Kasvinsuojelun haasteita

Puutarhan pumppuruiskulla rutontorjunta tuntui puuhastelulta. Viimeinen, positiivinen niitti oli, kun eräs ammattiviljelijä totesi leikkisästi että, ”Kannattaisi luvata oikeastaan vaikka kaikille alueen kotitarveviljelijöille perunat ilmaiseksi. Kotitarveperunamaat kun erityisesti ylläpitävät ruttoitiökantaa”.

Kosteana ja tuulisena vuonna itiöt leviävät nopeasti jälleen kasvustoihin, joista rutto on juuri torjuttu ja taas pitää ruiskuttaa. Kotitarveviljely ilman asianmukaista kasvinsuojelua lisää siis ammattilaisten ruiskutuskertoja. Päätimme olla lisäämättä ammattilaisten kustannuksia ja työmäärää omalla puuhastelullamme ja lopetimme perunan kotitarveviljelyn kertaheitolla.

Alue kerrallaan

Perunaruton, kirppojen, rapsikuoriaisten ja ylipäätään tuhoeläinten torjunnassa pitäisi päästä yht´aikaisuuteen. Kun jollain alueella tietyllä pellolla on havaittu ongelmia, pitäisi kaikki lähiseudun pellot ruiskuttaa samanaikaisesti. Tällöin ehkä vielä naapurin pellolla tuskin silmin havaittava, vähäinen ongelma ei saa jatkoaikaa, josta ”haitta” taas leviää kasvustoihin, jotka ovat kertaalleen torjuttu.

Kilpailunrajoitusta ja ympäristönsuojelua

Yrittäjien kesken myyjinä tai ostajina hintojen sopiminen, siis hintakartelli, on lain mukaan kielletty. Jos alueen yrittäjät sopivat keskenään, että vaikka kirppa- tai kuoriaisruiskutukset tehdään samaan aikaan, se ei ole kilpailunrajoituslain vastaista. Perunarutolla, kirpoilla ja kuoriaisilla ei ole valitusoikeutta.

Hyödyt samanaikaisista torjuntatoimista ovat taloudellisia. Torjunta-aineita kuluu vähemmän, peltoa tallataan vähemmän ja työaikaa kasvinsuojeluun kuluu vähemmän.
Edut ovat myös ympäristönsuojelullisia. Tämän asian eteenpäinviemiseen maatalous- ja ympäristöviranomaiset eivät ole muuten vielä tarttuneet. Urakointi Uutisissa ei ole enemmälti otettu kantaa harjoitettavaan maatalouspolitiikkaan, mutta kannan nyt korteni kekoon maatalouspolitiikan sillisalaattiin. Tässä voisi olla seuraaviin neuvotteluihin jälleen yksi lisätoimenpide-ehdotus: Sitoutuminen yht´aikaisiin kasvinsuojelutöihin.

Tehokas ruiskutus

Jotta kasvinsuojelua voitaisiin tehdä tehokkaasti, edellytetään oikeastaan erityisesti kolmen asian olevan kunnossa: tehoaineet, ruiskutuskalusto ja vesihuolto. Lisäksi toki ”ilmasto-olosuhteiden” pitää olla suotuisat.

Vesihuolto kannattaa laittaa kuntoon, jotta kasvinsuojelua tarvittaessa sopivalla kelillä päästään ruiskuttamaan, eikä työ mene veden kannoksi.
Ruiskutuskauden vesihuoltoa voidaan nopeuttaa rakentamalla ja hankkimalla vesisäiliöitä.

Tarkoitukseen varatusta vesisäiliöstä vesi saadaan nopeasti käyttöön.
Vesisäiliöt on kätevintä viedä päivännäöllä pellon reunaan, jotta yleensä illalla tuulen tyynnyttyä päästään vesi ottamaan pellon reunasta. Toinen vaihtoehto on, että joku seuraa vesisäiliön kanssa ruiskuttajaa lohkolta toiselle ja vettä täydennetään aina tarpeen mukaan.

Vesi on kantoaine

Perinteisessä kasvinsuojeluruiskussa vesi on torjunta-aineen ainoa kantoaine säiliöstä putkiston ja suuttimien kautta kohteeseen. Ilma-avusteisissa ja ilmaruiskuissa ”kantoaineena” on myös ilma. Perinteisissä ruiskuissa vesipisaran pitää selvitä suuttimilta ilman halki ”omin avuin” kohteeseen. Periaate on, että mitä pienempi on vesipisara tai pisaroiden keskikoko, sitä herkemmin pisarat ovat alttiita kevyellekin tuulelle.

Jos vesimäärää alennetaan, edellytetään pienempiä pisaroita, jotta päästään samaan peittoon kosketusvaikutteisissa torjunta-aineissa. Käytettävää vesimäärää ruiskutuksissa halutaan yleensä vähentää, koska vesihuolto on ”hankala” järjestää. Vesimäärän vähentäminen kuitenkin lisää epäonnistumisen riskiä kasvinsuojelussa ja siksi torjunta-ainepakkauksien käyttöohjeita pitäisi noudattaa myös vesimäärien osalta.

Veden määrää hehtaaria kohti voidaan hyvissä olosuhteissa alentaa, mutta siihen ei ole erityistä syytä, jos vettä on runsaasti tarjolla. Tällöin vettä ei tarpeettomasti säästellä.

Vesihuolto sitoo

Ruiskutusaikainen vesihuolto sitoo yhden työntekijän, jollei vettä ole etukäteen viety pellon laitaan. Jollei vettä ole ruiskuttajan käytössä pellonlaidassa, saattaa ruiskutustyöaika venyä vaikka kaksinkertaiseksi.

Vesihuolto talouskeskuksesta vettä hakemalla vie ”kallista” ja potentiaalisinta ruiskutusaikaa. Yleensä se tarkoittaa sitä, että aloitetaan aikaisemmin ja työ jatkuu ”myöhemmälle” aamuyöllä. Aamuyön tunteina virheiden määrä saattaa lisääntyä ja siksi mukaan kannattaa varata valmiiksi suunniteltu ja laskettu seoksenteko-ohje.

Vaikka pahviin kirjoitettu ja muovitaskuun sujautettu ohje voidaan kiinnittää näkyvään paikkaan kasvinsuojeluruiskussa. Kun ohje on valmiina ja tehty rauhassa, ei työn kuluessa enää tarvitse laskeskella vedentäyttö- ja tehoainemääriä.

Vedet kätevästi pellolle

Vesihuollossa käyttöön voidaan ottaa vaikka vanha öljy- tai mieluummin maitoauton säiliö. 1000 litran kontit ovat myös edullisia vesisäiliöitä. Kontit voidaan lastata perävaunuun ja viedä kontit sillä pellon laitaan. Kontit voidaan tarvittaessa nostaa pellon laitaan myös kuormalavakasan päälle koko kesäksi. Tällöin pellon laidassa on aina tarvittaessa vettä, kunhan säiliöt käydään täyttämässä perävaunusta.

Konttien täyttö tehdään mielellään muutama päivä etukäteen, jolloin vesi kontissa ehtii lämmetä kunnolla mielellään vajaa 20 asteiseksi. Tällöin tehoaineet toimivat paremmin ja ominaisuudet vastaavat paremmin tarkoitustaan.

Kun vettä kuljetetaan kasvinsuojeluruiskussa tiellä, kannattaa myös huomioida, etteivät kasvinsuojeluruiskun akselistot ja renkaat välttämättä ole luokiteltu 50 km/h nopeuteen. Kuorma päällä vesilastissa ruiskutustyö saattaa joskus keskeytyä myös yllättäen tiellä. Riskit ruiskutuskautena tieliikenteessä ovat pienemmät, jos vesi on odottamassa ruiskuttajaa pellonlaidassa jo etukäteen

Huuhtele kasvinsuojeluruisku

Kun vesihuolto toimii, eikä ruiskutustyö veny pitkäksi, tulee myös huollettua ruisku työn jälkeen. Erityisen kätevää ensihuolto eli ruiskun huuhtelu on tehdä pellolla, kun kaikki on ruiskutettu.

Kun säiliö ja putkisto tyhjennetään viimeiselle lohkolle, tehoaineet saadaan oikeaan paikkaan. Tämän jälkeen lasketaan säiliöön puhdasta vettä, kierrätetään se järjestelmässä ja tyhjennetään taas ruisku pellolle. Tämä toistetaan vielä kerran, jonka jälkeen liuos on jo laimentunut merkittävästi, eikä sakkaumia pääse syntymään. Kun vettä on tarjolla, voidaan ruiskun järjestelmä vielä pestä pesuaineella.

Kun kaikki tämä tehdään heti ruiskutustyön jälkeen, pysyy ruisku ja etenkin suuttimet puhtaina. Riski säiliöön jäävistä, myöhemmin ruiskutustulokseen vaikuttavista haitoista, on pesulla minimoitu.

Ajettavia kasvinsuojeluruiskuja

Mielenkiinnolla odottelen kasvinsuojeluun hieman samansuuntaista kehitystä kuin lietteenlevitykseen. Etenkin erikoisviljelyalueilla urakoitsijoita tai viljelijöiden omistamia osakeyhtiöitä, jotka hankkivat ajettavia kasvinsuojeluruiskuja. Taannoin Pohjanmaan tärkkelysperuna-alueella sellaisia hankkeita olikin. Nostokonepuolella osakeyhtiöt ovat jo olleet toiminnassa useita vuosia.

Ajettavan kasvinsuojeluruiskun hankinta on mittava investointi, mutta siinä on myös puolensa. Ajettava ruisku on ergonomisesti toimiva laite, jolla isojen alojen ruiskuttaminen käy sujuvasti. Itse suoraan ajo ja ”ruiskuttaminen” käy kuten traktorisovitteisella ruiskullakin, mutta pyörät ”eri urassa” ajo ja ketteryys päisteessä tuovat toiminnallista etua.

Tavoitteenahan ruiskutusten teossakin on, että minimoidaan turha ajo, jolloin itse työ tulee tehtyä sujuvasti. Kasvinsuojeluruiskun toimintaa voidaan myös seurata paremmin ajettavissa työlaitteissa.

Markkina kasvaa ajettavissa

Ajettavat ruiskut kasvinsuojelussa lisääntyvät oletettavasti pikapuoliin kuten ajettavat lannanlevittäjät. Ajettavat kasvinsuojeluruiskut puolustavat paikkaansa erityisesti erikoiskasviviljelyssä, mutta niillä on käyttöä myös normaaleilla kasvinviljelytiloilla.

Enemmän hehtaareita

Ammattimainen kasvinsuojelu on usein taloudellisempaa kuin ”jokaisella omat koneet” kasvinsuojelu. Isommalla porukalla tai urakoitsijan hankkimana saadaan tehoaineet hankittua isossa erässä ja päästään turhista logistiikkakuluista eroon. Toki tärkeää on miettiä myös varastointikustannuksen jyvittäminen käyttäjille.

Ruiskutuksen etenemiseen vaikuttavat merkittävästi vesihuolto, työleveys ja ajonopeus. Kun nämä osa-alueet saadaan kuntoon ja käytössä on vielä oikeat aineet, on menestyksellisen kasvinsuojelun edellytykset jo olemassa.

Kun kasvukaudella joku ”työkseen” systemaattisesti seuraa kasvustoja ja tekee torjuntapäätöksen esimerkiksi tietyn tuotantoalueen kasvustoissa, lopputulos on taloudellisesti mielekäs. Tällekin kasvukaudelle tuota vaihtoehtoa kannattaa jo vakavasti miettiä.

100 % peitto

Sehän on itsestään selvää, että itse kasvinsuojeluruisku toimii koko työleveydeltä oikein säädettynä ja testattuna levittäen tasaisen sumun. Tällöin työleveydellä saadaan 100 % peitto.

Haasteellisempaa on saada työleveydet limittymään etenkin nurmella, jossa ei kylvörivit ole enää havaittavissa ollenkaan tai ”sekavasti” kylvetyllä pellolla. Sekavasti kylvetyt lohkot ovat ruiskutusurakoitsijoilla satunnaisesti edessä ja nurmet joka vuosi. Aina ruiskutusta voidaan helpottaa GPS:llä, jolla voidaan lopulta tarkistaa, että joka työleveys on ruiskutettu. Jos lohko on kylvetty ruiskutuksen kannalta ”sekavasti” tai ruiskutetaan nurmia työtä helpottaa ja 100 % peiton tietyin rajoituksin pelastava laite on GPS.

GPS-laitteiden kauppa on alan merkittävien toimijoiden mukaan kehittynyt suotuisasti, mikä on kokonaisuuden kannalta hyvä. GPS:llä on mahdollisuus parantaa työn laatua monessa muussakin työssä. Niihin kannattaa käydä tutustumassa näyttelyissä ja konepäivillä!

Kasvinsuojelun helpotusta

Kasvinsuojelun haasteena on joka vuosi alueet, joilta monivuotinen kasvatettava kasvuston on talven aikana syystä tai toisesta tuhoutunut. Sama ongelma on, jos keväällä kylvettävät hyötykasvit eivät idä tai itäneet kasvit kituvat. Tällöin hyötykasvit jäävät tilataistelussa rikkakasveista jälkeen.

Jos rikkakasveille antaa tilaa, ne käyttävät mahdollisuuden hyväkseen. Etenkin nurmien hoidossa ja etenkin nurmien jatkuvassa uudistamisessa kannattaa ottaa käyttöön piensiemenkylvölaitteet. Ne voidaan kiinnittää esimerkiksi lannanlevittimeen, jolloin samalla ajolla levitetään uusia siemeniä peltoon. Pintalevityksenä ne kaikki eivät selviä, mutta hyötysuhde hajakylvössäkin on hyvä, kun edes osa itää. Tällöin pienennetään myös rikkaruohojen mahdollisuuksia ja saadaan tasaisempi ja laadukkaampi sato nurmesta.