulisi siinä huomioida seuraavia asioita: 1) Verovapauden ehtona tulee olla työtä haittaavan alikasvoksen ennakkoraivaus ja 2)Ennakkoraivauksesta on voitava tehdä metsänomistajan verotuksessa kuluvähennys joka tapauksessa.
– Ennakkoraivaukset pitäisi tehdä hyvissä ajoin ennen hakkuuta, jotta siitä saataisiin paras hyöty. Tällöin se on nimenomaan metsänomistajan tekemää/teettämää työtä. Näin edistämme myös sitä, että puunkorjuuseen käytettävät henkilö- ja koneresurssit riittävät paremmin. Ennakkoraivaukset tulee nähdä etenkin metsätalouden työtä tehostavana ja työturvallisuutta parantavana ja osin metsänhoidollisenakin toimenpiteenä eikä niinkään tulonhankkimiskuluna, Kuittinen sanoo.
– Verovapautta mietittäessä ongelmaksi tulee, miten määritetään ensiharvennus. Asiasta ei saa tehdä liian vaikeaa. Ensiharvennuksen määrittelyksi riittää se, että se on käsiteltävän metsän kiertoajan aikana tehtävä ensimmäinen kaupallinen hakkuu. Hakattavan tai jäävän puuston rinnankorkeusläpimitan rajoja ei erityisesti tarvita. Näin mukaan mahtuisivat nekin unohtuneet kohteet, jotka ovat kenties ehtineet kasvaa kohtuullisen järeiksi. Niistä kohteista kertymät olisivat kohtuullisen suuret, Kuittinen sanoo.
– Verovapauden ajanjakson pitää olla riittävän pitkä, jotta sillä saavutettaisiin merkittäviä vaikutuksia. Koneyrittäjien mielestä verovapauden myöntäminen tulisi olla toistaiseksi jatkuvaa tai vähintään 5 vuoden ajalle.
– Verovapaudesta puhuttaessa on väläytelty sitä, että sama kohde ei voisi saada verovapautta ja kemera-tukia. Tällainen poissulkevuus ei saa olla kovin ehdoton, Kuittinen toteaa.
– Jos verovapaudelle ei aseteta ehtoja tehdä työoloja parantavia ennakkoraivauksia tai muita töitä, ehdotamme koko verovapaudesta luopumista. Silloin aiheutetaan vähemmän haittoja käytännön työelämälle, Simo Kuittinen ehdottaa.