Hakkurilla haketta lämpöyrittäjille

Harrin yksi urakointityö on hakkuriurakointi, jossa käytössä on vuonna 2005 hankittu Keslan Foresteri C 4560 LF -hakkuri. Hakkuria pyöritetään T -sarjan Valtralla noin 150 päivänä vuodessa. Helmikuussa hakkuria oli käyttämässä Parpolan Pekka.

Yhteensä työntekijöinä ja yrityskumppaneina on kolme henkilöä lähes ympäri vuoden.
– Energiapuolen urakointia tehdään nykyisin erillisen yhtiön kautta. Kaikki muu urakointi onkin sitten maatalouden sivuelinkeinoa, Harri kertoo.

Vakioasiakkaita

Harrin omistamalla Keslan hakkurilla on jo vakioasiakkaat. Kun lähdetään hakettamaan esimerkiksi Hämeenlinnan seudulle, kone kiertää asiakkaalta toiselle reilun viikon. Kun kierros on tehty koneen kanssa, suunnitellaan seuraavan kierroksen aloitus 3 – 4 viikon päähän. Suunnittelu onnistuu yleensä hyvin, koska asiakkaat ilmoittavat ajoissa haketustarpeistaan.

Osa bioenergian hyödyntämisketjua

Aasinsilta, miksi juuri Harrin hakkuriurakointia tarkastellaan, on se, että Harrin hakkuriurakointi puuttui ”juttuketjusta”. Juttuketju alkoi Urakointi-Uutisten numerossa 7/2007 sivuilla 10–11, jossa kerrottiin energiapuun korjuusta, jota Vaittisen Juha tekee energiapuukourallaan.

Yksi Juhan tekemän energiapuun ja Harrin hakkurin tekemän hakkeen loppukäyttäjä taas on kylmäkoskelainen lämpöyrittäjä Ilkka Huhtala. Ilkasta kerrottiin samaisessa lehdessä sivuilla 12–13. Ilkka lämmittää Kylmäkoskella asuinkiinteistöjä ja vanhainkotia.

Kasat peittoon

Viime keväänä, kun lumi oli vielä maassa, Harrin hakkuri oli töissä Viialassa, joka nykyisin on Akaan kaupunkia. Talvihaketuksesta kirjoittaminen ei ole ajankohtaisista, mutta kuin muistutuksena kasojen peittämiseksi. Nyt viimeistään on korkea aika peittää bio­energiaksi kerätyt rankakasat.

Kun kasat on kunnolla peitetty, ne eivät talvella sataneen lumen, sen sulamisen ja uudelleen jäätymisen vuoksi ole mahdottomia käyttää. Puu pysyy myös kuivempana peiton alla.
– Hakkurilla kasa on nopea hakettaa, kun pöllejä ei tarvitse kuormaimella kaivaa jään seasta. Tämä kasa on hienosti peitetty. Joka talvi ongelmaa ei ole, mutta joskus pöllit ovat todella tiukassa jäässä. Ja vaikuttaahan hakkeen kosteus lämmön saantoonkin, joka on kriittinen tekijä etenkin kovalla pakkasella, muistuttaa Pekka.

Kesällä suolla

– Olen aloittanut työni Harrilla tämän hakkurin kanssa, mutta viime aikoina olen tehnyt oikeastaan kaikkea muuta urakointia. ”Kesäisin turvetuotanto on ollut vastuualuettani”. Kaikkea muutakin konetyötä sitten tehdään, kun tilanne vaatii, kertoo Pekka

Hakkuri työmaalla

– Hakkurimies on ”kallein kaveri” työmaalla, joten mielellään paikat laitetaan kuntoon ja riittävästi perävaunuja järjestetään paikalle, jotta hakkurilla saa hakettaa koko ajan. Perävaunujen vaihdon aikana kone voi hetkeksi seisahtua, kertoo Ilkka, jonka työmaalla ollaan.

Ilkka oli ostanut hakkuutähteet metsänhoitoyhdistyksen kautta keväällä 2007 ja niitä haketettiin helmikuussa 2008. Tavoitteena on hakettaa ylivuotista puuta. Paikalta oli käyty hakettamassa jo pari kuormaa aikaisemmin, kun paikka on sopivasti hakkuriyhdistelmän kulkureitillä ison tien varressa.

Lahot ongelmallisia

Jos haketettavassa tavarassa on paljon lahoa, aiheuttaa se useimmissa pienissä lämpölaitoksissa hieman ongelmia. Se ei tietenkään ole hakkurin vika, jos tavara murenee käsiin. Jotta saadaan tasakokoista hakelastua, ja kattila huippu tehot, pitäisi haketettavan tavarankin olla mieluummin aina hyvää, pohtii Ilkka.

Hakkuri maastoon

– Tämä Keslan hakkuri on niin ”kevyt” ja maastokelpoinen laite, että tällä päästään ojien päälle ja esimerkiksi metsäautotiellä hakeperävaunu voi ajaa tietä pitkin. Ja tämän voi työntää melkein mihin vain. Sellaiseen paikkaan tällä ei tietenkään tarvitse mennä, minne ei viereen tai taakse päästä traktorilla ja hakeperävaunullakaan.

Puhaltavalla hakkurilla vaunun täyttö perästä aiheuttaa hieman enemmän pölyä. Tässäkin paikassa, kaksi kasaa on vierekkäin ja ura kapea. Tällöin haketetaan ensin toinen kasa puhaltamalla hake vaunuun perästä. Toinen kasa voidaan sitten hakettaa jo viereen, Pekka kuvailee työmaajärjestelyjä.

– Joka kerta on työmaa erilainen, vaikka tuttuja haketuspaikkojakin tulee vastaan. Lähes joka kerta hakkurin ja hakeperävaunujen paikat pitää suunnitella uudestaan, pohtii Pekka logistiikkaa.

Tien varressa kuorma-autohakkurilla joudutaan tekemään kuormat lähes poikkeuksetta perästä, kun hakkuria ei voida ajaa tieltä pois. Toinen vaihtoehto on kuljettaa kasat terminaaliin.

– Toisaalta, kun teemme yhteistyötä kuorma-autohakkuriyrittäjien kanssa, molemmille on tästä etua. Kuorma-autohakkurin kanssa ei välttämättä kannata mennä pikku kasan viereen, mutta meidän koneelle se taas sopii erittäin hyvin, perustelee Harri.

– Ja tällä hakkurilla hake on pienempää ja sopii pienemmille lämpölaitoksille, joten tietyt asiakkaat ohjautuvat meille, Harri jatkaa

Säännöllistä ja ennakoivaa huoltoa

– Huoltovapaahan tämäkään kone ei ole, kun etenkin kuormain pitää rasvata. Perushuollot kun muistaa tehdä, niin koneet säilyvät toimintavarmoina, Pekka kuvailee.
Keväällä oli aika vaihtaa puomin jatkeen kriittiset hydrauliikkaletkut kerralla. Letkut jäävät joskus kiinni oksiin ja ne väsyvät. Mukavampi ne on uusia kerralla lämpimässä hallissa, kuin metsässä ”odottamattomasti”. Toki letkuja on mukana ja ne vaihdetaan, kun letkurikko tulee. Siinä vain haketustyö keskeytyy ja kuljetuskalusto odottaa.

– Isompia haavereita koneen kanssa ei ole tullut, vaikka toki metallia on vahingossa joskus terille päässyt. Sitä vain sattuu silloin tällöin, jos kasaan on vaikka pudonnut joku pankko. Rautaa tai kiveä terät eivät kuitenkaan kestä.

Runkoja ja metsätähdettä

Kun haketetaan runkoja, kuorman tekeminen ei vie kauaa aikaa. Hakkurin automatiikka pysäyttää syötön, jos haketettavaa on liikaa ja hakkurin kierrokset laskevat.
– Tiukilla hakkuri joskus on, mutta automatiikka pitää huolen, ettei kone tukkeudu, kertoo Pekka.

Kun haketetaan risua, hakettaminen hidastuu ja haketusnopeus on itse asiassa syöttäjästä kiinni. Joskus metsätähdettä saa pöydälle sananmukaisesti vain kourallinen kerrallaan. Sekin on tietenkin oma taiteenlajinsa kerätä hakkuutähteet metsästä, jotta kasa on mahdollisimman helppo taas hakkurimiehelle.

– Kokopuunhakkaaminen on kyllä luontevampaa, kun ei tarvitse kuormaimen kanssa turhaan kiirehtiä, Pekka tilittää. Kun syötettävänä on isompi pölli, pitää hieman nostaa hakkurin paininrullaa, jotta pöllin pää osuu hakkurin rummulle.

– Kun kuormia viedään noin 10 kilometrin etäisyydelle, kolme traktorin hakeperävaunua on kuljetusketjussa hieman liian vähän. Pitäisi melkein olla neljäs perävaunu, jotta hakkuri saisi pyöriä koko ajan, Ilkka pohtii. Kuormia ei kuitenkaan voi lastata kuin tasalaitaan.

Ripakuviot

– Hakkurin edessä olevassa traktorissa käytämme normaaleja ripakuvioisia renkaita, jotka ovat nastoitetut. Palarengas pitää täällä lumihangessa huonommin. Jos alla on palarenkaat ja ajetaan hangessa, pitää melkein olla veto päällä.