Ruokohelpi on rankkaa tavaraa murskattavaksi ja oikeita menetelmiä on haettu jo vuosia. Jos nykyisestä 20 000 hehtaarista julkisuudessa esitettyyn 100 000 hehtaarin ruokohelpialaan jossain vaiheessa päästään, on murskattavaa monelle urakoitsijalle. Kiinteät murskauslaitokset ovat yksi ratkaisu, mutta niidenkin käyttöastetta on hankala nostaa kovin korkeaksi. Liikuteltava, tehokas mylly sen sijaan on kätevä, kun työmaata voidaan vaihtaa edellisen tultua valmiiksi. Käsiteltävä massa lisääntyy joka tapauksessa, joten tämän tyyppisille laitteille on kysyntää.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY
Suomen ensimmäinen Haybuster-vasaramylly on ollut käytössä maaliskuun alusta lähtien Motofun Oy:n töissä, joten vajaan kahden kuukauden kokemukset on takana eri puolilla Suomea ruokohelven käsittelystä.
Pitkä prosessi
Konefarmin Juhani Isaksson kertoo, että ensimmäiset yhteydet Haybusterin tehtaaseen on otettu 1990-luvun puolivälissä, mutta tuote jäi taka-alalle, kun kaikkea muutakin oli työn alla.
– Nyt vasaramyllylle on löytynyt sopiva käyttötarkoitus ja uusia käyttötarkoituksia varmaan löytyy, kun laitteen ominaisuuksia hieman koetellaan. Erilaisen biomassan valmistamiseen tämä sopii erittäin hyvin, kun seulavalikoima on laaja, Juhani esittelee.
Forssassa Vapon lämpölaitoksen kentällä oli ruokohelven myllytys käynnissä, kun kävin katsomassa laitteen toimintaa. Tuossa laitteessa oikeastaan kaikki traktoriurakointikäyttöä puoltavat seikat oli huomioitu.
Forssassa paikalla olivat Jussi Nykänen ja hänen isänsä Seppo, jotka olivat hankkineet laitteen ensisijassa ruokohelpipaalien käsittelyyn, mutta muutakin on mielessä. Kolmevuotinen sopimus Vapon kanssa oli tehty, joten työllä on jatkuvuutta ja kun konekin oli viimein saatu tuotua maahan.
Vasarat töissä
Vasaramyllyn ydin on 44 ½ tuumaa pitkä (103 senttiä) roottori, johon on kiinnitetty 64 vasaraa. Vasarat ovat kahdeksassa rivissä. Vasarat ovat käännettäviä ja niiden neljään kulmaan on hitsattu kovametallit.Terien pyöriessä myllyn halkaisija on 26 tuumaa eli 66 senttiä. Voimansa mylly saa normaalisti 1000-kierroksiselta voimanulosottoakselilta ja kahdeksan hihnapyörän välityksellä, joilla kierrosnopeus suunnilleen kaksinkertaistetaan roottorille.
Syöttöpata
Vasaramyllyä syötetään roottorin päältä pyörivällä ”syöttöpadalla”. Automatiikka hoitaa padan pyörittämistä siten, että kun rummun kierrokset laskevat, rumpua ei pyöritetä tai pyöritetään hitaammin. Pyöritys hoidetaan hydraulisesti Haybusterin omalla hydrauliikalla, jolloin ohjaaminen on automatiikan avulla aktiivista ja joustavaa. Kun murskattava tavara menee sujuvasti läpi, mylly ja pata pyörivät normaalisti ja vasarat hakkaavat syötettävää materiaalia tasaiseen tahtiin.
Irrotetun ja haketetun lopputuotteen koon määrittelevät seulat, joiden läpi tavaravirta kulkee. Seulojen jälkeen kaksi ruuvia siirtävät tavaran eteenpäin mattokuljettimelle. Laitteen paino kuljettimella on reilu 4,5 tonnia, kun pata on melko raskas.
– Kun tälläkin laitteella käsitellään kosteaa tavaraa pikku pakkasella, ruuvit ovat kyllä toimintavarmoja tyhjentämään seulojen alustaa, Seppo kertoo.
Metsäperävaunun päälle
Haybuster toimitetaan omalla alustalla eli mylly voi toimia omana hinattavana yksikkönäänkin, kun sitä vain syötetään jollain.
Laitteen omat renkaat otettiin tilapäisesti pois ja Nykäset olivat nostaneet Haybusterin metsäperävaunun päälle, jolloin laitteen syöttöön voidaan käyttää puutavarakuormaajaa. Kun mylly otetaan perävaunun päältä pois, saadaan metsäperävaunu taas metsäkäyttöön.
Syöttö kuormaimella tai pyöräkuormaajalla
Forssassa Vapon lämpölaitoksen murskauskentällä siirrettiin paaleja pyöräkuormaajalla myllyn viereen.
– Tavaraa kuitenkin liikkuu sitä tahtia, että jos tunnissa käsitellään vajaa 60 paalia hyvissä olosuhteissa, jonkun pitää paaleja tuoda viereen, jollei siinä ole kasaa. Omalla kuormaimella paaleja on myös kätevä syöttää. Urakointikäytössä koneen yhteydessä tavalla tai toisella oleva kourakuormain on välttämätön. Etenkin suolla tarvitaan myös alkuperäisiä huomattavasti leveämmät ja isommat pyörät.
– Meillä kun ei ole traktorin ohjaamossa kääntyvää istuinta, puutavarakuormaimen käyttö ei ole erityisen ergonomista. Tähän nyt katsellaan vaihtoehtoja, kun yli 200 hevosvoimaa pitäisi traktorista saada käyttöön, Seppo kertoo. Vaihtoehtona on myös rakentaa kone omamoottoriseksi.
Reilu minuutti ja paali
Forssassa osa paaleista oli märkiä ja murskatusta kasasta nousi höyryä vaikka ilma oli kostea.
– Kun ruokohelpi on oikein märkää, se jää seuloihin kiinni ja edessä on padan tyhjennys ja seulojen aukaisu, Seppo kertoo ja jatkaa että, omalla kuormaajalla paalin voi helposti nostaa pois roottorin päältä, jolloin roottori jaksaa lähteä taas pyörimään. Laitteella on ajettu myös umpijäisiä paaleja, jotka taas menevät sujuvasti läpi, kun paalit vaan saa toisistaan ensin irti.
– Kone on osoittautunut odotuksia paremmaksi, erityisen tyytyväisiä olemme koneen kestävyyteen, kertoo Jussi, myllystä on mennyt kiviä ja rautaa läpi eikä näkyviä vaurioita ole vielä syntynyt.
Kun Haybusterille saadaan paaleja syötettyä tasaiseen tahtiin, niin pyöröpaali saadaan murskattua reilussa minuutissa. – Jos paali on kuiva, niin ruokohelpi kulkee seuloista sujuvasti. Pyöröpaalin verkot eivät haittaa murskausta. Haittaa eivät aiheuta myöskään kanttipaalien narut. Olemme nyt myllyttäneet 5000 paalia noin kuukauden aikana, Jussi jatkaa, eikä kertaakaan ole tarvinnut mitään roottorin ympäriltä poistaa.
Ohjaus paneelista
Traktorin ohjaamoon tulee johdollinen paneeli, jolla konetta ohjataan. Saatavilla on myös radio-ohjauksella varustettu ohjainlaite.
Ohjainlaitteesta säädetään portaattomasti kuinka paljon roottorin kierrosluku voi laskea, jonka jälkeen padan pyöriminen hidastuu tai pata lakkaa pyörimästä kokonaan, kunnes kierrokset ovat taas nousseet asetetulle tasolle. Portaattomasti säädetään myös syöttöä, eli padan kierrosnopeutta. Kun kone käy, murskauksen aiheuttama rasitus eli vaikutus roottorin kierroksiin näkyy LED-valopaneelissa.
Voimakoneena on 230 hevosvoimainen Massey-Ferguson, joka vie keskimäärin 26 litraa tunnissa polttoainetta, kun murskataan kuivaa ruokohelpeä.
5000 murskattua
– Tonnitaksalla me olemme täällä töissä, Seppo valottaa hinnoittelua, koska tällöin paalien kosteudella ei ole merkitystä urakoitsijan ansioon. Jos töitä tehtäisiin paalitaksalla, märkien paalien haitta pitäisi jotenkin hinnoitella erikseen.
Pyöröpaalien halkaisija on 120-180 senttiä ja paalien keskipaino on noin 300-400 kiloa. Yhteensä Forssassa on noin 500 tonnia murskattavia paaleja ja noin 5000 paalia on murskattu edellisillä työmailla.
Eri tehoisia malleja
– Tämä ensimmäinen nyt käytössä oleva malli on kevyin laite, jota tehdas tekee ja laite on tarkoitettu nimenomaan biomassan hakettamiseen. Vaikka ruokohelpi on biomassaa, sen hakettaminen on aika rankkaa ja koneille vaativaa työtä, Juhani esittelee.
Kun Haybusteria hankkii, on syytä miettiä, että mitä laitteella käsitellään ja mitä ominaisuuksia halutaan. Jos käsitellään vain korsimateriaalia, kuten ruokohelpeä, viljaa tai olkea, kevyin malli riittää. Jos käsitellään puumateriaalejakin, on syytä valita tehokkaampi malli. Jos valitaan raskaampi ja hidaskierroksisempi malli, tarkoittaa se myös sitä, että esimerkiksi kevyemmän tavaran myllytys hieman hidastuu.
– Seuraavaksi suurempi, H 1100 Tilt, on oikeastaan se, jonka odotamme olevan myydympi malli urakoitsijoille. Siinä myllyn roottori on pidempi, terät haluttaessa paksummat ja laite siten tehokkaampi malli, Juhani esittelee. Pitää kuitenkin miettiä, mihin käyttöön mylly hankitaan. Ja kun laite varustetaan tietyillä terillä, sille kannattaa sopivaa työtä hakea hieman kauempaakin.
– Nämä laitteet eivät ole kuitenkaan tarkoitettu metallia sisältävien purkujätteiden murskaukseen, Juhani muistuttaa. Siihen on tarjolla omat koneet.
– 1100 Tilt on siinä mielessä kätevä ja huoltoystävällinen, kun siinä syöttöpata on toiselta puolelta saranoitu runkoon. Syöttöpata voidaan hydraulisesti kääntää pystyyn ja vasararoottori on tämän jälkeen kätevästi huollettavissa, Juhani perustelee. Valmistaja suosittelee sen myllyn käyttöä 160-200 hevosvoimaisella traktorilla.
Valittavana ovat puoli tuumaa paksut vasarat ja puoli tuumaa paksu rummun vaippa. Tällöin rumpu on jo niin järeä ja massa on jo niin suuri, että rummun kierroksia pitää laskea.
1100 Tiltillä voidaan näiden lisävarusteiden kanssa hakettaa esimerkiksi puurankaa viiden sentin halkaisijaan saakka ongelmitta ja jopa kahdeksaan senttiin. Tämän jälkeen käyttöön pitää sitten ottaa järeämpiä koneita.
Monipuolinen laite
Urakointikäyttöön tarkoitettu laite pitää olla liikuteltava. Vaikka siirto vie aikaa, koneen siirto on kuitenkin yleensä edullisempaa kuin murskattavan massan siirto.
Kun rakenne on riittävän järeä, ei tarvitse murehtia kestääkö laite. Käyttökohteet ovat vielä tarkemmin selvittämättä, mutta käyttötarkoituksia Haybusterilla on runsaasti. Sillä voidaan murskata heinää, olkea kuivitukseen, viljaa säilöttäväksi siiloon tai tuubiin, esisekoittaa säilörehua tai sekoittaa kasvijätettä kompostointikentillä kompostointiin
Kun erilaisia seuloja on tarjolla, voidaan Haybusterilla murskata oikeastaan mitä vain. Pienimmät seulat ovat 1/8 tuumaa eli 3,1 millinen, jolla voisi hakettaa metsässä puumateriaalia vaikka pelletin raaka-aineeksi.
– Kiinnostuksella odotan syksyä, kun pääsemme koittamaan, miten viljasato saadaan tällä käsiteltyä, Seppo valottaa.
Erityisen kätevä Haybusteriin on syöttää irtotavaraa tai paaleja, jotka eivät harota vastaan, kuten vaikka risut. Pataa pitää kuitenkin syöttää säännöllisesti, joten jonkun pitää olla paikalla.
Duratech Industries International Inc. valmistaa Haybuster-tuotemerkillä suurtehojauhimien lisäksi myös paalisilppureita maatilakäyttöön, seosrehuvaunuja, kylvökoneita ja kivipoimureita.
