Iitistä Peltosiementä

– Kyllähän koko siementuotanto- ja neuvontasektori on sisäistänyt hyödyt, jotka saadaan, kun kylvetään tunnettua, itävää ja tarpeen mukaisesti peitattua siementä. Kuten tutkijat puhuvat, viljat kasvavat ”korkoa korolle”. Se tarkoittaa, että tasainen, hyvä orastuminen antaa aina paremman lähtökohdan kasvulle ja sadon rakentumiselle kuin heikko ja epätasainen oras.  Me siemenviljelijät saamme myydä vain tarkastettua siementä, jonka alkuperä ja ominaisuudet tunnetaan, Petri Lintukangas Iitistä toteaa.

Siemenen suuri koko auttaa itämisessä. Lajikkeilla on tietysti ominaispainonsa, mutta myös huolellisella kunnostamisella voidaan siemenkokoon vaikuttaa. Kotitilan siemenkin saattaa olla asianmukaisesti kunnostettua, lajittelutyön tekijällä ei sinällään ole merkitystä.  Mutta kun sertifioidut siemenet hankitaan siemenkaupasta tai tuottajalta, kuten Peltosiemenen jäseniltä, niin suuren jyväkoon lisäksi saadaan samalla hyvin itävä, tauditon ja valmiiksi pakattu tuote, joka sisältää kasvinjalostuksen tuoreimmat tulokset.

– Meiltä Peltosiemenen tuottajilta on saatavilla kokemusperäiset neuvot ja nimenomaan alueelle sopivat lajikkeet, jotka on tuotettu lähellä, Petri vakuuttaa.

Parannetaan laatua

Petri on ollut vuosia Bernerillä kasvinsuojeluaineiden kanssa tekemisissä ja tuttuja on ympäri Suomea. Kasvinsuojeluaineissa tuotteiden erot ovat samankaltaisia kuin siemenkaupassa.
– Kyse ei ole siitä, etteivätkö viljelijät molempia tuotteita tarvitse, kun niillä parannetaan nimenomaan sadon laatua. Tavoitteena on tiheä ja tasainen kasvusto, joka antaa suuren sadon. Pitää muistaa, että joillakin viljalajikkeilla on erilaisia tapoja reagoida kasvinsuojeluaineisiin. Esim. Trio-valmisteet käyttäytyvät eri tavoin eri lajikkeilla ja tulos näkyy satotasossa, Petri kertoo.

Jos siemenen kunnostusta ei kylvölle tehdä, yksi konkreettinen ongelma on siemenen epäpuhtaus, joka vaikuttaa syöttömäärään vantaalle. Jos vantaalle toimitetaan vaihtelevaa määrää siementä, ei kasvustokaan voi olla tasainen ja se näkyy sadon laadussa ja vaikka rikkaruohojen määrässä. Jos kasvustossa on aukkoja, käyttävät rikkaruohot tilan nopeasti hyväkseen ja tarvitaan enemmän kasvinsuojelua.

Kustannuksia ja parempaa laatua

1000 siemenen paino on merkittävä tekijä itävyydessä ja sitä siementuottajat haluavat pitää korkeana. Kun pellolta sitten saadaan satona hieman erikokoista siementä, lajitellaan kevyet siemenet pois, jolloin myös itävyys kasvaa.
– Käytännössä se tarkoittaa, että jos 25 % sadosta on epäkelpoa siemeneksi, 25 % tavarasta menee silloin rehuksi. Lajittelu maksaa ja osittain siitä johtuu myös siemenen korkeampi hinta, Petri kertoo.

– Kustannuksia tuovat myös arvokas kantasiemen, tarkastukset kasvukaudella, analyysimaksut raaka-eristä ja lajitellusta siemenestä. Rojalti-maksut ja peittausaineet maksavat myös, Petri luettelee. Sertifioidun, valmiin siemenerän taustalla on todellisia kustannuseriä ja silloin valmis tuote maksaa 2–2,5 kertaa enemmän kuin perusviljatonni, Petri muistuttaa.

Sertifioidun siemenviljan hinta pitää suhteuttaa saatuihin hyötyihin. Omalle työlle kannattaa myös laskea arvo. Muuhun Eurooppaan verrattuna, on suomalainen viljansiemen hinnaltaan hyvin kilpailukykyistä. Tälläkin myyntikaudella Suomesta on viety useita siemeneriä ulkomaille. Kotimaassa kilpailu pitää huolen, että siemenhinta ei karkaa. Markkinoilla on neljä muuta merkittävää siementoimittajaa Peltosiemenen lisäksi.

Pitkät perinteet

Petri viljelee vaimonsa Leenan kanssa Petrin sukutilaa.
– Isoisäni ja hänen veli jäivät viljelemään aikoinaan kotitilaa. He kuitenkin huomasivat, että jossain vaiheessa pitää jommankumman muuttaa muualle, jotta mm. perhe-elämä onnistuu. He päättivät ostaa naapuritilan ja lisämaata ja järjestelivät asian niin, että oli kaksi suunnilleen samankokoista, elinkelpoista tilaa. Sovitusti yhtenä aamuna 50-luvulla vedettiin pitkää tikkua, kumpi muuttaa. Isoisäni jäi tähän ja hänen veljensä muutti naapuriin, Petri kertoo.

– Vanhempieni viljellessä tilaa oli lypsykarjaa ja silloin aloitettiin siementuotanto SOK:lle. Isäni menehtyi, kun olin armeijassa vuonna 1985 ja tilanpito siirtyi minulle, joten lopullinen ammatinvalinta ei ollut vaikeaa, Petri muistelee.
– Siemensopimus jatkui Agrimarketin kanssa vuoteen 2008 ja sopimuspohjaisena siementuottajana oli ison talon varmuus, helppous, turvallisuus, mutta myös rajoitteet, Petri muotoilee. Esimerkiksi meidän maille eivät kaikki viljeltäviksi ehdotetut lajikkeet oikein sopineet ja siksi lähdin hakemaan uusia mahdollisuuksia.

Sopimus Peltosiemenelle

– Peltosiemenen kanssa avattiin keskusteluja ja minut hyväksyttiin Peltosiemeneen mukaan siementuottajaksi. Vuonna 2009 otin jo siementä lisäysviljelyyn ja olin Peltosiemenen lajikkeilla siementuotannossa mukana. Vuonna 2010 myytiin ensimmäisiä omia siemeniä ja 2011–12 myydään toisen kauden siementä, Petri kertoo.
– Peltosiemenessä muut tuottajat olivat samanmielisiä ja porukka oli sopiva, joten tietyllä tavalla oli helppo lähteä mukaan, Petri kehuu.
– Kaikilla meillä on oikeastaan samat tavoitteet ja suuri potentiaali siementuottajalle löytyy sertifioimattoman siemenen käyttäjistä, jos asian voi suoraan sanoa, Petri lataa.

Savimaita

Iitin–Kausalan seudut ovat vanhoja siementuotantoalueita. Savimaat vaativat kuitenkin tarkkaavaisuutta, jotta kosteuden kanssa selviää. Vesistöjen läheisyys vakauttaa pienilmastoa, joka on suosiollinen.
– Viime kasvukauden lämpösummalla, 1800 astetta, olisi voinut kasvattaa kaksi aikaista ohrasatoa, Petri vertaa.
– Kyntöhän on näiltä seuduilta vähentynyt merkittävästi. Itsekin kynnätän vain ne maat, jotka kylvetään rapsille. Keväällä kynnökset hoidetaan rapsille kylvökuntoon yleensä Kiren esimuokkaimella. Kirellä pelto on muokattu oikeaan syvyyteen, koska sillä ei pääse liian syvälle vahingossakaan.
Viljat kylvetään Rapidilla kultivoituun ja muokattuun maahan.

Oma kunnostus mielessä

– Olemme neuvotelleet paikallisten viljankäyttäjien, Viking Maltin ja Fazerin kanssa heille mieluisista lajikkeista. Mallasohra ja leipävehnä ovat hinnaltaan viljelijälle kannattavampia, mutta myös haastavampia. Lajikkeet pitää olla tällöin tuottajilla kunnossa, jotta tavara olisi haluttua, Petri toteaa.
– Kauran siemen saattaa loppua keväällä kesken, koska kauralla on ollut kohtalaisen hyvä hinta. Myös mallas­ohran siemen saattaa olla vähissä, Petri pohtii vilja- ja siemenkauppaa.
– Kun kysyntä sertifioidulle siemenelle kasvaa, otetaan mukaan myös uusia tuottajia ja itsekin olen panostamassa kunnostukseen ja peittaukseen. Tähän mennessä siemeneni on kunnostettu sopimuksen perusteella muualla, siihen saakka kunnes saan oman lajittelu-, peittaus- ja säkityslinjan valmiiksi. Etsin itselleni sopivia sopimusviljelijöitä, jotka haluavat tuottaa siementä, Petri pohtii tulevaisuutta.

Asiakkaalle toimitettuna

Olen käyttänyt kuljetuksissa pääsääntöisesti yhtä kuljetusyritystä, jonka kalusto sopii siemensäkkien käsittelyyn ja joka saa säkit myös sinne, minne asiakas ne haluaa. On myös kätevä tehdä työtä saman yrittäjän kanssa, joka tietää, mistä tavara otetaan ja miten se asiakkaalle toimitetaan.
Jos siementoimitus tehdään asiakkaalla väärään paikkaan, tulee siitä asiakkaalle ylimääräistä vaivaa. Myös siementen toimitusaika sovitaan asiakkaan kanssa, jolloin viimeiset toimitetaan suoraan kylvöille vaikka teiden kantavuuden mukaan.

Ruiskutukset ja puinnit ajallaan

Edellisen ”elämän” kokemuksista oppineena Petri on laittanut ruiskutusasiat kuntoon. Ruiskutukset hoidetaan 21-metrisellä Hardi Twinillä ja tankillisella päästään parhaimmillaan 30 hehtaaria. Vettä ei säästellä säästämisen vuoksi, kun sitä tuodaan tarvittaessa perävaunulla parin tuhannen litran erissä pellon laitaan.
Puinneille hankittiin tälle syksylle Sampo 3065-puimuri, joka on siementuotantotilalla kätevä, kun puimuri on helppo puhdistaa.

– Syksyllä viljaa ajaa kuivurille yhteistyökumppani, jonka panos on tärkeä. Puinnin hehtaarisaavutus nousee huimasti, kun viljan siirto kuivurille toimii. Puintityön teen kuitenkin itse, Petri toteaa.
Jotta puinnin jälkeen muokkaustyöt olisivat helpompi tehdä, Sampoon laitettiin silpun levittimet.
– Nämä pitäisi puimurissa olla oikeastaan vakiovarusteena, jotta kasalle jäävien kasvin­osien kanssa ei olisi ylimääräistä vaivaa. Etenkin kultivoinnissa kasalle jääneet kasvijätteet ovat hankalia, Petri muistuttaa.

Odotuksia

– Siemenviljelijän tähänastiset odotukset ovat jotakuinkin täyttyneet, kun mitään erityistä uutta ei ole odotettukaan, Petri tunnustaa. Siemenkauppa on kuitenkin lähtenyt hyvin käyntiin ja kyselyitä on tullut tasaiseen tahtiin. Itse siementuotantoon ja laadukkaaseen satoon haluan kuitenkin keskittyä, Petri vakuuttaa.
– Sertifioidun siemenen käyttö kuitenkin kannattaa. Jos uudet sertifioidun siemenen lajikkeet ovat vaikka 10 % vähemmän lakoontuvia tai peitattuna taudinkestävämpiä, tarkoittaa se viljelijälle enemmän laadukasta satoa, Petri muistuttaa lajikkeiden, kunnostuksen ja peittauksen eduista.

Tilan arkea ja kuulumisia voi seurata nettisivuilta
www.lintukangas.fi
www.peltosiemen.fi