Halsuan lämpökeskus vauhdissa – hake ja turve hyötykäytössä

Halsuan Energiaosuuskunnan puheenjohtaja Harri Korkeaniemi kertoo yhtiön vastaavan noin 50 000 huoneistokuution lämmitystarpeesta. Tämä määrä koostuu lähinnä kunnan omista kiinteistöistä, liikekiinteistöistä sekä rivitaloista.

Omakotitaloja ei tällä hetkellä juuri verkostossa ole, mutta tulevaisuudessa tilanne saattaa muuttua. Osuuskunnassa on mukana 32 yksityistä henkilöä, joista suurin osa on paikallisia metsänomistajia. Työnjaossa kunnan osaksi tulee laitosten ja verkoston rakentaminen sekä ylläpito ja osuuskunta vastaa raaka-ainetoimituksista sekä lämmitys­työstä ja lisäksi osallistuu korjaustöihin tarpeen mukaan. Talouspuolella osuuskunta laskuttaa kaupunkia lämmityksestä megawattien mukaan. Tänä vuonna uusi laitos sekä kunnan toinen pienempi lämpölaitos tulevat tuottamaan lämpöenergiaa noin 5000 megawattituntia, jonka tuottamiseen Korkeaniemen arvion mukaan tarvitaan noin 6500–7000 irtokuutiota haketta.

Energia hakkeesta ja turpeesta

Lämpökeskuksen tuottama energia aikaansaadaan tällä hetkellä lähes täysin hakkeen avulla. Hake tulee lähinnä osuuskunnan jäseniltä ja ainoastaan tarvittaessa sitä ostetaan ulkopuolelta. Palaturpeen osuus lämmityksessä on tällä hetkellä ainoastaan viitisen prosenttia, mutta Korkeaniemi kertoo tavoitteena olevan noin 20 prosentin määrän. Turve saadaan paikallisilta turveyrittäjiltä sekä Vapolta. Turpeen käyttöä rajoitti alkuvuodesta syöttömekanismin toimintavaikeudet, mutta oikean­laisen syöttösylinterin löydyttyä myös turpeen poltto onnistuu mainiosti.

Pitkälle vietyä automatisointia

Halsuan lämpökeskus on Säätötuli Oy:n käsialaa ja nykyaikainen laitos vaatii hyvin vähän työvoimaa. Viiden henkilön muodostama päivystysryhmä riittää ja suurimman osan säädöistä voi suorittaa kauko-ohjauksen kautta vaikka kotoa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kunhan siilossa riittää haketta, niin homma toimii itsestään. Erityistä tarkkaavaisuutta vaaditaan tietenkin rajumpien ukonilmojen aikaan, mutta tähän mennessä on selvitty ilman katkoksia. Turvaa antavat öljyllä toimiva megawatin tehoinen varalaitos sekä automaattisesti päälle kytkeytyvä järeä aggregaatti.

Suureen hakesiiloon saa mahtumaan noin 300 kuutiota haketta kippaamalla ja kurottajien avulla tietenkin runsaasti enemmän. Hake kulkee siilosta kolakuljettimilla suppiloon ja sieltä mäntäsyötöllä kattilaan, missä suoritetaan poltto liikkuvassa arinassa noin 700 asteessa. Poltossa käytetään hyväksi kiertokaasua ja automaattista paineilmanohjausta, mitkä varmistavat täydellisen lopputuloksen. Tuhkanpoisto suoritetaan vesikäyttöisesti vaihtolavaan, joka tyhjennetään kerran kuukaudessa.

Käyttökokemukset rohkaisevia

Korkeaniemi kertoo polttotulosten olevan hakkeella erinomaisia, varsinkin kun kaikki säädöt saatiin tarkoin kohdalleen. Hän antaa runsaasti kiitosta Säätötulelle, josta on aina voinut kysyä neuvoa ja tarvittaessa on myös lähetetty henkilö paikalle. Samoin yhtiön tuotekehitys on nopeaa ja oivaltavaa, mikä takaa aina toimivimpien käytäntöjen hyväksikäytön.

Halsualla käytössä oleva mäntäsyöttö on ensimmäinen laatuaan ja se on osoittautunut toimivaksi ja turvalliseksi mekanismiksi. Kiitosta menee myös Halsuan kunnan suuntaan, sillä heidän kanssaan yhteistyö on toiminut ja pelisäännöt ovat olleet selkeät.  ”Pienen kunnan etuja ovat selkeä rakenne ja tehokas virkakoneisto ja turhan byrokratian välttäminen”, kiittelee Korkeaniemi.

www.saatotuli.fi