Hallitus tähtää energian kulutuksen vähentämiseen ja uusiutuvien energialähteiden osuuden voimakkaaseen kasvuun

Strategia osoittaa selkeästi, että Euroopan komission Suomelle ehdottamia päästöjen vähentämistavoitteita, uusiutuvan energian edistämistavoitteita tai energiankäytön tehostamistavoitteita ei saavuteta ilman merkittäviä uusia ilmasto- ja energiapoliittisia toimenpiteitä.

Ilman uusia toimenpiteitä Suomen kasvihuonekaasupäästöt olisivat vuonna 2020 noin 20 % vuoden 1990 päästöjä korkeammalla. Kasvu aiheutuisi lähes yksinomaan energiantuotannon ja teollisuuden päästöistä. EU:n tavoitteena on vähentää edellä mainittujen toimialojen päästöjä 21 % vuodesta 2005 vuoteen 2020 mennessä EU:n päästökauppadirektiivin avulla.

Muiden sektoreiden, kuten liikenteen, talokohtaisen lämmityksen ja maatalouden päästöjä on Suomessa komission esityksen mukaan leikattava kansallisin toimin vuoteen 2020 mennessä keskimäärin 16 % vuoden 2005 tasosta.

Energian loppukulutus 310 TWh ja sähkönkulutus 98 TWh vuonna 2020

Valtioneuvosto asettaa Suomen strategiseksi tavoitteeksi energian loppukulutuksen kasvun pysäyttämisen ja kääntämisen laskuun niin, että energian loppukulutus vuonna 2020 olisi noin 310 TWh eli likimain nykyisen suuruinen. Energiankulutus olisi vuonna 2020 likimain 10 % pienempi kuin mihin kehitys näyttää johtavan ilman uusia toimenpiteitä.

Sähkönkulutus olisi strategia mukaan vuonna 2020 noin 98 TWh, kun se on nykyään vajaa 90 TWh vuodessa. Ilman uusia toimenpiteitä sähkönkulutus kasvaisi huomattavasti suuremmaksi.

Tavoitteet edellyttävät energiankäytön tehostamista erityisesti asumisessa, rakentamisessa ja liikenteessä. Tarvittava toimenpidevalikoima on laaja ja sitä täydennetään käynnissä olevan energiatehokkuustoimikunnan työn yhteydessä.

Uusiutuvan energian osuus 38 %:iin tuki- ja ohjausjärjestelmiä tehostamalla

Tavoitteena on nostaa uusiutuvan energian osuus vuoteen 2020 mennessä 38 %:iin komission Suomelle esittämän velvoitteen mukaisesti. Velvoite on haastava ja sen saavuttaminen on mahdollista vain, jos energian loppukulutuksen kasvu saadaan taittumaan.

Uusiutuvan energian lisäkäytön käynnistämiseksi nykyisiä tuki- ja ohjausjärjestelmiä tehostetaan ja rakenteita muutetaan. Velvoitteen täyttäminen edellyttää puuperäisen energian, jätepolttoaineiden, lämpöpumppujen, biokaasun ja tuulienergian käytön voimakasta lisäämistä. Esimerkiksi metsähakkeen käyttöä lisätään 2–3 -kertaiseksi nykyisestään. Tuulienergiaa valjastetaan käyttöön vuoteen 2020 mennessä noin 6 TWh eli Suomeen pitäisi rakentaa lisää vähintään 700 kpl 3 MW:n suuruisia tuulivoimaloita.

Uusiutuvan energian uutena edistämiskeinona käyttöön otetaan mahdollisimman markkinaehtoinen ja kustannustehokas syöttötariffijärjestelmä. Tätä edistämiskeinoa selvittää työ- ja elinkeinoministeriön asettama työryhmä.

Tavoitteena riittävä, kohtuuhintainen ja ilmastotavoitteita tukeva sähkön hankinta

Sähkönhankinnan osalta valtioneuvoston kantana on riittävän ja kohtuuhintaisen sähkön turvaaminen niin, että sähkönhankinta tukee samalla muita ilmasto- ja energiapoliittisia tavoitteita. Sähkön hankinnan tulee jatkossakin perustua monipuoliseen sekä sähkön ja lämmön yhteistuotannon ansiosta hajautettuun järjestelmään.

Oman tuotantokapasiteetin tulee pystyä kattamaan huipunaikainen kulutus ja mahdolliset tuontihäiriöt. Oman kapasiteetin rakentamisessa etusijalle asetetaan kasvihuonekaasuja päästämättömät tai vähäpäästöiset laitokset, kuten uusiutuvaa polttoainetta käyttävät yhdistetyn sähkön ja lämmön tuotannon laitokset sekä taloudellisesti kannattavat ja ympäristöllisesti hyväksyttävät vesi- ja tuulivoimalaitokset.

Ydinvoimasta hallitus linjaa strategiassaan näin: ”Laskelmien mukaan sähköenergian riittävyyden kannalta tarvittaisiin lähivuosina eli jo nykyisen hallituskauden aikana ydinenergialain mukainen periaatepäätös ydinvoiman lisärakentamisesta, jolloin päästöjä aiheuttavaa lauhdutusvoimakapasiteettia korvattaisiin päästöttömällä kapasiteetilla ja samalla kohennettaisiin sähkön hankinnan omavaraisuutta. Periaatepäätöstä harkittaessa lähdetään kuitenkin siitä, ettei ydinvoimaa rakenneta maahamme sähkön pysyvää vientiä silmälläpitäen”.

Strategian rahoitustarpeet käsitellään valtion budjettikäsittelyjen yhteydessä

Rahoitustarpeita koskevat asiat käsitellään ja niistä päätetään valtiontalouden kehyspäätös- ja talousarvioprosesseissa. Valtioneuvoston 13.3.2008 antaman valtiontalouden vuosia 2009–2012 koskevan kehyspäätöksen mukaan kehyspäätöksen mahdollisesti ylittäviin rahoitustarpeisiin otetaan kantaa vuoden 2009 talousarvioesityksessä ja kevään 2009 kehyspäätöksessä. Vuoden 2009 talousarvioesityksen yhteydessä päätettiin vuosille 2008 ja 2009 kohdistuvat toimet. Sen mukaan ilmasto- ja energiarahoitus nousee viime vuoden 350 miljoonasta eurosta jo kuluvana vuonna 440 miljoonaan ja ensi vuonna 550 miljoonaan euroon.

Strategian valmistelusta on vastannut ilmasto- ja energiapolitiikan ministerityöryhmä, jossa ovat edustettuina kaikki hallituspuolueet. Ministerityöryhmän puheenjohtajana toimii elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen ja jäseninä maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila, työministeri Tarja Cronberg, puolustusministeri Jyri Häkämies (ulkoasiainministeri Ilkka Kanerva 4.4.2008 saakka), valtiovarainministeri Jyrki Katainen, ympäristöministeri Paula Lehtomäki (välillä 28.9.2007–11.4.2008 Kimmo Tiilikainen), asuntoministeri Jan Vapaavuori sekä kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin.

Strategia on valmistelut sektoriministeriöiden yhteistyöllä ja niistä kukin on vastannut omasta sektorinsa kehitysarvoista ja päästövähennystoimista.

Lähde: http://www.tem.fi/
kuva: motiva.fi

Lisätietoja:
http://www.tem.fi/pitka_ilmastoenergiastrategia
Selonteko: http://www.tem.fi/files/20585/Selontekoehdotus_311008.pdf