Kalkituksen aika on nyt

Viljelijän viljasta saava kohonnut korvaus takaa sen, että kalkituksen kannattavuus on parantunut. Yhtälö on yksinkertainen. Kun viljasta maksetaan paremmin, on kalkituksesta saatava hyötykin suurempi lisääntyneen sadon ansiosta. Toisaalta taas lannoitteiden hintojen raju nousu kannustaa sekin kalkitsemaan. PH-arvojen nosto kalkituksen avulla kun vähentää lannoitteiden tarvetta. Kalkitustapahtuman yksi päämäärä olikin rohkaista viljelijöitä ja myös urakoitsijoita sängelle kalkitushommiin.

”Talvet ovat jo monena vuonna olleet kalkinlevityksen kannalta vaikeita ja tavoitteista on jääty. Vielä 80-luvulla oli routaa maassa useita kuukausia ja levityskausi oli talvisin pitkä. Huonoista talvista johtuen syyslevitystä puintien jälkeen tulisikin lisätä tuntuvasti. Kalkituksella saatu sadonlisäys on nyt noin 100 euroa hehtaarile, kun se ennen viljasta maksettavan hinnan nousua jäi noin 40 euroon”, laskeskelee Nordkalkin divisioonajohtaja Paavo Nikkari.

”Koko 2000 luvun kalkin kysyntä on ollut hiipumassa. Yli miljoonasta tonnista on pudottu noin 800.000 tonnin tasolle, mikä ei riitä pitämään peltoja kunnossa. Meiltä löytyykin tiloja, jotka kalkitsevat säännöllisesti ja toisia, jotka eivät levitä kalkkia pelloilleen ollenkaan”, jatkaa Nikkari.

”Myös hinnoittelussa on tapahtunut muutos. Kesäaikaan eli touko-elokuussa tilatussa kalkissa on kahdeksan ja syys-joulukuussa neljän prosentin alennus verrattuna tammi-huhtikuussa ostettavan kalkin hintaan”, valisti Nordkalkin markkinointipäällikkö Timo Kanerva. Tämänkin luulisi omalta osaltaan kääntävän kalkituskelloa kohti syksyä.

Tela-alusta kantaa

Kalkinlevitykseen käytettävä kalusto Suomessa on vasrin kirjavaa. Koska kaupasta ei valmiita koneita saa, ovat koneet pääosin itserakennettuja eri peruskoneitten päälle. Urakoitsijat ovat usein kuljetusyrittäjiä, maanrakentajia tai maanviljelijöitä, sillä pelkkä sesonkiluonteinen ja ilmojen armoilla oleva kalkinlevitys ei yksinään elätä. Varsinkin Etelä-Suomessa pyöräalustainen kalkinlevityskalusto on ollut viime talvien vesikeleissä vaikeuksissa.

Juuri tästä syystä urjalalainen V.Viitanen Oy on panostanut tela-alustaiseen kalustoon, jolla liikkuminen pellolla käy kurakelilläkin. Nordkalkin tapahtumassa levityskalustoa esittelivät Marko ja Valto Viitanen sekä kuljettaja Timo Mäkilä. Viitaset toimivat myös kuljetusyrittäjinä ja kalustossa on kasetti- sekä sora-, maito ja jakeluautoja. Sorabisnestä ja maa-aineksen myyntiä palvelevat myös kalustossa olevat pyöräkuormaimet ja seulat sekä yksi murska. Myös kalkitukseen panostetaan. Tästä osoituksena kaksi tela-alustaista konetta, jotka on omalla pajalla jalostettu kalkinlevitykseen.

”Tavoitteena on ollut saada kalkinlevitys onnistumaan säällä kuin säällä. Vanhempi koneista on Yanmarin dumpperin päälle rakennettu levitin. Sillä ajettiin viime talvena koko ajan. Toinen uudempi kone on FMG-metsäkoneesta jalostettu. Sillä on levitetty vasta kolme kuormaa tätä aiemmin. Viime vuoden levityksistä jo 70 prosenttia tehtiin tela-alustaisella koneella, traktorin osuus vähenee koko ajan”, kertoo Marko Viitanen.

Dumpperiin Viitaset ovat rakentaneet viiden kuutiometrin laatikon ja taakse on asennettu lautaslevitin. Metsätraktorista tukkipangot ovat väistyneet niin ikään viiden kuutiometrin vetoisen laatikon tieltä. Dumpperi painaa 7700 kiloa ja ajonopeus on maksimissaan 15 kilometriä tunnissa. Markon mukaan kone tuli kaikkineen maksamaan noin 55.000 euroa.
Metsäkoneessa on oma kuormain, jolla lava täytetään. Dumpperin lastaus pitää tehdällä etukuormaintraktorilla. Metsäkone painaa 9600 kiloa ja senkin ajonopeus on maksimissaan 15 kilometriä tunnissa. Hintaa sille kertyi Viitasten mukaan noin 66.000 euroa.

Runko-ohjattu metsätraktori etenee pehmeässä dumpperiakin paremmin. Takapainoinen dumpperi kun tahtoo peräpäästään painua oikein pehmeässä maastossa ja keula nousee näin ylös. Viitasilla on käytössä myös traktorilavetti, jolla koneet siirtyvät kätevästi pellolta toiselle.