Järjestyksessä kolmas, nyt uusi, NH FR 9050 -tarkkuussilppuri Janne Siuvon ja Matti Leikkasen yhteenliittymälle

Kalustoa on hankittu ensin silmälläpitäen toisen osakkaan eli Matin säilörehunkorjuuta, mutta koko ajan on mielessä ollut myös säilörehu-urakointi muille, kun urakointia on tehty koko ajan rinnalla. Samalla tehokkaalla kalustolla saadaan korjuuseen monen muunkin karjatilan rehut ja kyselyitä on tullut kesän mittaan runsaasti.
– Onhan tässä laitettu kalusto sillä silmällä kuntoon, että korjuuhehtaareita voidaan ottaa enemmänkin, Matti toteaa.

Ketju asiakkaan mukaan

Kun urakointia tarjotaan, on lähtökohtana tähän mennessä ollut se, että asiakas on hoitanut niiton tavalla tai toisella itse.
– Jos ottaisimme niiton urakointityöksi, se edellyttäisi yhden työntekijän ja traktorin sitomista siihen työhön. Siihen ei meillä ainakaan vielä ole ollut resursseja, joten niitto ei ole päällimmäisenä mielessä, Janne toteaa. Janne jatkaa, että toisaalta, kun joku on halunnut ostaa koko työketjun, on aliurakoitsija siihenkin työhön aina löytynyt.
– Oma vakituinen niittäjä toisaalta olisi kätevämpi saada niittämään etukäteen. Toisaalta monilla asiakkailla niittokone on joka tapauksessa, kun niillä niitetään laitumien puhdistusniittoja, kesantoja ja kuivaa heinää, Matti pohtii.

Korjuuta Pirkanmaalla ja Satakunnassa

– Tällä alueella karjatiloja on yhä vähemmän, mutta toisaalta ne jotka jatkavat eivät välttämättä investoi omaan konekalustoon. Toisaalta lohkokoko täällä on kohtalaisen pieni ja se vähentää päiväsaantoa, Janne kertoo. Laskutus on kuitenkin hehtaaripohjainen.

Omistus puoliksi

Ajosilppurin Janne ja Matti omistavat puoliksi kuten myös 2-roottorisen 11-metrisen Kverneland Taarup 91110 C -karhottimen, joka hankittiin täksi kaudeksi. Mielessä oli käynyt myös 4-roottorinen karhotin, mutta kun lohkokoko alueella on pieni, ei isommasta karhottimesta olisi ollut välttämättä riittävästi hyötyä.

– Monesti kivi tai sähkötolppa haittaa jo 2-roottorisella karhottimellakin töitä, Matti kertoo.
Kun sato on niitetty erilevyisellä kalustolla, joskus työleveydet sopivat paikalleen. 3,2 metrisellä niitettyä voidaan kerätä neljä karhoa kerralla, mutta 3,6 metrisellä niitettyä taas monesti vain kolme karhoa samaan.

Traktorit omia

Traktorit ovat molempien omia ja esimerkiksi Sastama­lan työmaalla oli molemmilla kaksi traktoria ajossa. Matin traktorit olivat karhottimen ja perävaunun edessä ja niitä ajamassa olivat Matti ja hänen poikansa Arvo. Arvo oli saanut ajokortin ja oli nyt ensimmäistä vuotta urakoimassa. Jannen traktori taas oli perävaunun edessä ja sitä ajoi Jannen isä Matti. Jannen toinen traktori ja Alasen Ville oli jo lähetetty pois, kun ajomatka siilolle oli lyhyt, ja kolmas vaunu olisi ollut turha.

Kun siilolla pääsee heti kippaamaan, ei lyhyellä matkalla tarvita kuin kaksi traktoria perävaunuineen. Käytössä ovat nyt Junkkarin J-18 perävaunut rehulaidoin ja toiset, Jannen itsensä tekemät perävaunut.
– Kun rehua täytetään ajosilppurilla perävaunuun sivusta, pitäisi sekä edessä että sivulla perävaunun laita olla verkkoa. Yleensä silppuri kulkee vasemmalla ja perävaunut oikealla.
– Olen ajattanut nyt perävaunuja vasemmalla, kun minun pää kääntyy vielä hyvin vasemmallekin vaunua täytettäessä, Janne nauraa.

Rengastuksessa eroa

Nurmi on nuori ja juuristomassaa ei ole vielä paljoa. Meidän kahdella perävaunulla on pellolla merkittävä ero. Kun perävaunulla käännetään, Nokian ELSit kääntyvät siistimmin nurmella kuin pituussuunnassa uritetut Vredesteinin renkaat. Toisaalta voisi käyttää sekarengastusta, jolloin perävaunun etummainen rengas olisi Vredesteinin pitorengas ja takimmainen Nokian ELS. Vaunu liikkuisi käännöksessä sivuttain helpommin murtamatta, Janne pohtii.
– Ajosilppuriin oli hankittu varta vasten matalapaineiset Nokian ELSit, jotka eivät murra nurmea käännöksissäkään, niin kuin monet muut etenkin korkearipaiset renkaat tekevät, Janne kehuu.

Biologista ja happoa

Silppurissa on laitteet biologisten säilöntäaineiden käyttöön, jolloin aine suihkutetaan kiihdyttimen kammioon sivusta. Käytössä on useimmiten kuitenkin Junkkarin hapotin, jos käytetään happopohjaisia säilöntäaineita. Ne suihkutetaan massavirtaan torven alapäästä. Säilöntäaineastioita varten on rakennettu koneen taakse teline, johon sopii 1000 litran kontti tai kuusi tynnyriä. Hapotin on rakennettu toimimaan automaattisesti niin, että kun pöytä on alhaalla ja rumpu pyörii, happoa syötetään rehuun.

Varaosavarastoa Tampereella

– Meillä oli valintavaiheen loppusuoralla kaksi konetta ja niiden erot olivat meidän kannalta pienet. Ehkä tämän koneen valinnassa painoi lopulta aikaisemmat kokemukset New Hollandin silppureista, moottori ja täysi elektroniikka. Moni pitää peruskoneista, joissa ei ole ylimääräistä sähköä. Me taas halusimme laitteen, jossa ohjaamosta käsin voidaan nähdä ja tarkistaa, pelaako joku rele vai ei. Tämän tyyppisissä koneissa sähköä kuitenkin jo on. Näytöltä saadaan selville kaikki koneen toiminnot, Janne kertoo.

– Perusvarustus New Hollandissa oli meille riittävä, eikä lisävarustelistasta ruksittu mitään lisää. Silppurissa on vakiona automaattiteroitus ja kun silpun pituudessa päästään neljään milliin saakka, se riittää asiakkaillemme, Janne kehuu konetta.
– Kun kauppaa tehtiin, myyjä sitoutui myös pitämään pientä, toivomaamme vara­osavarastoa Tampereella. Tampereelta saamme myös huoltopalveluita tähän, Janne jatkaa.

Ketjun loppupääkin kuntoon

– Kun uusiakin asiakkaita tulee säännöllisesti, yritämme muistuttaa että kannattaa laittaa siiloasiat kuntoon ja ottaa siilolle kunnon vehkeet. Täällä asiat ovat hyvällä mallilla, kun siilolla on iso pyöräkuormaaja ja kurottaja, Janne kehuu. Kuormat saa kipata tasaisella laatalla, jolloin kippaaminen on nopeaa ja turvallista.
Pyöräkuormaajalla saa kärryllisen muutamalla kauhallisella siirrettyä ja levitettyä kasan päälle ja kurottajalla tasoitetaan ja tampataan kuorma ennen seuraavan kuorman tuloa.
– Omat asiakkaamme ovat perustaneet melko hyvin nurmensa, ja meno on kohtalaisen tasaista, Matti huomaa. Aina kun karhottimen jälkeen näkyy pölypilvi, kertoo se ongelmista edellisissä työvaiheissa ja edellisinä vuosina.

Tavoitteena puhdas rehu

Perinteiseen rehuketjuun verrattuna metallinpaljastajalla varustettu tarkkuussilppuri antaa myös kotieläintilalle lisäarvoa. Metalliahan ei pellossa pitäisi olla mutta sitä vain joskus on. Kun silppurissa on metallinpaljastaja, rehuun ei joudu metallia, vaan ne pysähtyvät silppurin pöydällä.

Metallin siivoaminen hidastaa korjuuta, mutta samalla karjan eteen saadaan puhtaampaa rehua, eikä metalli riko muutakaan rehunkäsittelykalustoa jaon yhteydessä.
– Kun karhotan ajosilppurille, päisteeksi riittää kaksi kierrosta karhottimella. Jos silppuri ei ole samalla työmaalla, yleensä ajan pellon ympäri ja tähän jälkeen karhotan pellon pitkän sivun suuntaisesti. Lopuksi ajan toisen kierroksen reunaan.
– Jos silppuri on samalla aukealla, karhotan kaksi kierrosta reunasta ja silppurilla kerätään reunat. Tämän jälkeen on kätevä vain ajaa pelto loppuun pitkää sivua seuraten. Näin ei tallata rehua myöskään maata vasten, Matti esittelee.

www.agritek.fi

Kolmannen merkin maahantuonnin aloittaminen tosissaan ajosilppureissa ei voi tarkoittaa huonoa ajosilppureiden kokonaismarkkinan kannalta.

Ajosilppuri on korjuunopeuden kannalta tehokas ja varteenotettava vaihtoehto etenkin urakointikäytössä isojen noukinvaunujen rinnalla. Huollon toimivuus toki ratkaisee sen, miten Agritek saa New Hollandin ajosilppureilla jalansijaa.

Ajosilppuriketjussa tarvitaan kuljettajia, jotta sato saadaan siilolle. Siilossa tai kahdessa siilossa tarvitaan lisäksi ammattilaiset, jotka saavat rehun levitettyä ohuena mattona ja tallattua tiiviiksi. Kun ketju toimii, niin jälkeäkin tulee.

Ajosilppuriketjun otollisimmat olosuhteet eivät ole silloin, kun asiakkaalta toiselle on pitkiä siirtymämatkoja. Koko iso orkesteri on silloin ajossa. Toisaalta, jos määrät ovat isoja ja silpun laatu halutaan tasaiseksi ja pieneksi, on tarkkuussilppuri ainoa vaihtoehto. Kokoviljan tehokkaassa korjuussa tarkkuussilppuri on myös ainoa vaihtoehto.

Huolehdi nurmen pinnan muodoista

Riippumatta menetelmästä, millä nurmi korjataan, on nurmikasvuston perustamisvaiheessa muistettava tehdä maansiirtotyöt kunnolla. Pienellä panostuksella, pinnanmuotojen tasoittamisella loivasti viettäväksi, saadaan moneksi vuodeksi hyvät olosuhteet nurmelle.

Ajolinjat pitäisi säilyttää samoina koko ajan riippumatta siitä, mitä työtä pellolla tehdään. Poikittain ajetut raiteet märkänä vuonna tuntuvat epätasaisuutena seuraavina vuosina ja aiheuttavat laaturiskiä rehuun. Aina kun pyörä painuu raiteeseen, vaikuttaa se korjuukorkeuteen.