Jätteestä energiaksi Ämmässuolla kaasu kerätään talteen

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus Espoossa vastaa pääkaupunkiseudulla miljoonan ihmisen ja 50.000 yrityksen tuottaman sekajätteen käsittelystä ja sijoittamisesta. Kaatopaik-ka on perustettu vuonna 1987 ja vuosittainen jätemäärä on nykyään 700.000–800.000 tonnia, mikä tarkoittaa 1 200 tonnia ja 400 kuormaa jätettä päivässä.

Jäteautojen virta portista on katkeamatonta.

”Jätteitten käsittelyssä on menossa murrosvaihe. Uusia menetelmiä on otettava käyttöön, sillä viiden vuoden sisällä rakennetaan joko tänne tai muihin vaihtoehtoisiin kohteisiin uusi jätevoimala. Tämä tarkoittaa sitä, että sijoitettavan sekajätteen määrä putoaa. Toisaalta taas mm. poltosta syntyvä tuhka tullaan sijoittamaan tänne”, kertoo 26 vuotta YTV:n palveluksessa ollut Ämmässuon käyttöpäällikkö Pertti Ruuskanen.

Ämmässuon vanha kaatopaikka on kooltaan 50 hehtaaria. 12 hehtaarin laajennusalueen rakentaminen aloitettiin vuonna 1992. Sen alta louhittiin viisi miljoonaa kuutiota kalliota, joka käytettiin osittain alueen rakentamisessa hyödyksi. Uusi osa otettiin käyttöön viime vuoden lokakuussa. Uuden osan betoniseen ”kaukaloon” alkaa hiljalleen nousta jätevuori, joka saavuttaa 65 metrin korkeuden ehkä kymmenessä vuodessa.

Ympäristö- ja turvallisuusnäkökohdat on huomioitu Ämmässuolla huolellisesti. Mm. jätevesien keräys ja puhdistus sekä syntyvän metaanikaasun hyödyntäminen ovat maksimaalisella tasolla. Jätteen läjittämisessä syntyvän kaasun lämpöarvo on noin puolet maakaasun vastaavasta. Kaasun tuotantoa kiihdytetään kastelun avulla.

”Alueen kaasunkeräys on toteutettu keräysputkiston avulla. Reilusti yli 20 kilometrin pituista keräysjärjestelmää laajennetaan koko ajan ja vanhalla läjitysalueella kaasun tuotanto jatkuu keskeytymättä. Tunnissa meillä virtaa 8000 kuutiometriä kaasua, joka otetaan talteen neljän kaasupumppaamon avulla. Paineenkorotusasemilta kaasu siirtyy 11 kilometrin pituisessa putkilinjassa Kivenlahden kaukolämpöasemalle. Noin 15.000 taloutta saa energiansa meillä tuotetusta kaasusta, jonka polttoteho on 40 MW. Oma kulutuksemme on vain noin 5–10 prosenttia täällä tuotetusta energiasta”, valistaa Ruuskanen.

Syvimmillään putkisto tulee olemaan 65 metrin syvyydessä eli jätevuoren paksuus on alueella melkoisen suuri. Läjitettynä onkin noin 13 miljoonaa kuutiometriä jätettä. Putkistossa vallitsee lievä alipaine, jotta ilman virtaus on putkistoon päin. Näin pienennetään ympäristön hajuhaittoja. Kaasunkeräykseen tehtyjen investointien lasketaan kuolettavan itsensä 5–10 vuodessa. Kaasun tuotanto jätteitten läjitysalueelta jatkuu jopa 30 vuotta. Ruuskasen mukaan tulevaisuudessa alueelle rakennetaan kaasua hyödyntävä sähkölaitos, jonka tuottama sähkö myydään valtakunnan verkkoon.

”Jätevedet alueelta otetaan talteen salaojilla ja niitten huoltoon löytyy 400 metriä pitkä huoltotunneli, josta salaojat voidaan huuhdella. Runsaitten sateitten aikaan on tärkeää estää tulvavesien karkaaminen ja pohjaveden likaantuminen. Tästä syystä esimerkiksi myrskyn tai rankkasateiden aikana toiminta joudutaan joskus keskeyttämään. Kaikissa oloissa on siis kyettävä takaamaan turvallisuus”, jatkaa Ruuskanen.

Turvallisuutta haetaan myös visuaalisella ilmeellä ja siihen on Ruuskasen mukaan kiinnitetty paljon huomiota. Maisemointi alueella on tehty hienosti ja portilla ei maallikko tajua olevansa jätekasojen lähellä. Hajujakaan ei juuri ole. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus on kaukana 80-luvun peräkylän kaatopaikasta.

”Konekaluston tärkein kriteeri on kapasiteetin riittävyys. Meillä on aina oltava valmius vastaanottaa kaikki alueelle tuotava jäte ilman katkoksia. Koneliikkeen huollon saatavuus ja tehokkuus on toinen tärkeä kriteeri urakoitsijaa ja konemerkkejä valittaessa. Läjityspaikan tiiviysasteella on niin ikään toiminnallista merkitystä. Tänne ajavat autot on tarkoitettu asvaltille, joten tiivistyksen jälkeen autojen on päästävä ajamaan jätekasan päällä. Taloudellisinta on kun jätekuormaa ei tarvitse työntää kovin pitkää matkaa”, lopettaa Ruuskanen.

Bimu Oy urakoi

Ämmässuolla kaikki konetyöt kuten jätteenkäsittely hoidetaan urakoitsijoitten kalustolla. Pääurakoitsijana vuodesta 1992 asti on ollut helsinkiläinen Bimu Oy, joka on toimi-
nut uranuurtajana jätteenkäsittelyssä täällä Suomessa.

”Yrityksen perusti aikoinaan isämme Klaus Mäntylä, joka aloitti 50-luvulla hiekan ajossa. Maarakennus alkoi ojitustöillä Porkkalas-
sa Neuvostoliiton luovutettua sen vuonna 1956. Jätebisneksessä olemme olleet jo yli 40 vuotta ja tänään työllistämme 70 kuljettajaa ja joka päivä töissä on yli 100 konetta”, aloittaa toimitusjohtaja Enska Mäntylä. Bimu Oy käsittelee yli puolet Suomen loppusijoitettavasta sekajätteestä. Toimintaa on kolmellatoista jätealueella.

Mäntylä Yhtiöiden koneet ja miehet käsittelevät yli puolet Suomen loppusijoitettavasta sekajätteestä. Yhtiöiden toiminta ulottuu nykyisin myös Suomen rajojen ulkopuolelle koko Eurooppaan, Venäjälle ja Baltiaan.

”Jätteitten kanssa toimimme kokonaisvaltaisesti. Seulomme ja murskaamme rakennusjätettä, rakennamme jätekeskuksia ja myös suljemme niitä. Olemme mukana kierrätyksessä ja jätteitten hyötykäytössä. Valmistamme biopolttoaineita ja teemme biokompostointia. Toimimme myös raskaassa maansiirrossa kuten hiilivoimaloissa, soranottoalueiden maisemoinnissa jne.”, kertoo Mäntylä.

Ämmässuolla Bimu Oy lastaa, siirtää ja vastaanottaa jätettä. Vilkkaimpana aikana työntekijöitä on alueella 10–15. Tuorein konehankinta alueelle on Caterpillarin kaatopaikkajyrä mallia 836H. Kyseessä on ensimmäinen Catin jyrä, vaikka muuta Caterpillar kalustoa yrityksellä on runsaastikin. Muu kaatopaikkajyräkalusto on kotimaista Tanaa, joita on yhteensä parisenkymmentä.

Jyrä oli kesäkuun alussa ollut käytössä parisen kuukautta. Teho on osoittautunut hyväksi ja myös kuljettaja Ari Pöllänen on pitänyt koneen käsiteltävyydestä. Mäntylän mukaan vasta tulevaisuus osoittaa investoinnin kannattavuuden. Käyttökuluja tullaan seuraamaan tarkasti ja jälleenmyyntihinta on hänen mukaansa myös tärkeä kriteeri koneen elinkaaren taloudellisuutta punnittaessa. Witraktorin huoltoa Mäntylä sanoo pitävänsä erittäin nopeana ja ammattitaitoisena.