Uutiset

Yleinen

Kire-esimuokkaaja palaa markkinoille

Kire -esimuokkaajan rakenne poikkeaa muista markkinoilla olevista tuotteista toimintaperiaatteeltaan. Runkorakenne muistuttaa lähinnä tasausäestä, mutta terien muotoilu ja suuri paino mahdollistavat muokkaajan käytön myös kylvömuokkaukseen. Vaatimuksena on vain pellon esikäsittely kevytmuokkaamalla, kultivoimalla tai kyntämällä. Sänkimuokkaukseen muokkaaja ei sovellu.

Kiren muokkausteho perustuu poikkeukselliseen terien muotoiluun ja sijoitteluun. Terän viisto etureuna murskaa olkimassan ja kokkareet tehokkaasti ja siipimäisen terän alareuna on taivutettu veistäväksi ja maahakuiseksi. Yksi terä leikkaa 80 millimetrin kaistan tasaista pohjaa ja nostaa pintaan murukerroksen siemenen multaamiseksi.

Terät on sijoitettu neljään teräpalkkiin 320 millimetrin välein, jolloin peräkkäiset terät käsittelevät kylvöalustan pohjan koko työleveydeltä. Peräkkäisten teräpalkkien siivet siirtävät maata vastakkaisiin suuntiin ja kokkareet joutuvat useamman terän muokkaamiksi ennen loppusilauksen tekevää takalataa. Suuri teräväli tekee rakenteesta tukkeutumattoman ja antaa kiville tilaa väistää terää.

Lovellinen takalata on raskas ja se on ripustettu pitkien kannatinvarsien varaan, jolloin tasaava vaikutus on paras mahdollinen. Edellä kulkevan maamassan kasvaessa liian suureksi, kevenee lata automaattisesti ja päästää altaan enemmän maata.

Tehokas muokkaaja

Valmisteltaessa esimuokkaajalla peltoa kylvökuntoon, riittää suora- ja jyrsinkylvökoneille yksi ajokerta ja toisella ajokerralla saadaan valmis kylvöalusta perinteisellekin kylvökoneelle. ”Esimuokkaajan muokkaustehon kannalta tärkeintä on oikean ajotekniikan omaksuminen. Ajosuunta pitää olla sopivasti viisto kultivaattorin tai kevytmuokkaajan jälkeen, ei missään nimessä kyntösuuntaan”, sanoo Seppo Kuisma.

Seppo Kuisman mukaan esimuokkaajan ominaisuudet pääsevät erityisen hyvin oikeuksiinsa märän syksyn jälkeisten epätasaisuuksien tasoittajana ja toisaalta kuivina keväinä orastuvuuden varmistajana. Syksyllä urille sotketuilla jäykillä mailla normaali tasaus­äes ottaa harjanteiden pinnasta toivottoman ohuen kerroksen ja ajokertoja tarvitaan useita. Esimuokkaajan siivet tunkeutuvat muotonsa ja suuren painon pakottamina palteeseen ja hajottavat sen jälkilatan tasoitettavaksi. ”Kuivat, kovat kokkareet hajoavat esimuokkaajalla jopa paremmin kuin tasojyrsimellä”, vakuuttaa Kuisma.

Siipien irrottama maamassa leviää aiempaa järeämmällä takalatalla kuoppiin tehokkaasti. Useammista ajokerroista huolimatta pinta ei jauhaannu liian hienoksi, koska siivet eivät heitä maata ylöspäin joustopiikin tapaan. Mururakenne säilyy ja kasvualusta pysyy kosteana.

Kuivina keväinä esimuokkaajan avulla on päästy erinomaisiin tuloksiin orastuvuudessa. Rakenteensa ansiosta muokkaajan siivet kulkevat tarkasti asetetussa syvyydessä ja veistävät kylvösyvyyteen tasaisen pohjan, joka säilyttää sateiden antaman kosteuden ja hidastaa maan kuivumista syvemmältä. Kasvi saa tarvitsemansa kosteuden, kunnes juuret tunkeutuvat riittävän syvälle.

Kuisma kertoo käyttäjien tekemistä kokeista, joissa osa lohkosta on muokattu perinteisesti joustopiikkiäkeellä ja osa esimuokkaajalla. Kun sama lohko on kylvetty poikittain, on saatu taatusti vertailukelpoinen kenttäkoe, jonka tuloksia pystyy arvioimaan paljaalla silmälläkin. ”Orastuvuus on varsinkin kuivina keväinä huomattavasti nopeampaa ja tasaisempaa esimuokkaajan eduksi.”

Parannettu rakenne

Esimuokkaajaa valmistetaan kahta työleveyttä, 6,3 ja 8,2 metriä. Vastaavat työpainot ovat noin 1 600 ja 2 000 kiloa, joten rautaa on rungossa käytetty reilusti. Aiemmasta mallista vahvistetulla teräpalkin rakenteella saavutetaan aiempaa suurempi vääntöjäykkyys palkille, johon kohdistuu suuri rasitus terän osuessa esteeseen.

Toinen parannus on tehty terien kiinnitykseen. Terät on kiinnitetty kaksi tai kolme terää yhdistävän L-profiiliin, joka on kiinnitetty runkoon pulteilla. Näin vaurioituneet tai kuluneet terät voidaan vaihtaa useamman terän elementteinä käden käänteessä. Vanhassa mallissa vastaava osa oli kiinnitetty runkoon hitsaamalla, mikä vaikeutti terien vaihtamista.

Kannatinpyöriä on neljä ja niiden avulla voidaan säätää työsyvyyttä portaattomasti. Säätö tapahtuu veivillä, joka lukitaan paikalleen sokalla. ”Syvyyssäätö kalibroidaan veivaamalla kovalla tasaisella alustalla kaikki pyörät samalle korkeudelle, jonka jälkeen pellolla tehtävissä säädöissä kierretään kaikkia kampia yhtä monta kierrosta. Hydraulisäätöä kokeiltiin joskus, mutta siitä luovuttiin turhana. Säätöjä muutetaan käytännössä harvoin ja veiveillä se käy nopeasti.” Toteaa Kuisma.

Suuret kuljetuspyörät nousevat ja laskevat yhdellä sylinterillä. Onnistuneen rakenteen ansiosta pyörien liikerata on suuri ja pyörät nousevat reilusti ylös työasennossa ja toisaalta niillä saadaan nostettua muokkainta riittävästi pehmeiköissä ja siirtoajon aikana.

Vetoaisa poikkeaa tavanomaisesta jäykästä rakenteesta. Vetoaisa on kiinnitetty vetovarsiin kytkettävään vetokarttuun perinteisesti tapilla, mutta muokkaimen puoleisessa päässä Kire eroaa muista edukseen. Vetoaisa on kiinnitetty muokkaimeen tapeilla, joten aisa on vapaasti kelluva. Liikettä rajoitetaan vetoaisan jatkeelle sijoitetulla säätöruuvilla, joka vastaa muokkaimen runkoon vetovarsia nostettaessa.

Kire-esimuokkaajia on saatavissa vielä tulevan kevään kylvöille. Lisätietoja saa Seppo Kuisma Oy:n nettisi­vuil­ta
www.seppokuismaoy.fi

Lue seuraavaksi