Uutiset

Yleinen

Havuhukalla hakkuutähdeajoon

Suomessa on kehitetty vuosien saatossa lukuisia konsepteja hakkuutähteiden ja kantojen keruutyöhän ja kuljetukseen. Yksi näistä on Havuhukka-perävaunu, joka sekään ei meinannut saada kunnolla ilmaa siipiensä alleen.

Vapon kehittämässä perävaunussa käytettiin hydraulisesti tiivistäviä laitoja, jotka puristivat kuorman tiiviiksi. Perävaunuja valmistui vuosituhannen vaihteessa 20 kappaletta, joista tällä hetkellä käytössä on enää muutama.

Alun perin ajatuksena oli ajaa traktorivetoisella perävaunulla moton perässä hakkuuaukeilla. Hyvin pian huomattiin, että Havuhukka oli liian isokokoinen ja raskastekoinen metsässä vedettäväksi. Hyvää ajatusta ei kuitenkaan hylätty täysin, sillä perävaunuilla ajetaan edelleen hakkuutähteitä, joskin nyt metsäautoteiden varsilta.

– Traktori on tehokkuudessaan lyömätön lyhyellä, eli käytännössä alle 30 kilometrin etäisyydellä terminaalista, kertoo Esa Koskela Konetyöt Koskela Ky:stä.
Koskela on vetänyt Havuhukkaa vuodesta 2000 saakka myönteisin kokemuksin. Ajoalue kattaa Riihimäen ja Hyvinkään seudun. Lähes kaikki kuormat ajetaan Riihimäellä sijaitsevaan terminaaliin, mistä murskattu hakkutähde ajetaan Vapon omille lämpölaitoksille.

– Suurin osa toimeksiannoistamme tulee Keski-Uudenmaan metsänhoitoyhdistykseltä. Sen lisäksi ajamme jonkin verran kantoja ja risuja läheisiltä rakennustyömailta. Kokonaisvolyymistämme lähes 90 prosenttia koostuu kuitenkin metsänhoitoyhdistyksen toimeksiannoista, jatkaa Koskela.

Tiivistämällä tehokkuutta kuljetukseen

Havuhukka-perävaunun perusajatus on hydraulisesti kääntyvissä laidoissa. Perävaunu kuormataan laitojen ollessa levitettyinä, jolloin perävaunun tilavuus on noin 70 kuutiota. Kuormateon jälkeen laidat käännetään pystyasentoon, jolloin kuormatila puristuu 46 kuutioon.

Kuormattaessa perävaunun leveys on reilut viisi metriä, mikä asettaa tiettyjä vaatimuksia lastauspaikoille.

– Risukasat ajetaan valitettavan usein sähkölinjojen läheisyyteen, jopa niiden alle jolloin kuormaus on vaikeaa, harmittelee kuljettajana työskentelevä Seppo Koskela.
Perävaunun 4,20 metrin kokonaiskorkeuden vuoksi kuljettaja saa olla tarkkana niin metsissä kuin maantielläkin, jotteivät sähkölinjat ja muut esteet tartu mukaan.
– Kuormauksen jälkeen on syytä kurkata kuorman päälle, sillä traktorin ohjaamosta ei välttämättä näe risuja, jotka jäävät päälle harottamaan, muistuttaa Seppo Koskela kuormauksen lomassa.

Perävaunun korkeudesta johtuen eivät kaatumisetkaan ole täysin vieraita. Kaatumatauti on iskenyt Koskelan vetämään vaunuun muutaman kerran, mutta onneksi aina kuormanteon yhteydessä, jolloin laidat ovat avoinna. Silloin kaatuminen on pehmeää, koska matka maahan on lyhyt.

– Kaatuneen perävaunun voi tyhjentää omalla kuormaimella, mutta pystyyn nostaminen vaatii ulkopuolista nostoapua, kertoo Koskela.

Ulkopuolista apua tarvitaan myös vajonneen perävaunun pelastamisessa, joka tapahtuu kerran pari vuodessa. Yksi syy Havuhukka-perävaunuista luopumiseen oli korkeassa, 10 tonnin omamassassa. Traktorin kanssa Koskelan yhdistelmän omamassa asettuu 17 tonnin tietämille, jolloin kantavuutta jää 12 tonnin verran.

– Perävaunun Ihmet-kitkavetolaitteen ansiosta etenemiskyky kyllä riittää, ongelmaksi muodostuu ennemminkin maaston kantavuus. Perävaunussa voisi tosin käyttää myös teloja maasto-ominaisuuksien parantamiseksi, jatkaa Esa Koskela.

Vuorottelutöitä

Hausjärvellä toimivalla Konetyöt Koskela Ky urakoi kaikkiaan neljällä traktorilla turvesuolla, talvikunnossapidossa sekä hakkuutähteiden ajossa. Riihimäen kaupungin auraukset työllistävät talviakaan kolme traktoria, jotka viettävät kesän turvesuolla tai maataloustöissä.

Hakkuutähteiden ajossa käytetään syyskuusta kevääseen yhtä traktoria, joka sekin viettää kesän turvesuolla. Seppo Koskelan vuonna 1991 perustamassa yrityksessä suoritettiin sukupolvenvaihdos vuonna 2003, jonka jälkeen yhtiötä on johtanut Sepon poika Esa Koskela.

Konekalusto koostuu lähinnä New Holland-traktoreista, joskin Havuhukka-perävaunua vetää metsä- ja tieliikennevarusteilla oleva Valtra N141, joka saapui yhtiön konerivistöön kesällä 2007.

– Valtraan on kertynyt kohta 2000 tuntia, joista 1500 hakkuutähteiden ajosta, laskee Seppo Koskela.

Traktorikaluston tehokkuus on parhaimmillaan lyhyellä ajomatkalla, sillä kuormakoko on kuitenkin verrattain pieni ja ajonopeus maantiellä vain 50 km/h. Kokemuksen perusteella kuormaus sujuu vartissa, purkaus sen sijaan hiukan lyhyemmässäkin ajassa, joten Seppo Koskela ehtii työpäivän aikana ajamaan kuorman jos toisenkin.

– Keskimäärin päivässä ehtii ajamaan 5-10 kuormaa ajomatkasta riippuen, huikkaa Seppo lähtiessään risukuorman kanssa kohti Riihimäen terminaalia.

Ari Perttilä

Lue seuraavaksi