Uutiset

Yleinen

Koneyrittäjät – ensiharvennusten monipuolinen kehittäminen välttämätöntä

Koneyrittäjien laatima harvennusten kannattavuuden parantamiseen tähtäävä ohjelma pitää sisällään seitsemän toimenpidekokonaisuutta. Ne ovat

1. Puunkorjuutyötä haittaavan alikasvoksen raivaaminen leimikoissa

2. Puuston kasvatus riittävän järeäksi ennen hakkuuta

3. Ympärivuotisen puunkorjuun lisääminen

4. Työntekijöiden (koneenkuljettajien) ammattitaidosta huolehtiminen

5. Puunkorjuun hinnoittelun epäkohtien korjaaminen

6. Taimikonhoito ajallaan

7. Harvennuskaluston kaluston kehittäminen

Ohjelman toteutuksessa riittää tehtävää kaikille – koneyrityksille, metsänomistajille, metsänhoitoyhdistyksille, metsäteollisuudelle, kouluille ja konevalmistajille. Yrittäjän aloitteellisuus on oleellista, mutta koneyritykset eivät aina voi vaikuttaa toimintaympäristöönsä, vaan yhteistyöhön on osallistuttava myös muiden toimijoiden, mikäli halutaan huolehtia kilpailukykyisestä puunkorjuusta harvennushakkuissa. Pienetkin edistysaskeleet harvennusten toimintaedellytysten parantamisessa yhdessä tuotavat merkittäviä etuja, Simo Jaakkola sanoi.
Helpoin keino harvennusten kannattavuuden parantamiseksi olisi tietenkin nostaa urakoinnin hintoja riittävästi. Sen yrittäjät joutuvat tekemään ja sitä enemmän pitää hintoja korottaa, mitä vähemmän tehdään muita parantavia toimenpiteitä. Parantavat toimenpiteet tähtäävät siis tehokkuuden lisäämiseen ja sitä kautta kannattavuuden ja samalla kilpailukykymme parantamiseen. Tämä on syynä toimenpidekokonaisuuden laatimiseen, Jaakkola sanoi.

Seitsemän kohdan perustelut

Työtä haittaavan alikasvoksen raivaaminen sopivasti ennen hakkuuta nostaa merkittävästi puunkorjuutyön tuottavuutta, parantaa työn laatua sekä lisää työturvallisuutta. Kallis hakkuukone ei ole oikea raivaustyöväline. Sitä varten on tehty raivaussaha.
Puuston kasvattaminen riittävän suureksi ennen harvennushakkuuta parantaa tuoreen väitöskirjatutkimuksen mukaan metsänomistajan ensiharvennuksesta saamaa tulosta merkittävästi. Samalla lisätään edellytyksiä korkeampaan tuottavuuteen puunkorjuussa. Puunkorjuun hinnoittelu on kytketty hakattavien puiden kokoon. Mitä suurempaa puusto on, sitä halvempaa on puunkorjuu. Oikeanlaisesta hakkuun lykkäämisestä hyötyvät kaikki.
Ympärivuotinen puunkorjuu tasaa ja samalla tehostaa kone- ja henkilöresurssien vuositason käyttöä verrattuna menneeseen aikaan, jolloin hakkuu on hyvin talvipainotteista. Kannattavan toiminnan edellytykset paranevat ja samalla mahdollisuudet työllistää työntekijät ympäri vuoden. Pitkällä aikavälillä tämä parantaa alan mahdollisuuksia kilpailla osaavasta työvoimasta
Työntekijöiden väliset osaamis- ja tuottavuuserot ovat metsäkonetyössä erittäin suuret. Kouluttamalla, tekniikkaa kehittämällä, toimintatapoja hiomalla, työnopastuksella ja muilla toimenpiteillä tulisi etenkin tuottavuudessa heikoimpien kuljettajien tasoa saada nostettua ja työntekijöiden välisiä tuottavuuseroja pienennettyä. Näin vaikutettaisiin tuttavuuteen, kannattavuuteen, työn laatuun ja myös työntekijätarpeeseen positiivisella tavalla.
Puunkorjuussa koneellistaminen aloitettiin uudistushakkuista. Harvennuksien koneellistaminen eteni pikku hiljaa ja alalla yleistyi harvennusten teko uudistushakkuiden siivellä mielestämme liian halvalla. Nyt kun harvennuksista tulee merkittävä osa yritysten liikevaihdosta, olisi erittäin tärkeää, että harvennusten hinnoittelu olisi kannattavan toiminnan edellyttämällä tasolla. Yrittäjillä ei ole nyt muuta vaihtoehtoa kuin tehdä hintojen korotuksia taatakseen terveen yritystoiminnan mahdollisuudet. Hintavääristymän korjaus on välttämätön. Vääristymä on sitä suurempi, mitä vähemmän kiinnitetään tuottavuuden kehittämistoimiin huomiota.
Taimikonhoitoon panostaminen tuottaa tuloksia harvennushakkuissa vasta pitkähkön ajan kuluttua, mutta se ei ole syy jättää asia huomiotta. Oikein suoritetulla ja oikea-aikaisella taimikonhoidolla turvataan kustannustehokkaimmin tulevaisuuden hakkuiden kannattavuus ja puunkorjuun työolosuhteiden paraneminen. Hyötyjiä ovat niin metsänomistajat, teollisuus kuin yrittäjätkin.
Etenemällä kaikissa kehittämiskohteissa pieninkin askelin voimme saavuttaa merkittävää paranemista harvennushakkuiden kannattavuudessa, Simo Jaakkola sanoi

Lisätietoja
Simo Jaakkola, varatoimitusjohtaja, Koneyrittäjien liitto, 040-900 9414

Koneyrittäjien liitto on noin 2500:n energia-, maarakennus- ja metsäalan koneyrittäjän valtakunnallinen yrittäjä- ja työnantajajärjestö. Lisätietoja: www.koneyrittajat.fi

Lue seuraavaksi